Se muu varustus, makuupussit, patjat jne.

Ilmatäytteinen patja aivan yliveto rauhan aikana, sodanaikana ei varmaan kestä jatkuvaa rumputulta.

Useat unet nukkunut kyseisellä 2cm paksulla makuualustalla. Ilma eristää kylmän maan hyvin.
Menee pieneen tilaan, täyttyy ja tyhjenee minuutissa, eikä paina juuri mitään.

 

Sotavarustuksen kuuluu olla varusmiehen kestävää. Solumuovi johon olen joutohetkinä lisännyt nailonkankaasta aluskankaan ja levikeliepeet kelpaa mulle.

 

Savotan tekemä intin telttapatja on kaikesta kritiikistä ja hinnastaan huolimatta aika onnistunut ratkaisu pitkälti liukuesteen ja liepeiden takia.

 

Se on juuri näin. Turha kermaperseily on rauhanajalle.

 

Telttasänky on aivan must telttamajoitukseen. Olen tuommoista testannut hirvimetsällä puolijoukkueteltassa yöpyessä ja kyllä se parantaa nukkumis olosuhteita 110%. Tasainen alusta, kylmä ei hohkaa alta. +-0 kelillä kohtuullisessa makuupussissa pärjää hyvin telttasängyssä ilman kipinää. -25 C vaatii kyllä kipinän, nimimerkillä kokemusta on.

Ajoneuvossa tuota kuljettelee vaan ei sitä pitkiä matkoja kanna. Ei se kyllä paljon paina. Kasattuna pakkauksen koko alla.





Hinta: 45,00 €


US-Type telttasänky!Koko 190 x 65 x 42 cm kangas on vahvaa 600D Oxford-Nylonia.Sänky pakataan kätevään kantokassiin jonka mitatovat 22 x 12 x 100 cm.Telttasängyn paino on vain 6600gr!!
Myös Puolustusvoimat on hankkinut näitä telttasänkyjä.

 

Esikunta varmaan nukkuu yönsä tommosissa, mutta ei kaverit jotka raahaa itse omat tavaransa. Tai joukkueen jokaisella taistelijalla tommonen niin siinähän saa olla oma kuorkki pelkille sängyille.

 

Aikoinaan 1991 varusmiehenä viestiharjoituksessa tuotiin nukkumateltan "pohjan vuoraamiseen" kuormalavoja. Tiedä sitä oliko kokeilu, mutta voin monesta kokemuksesta sanoa, että sillä ei tietyssä väsymystilanteessa ole mitään väliä, mitä siinä alla on. Kuormalavat toimivat aika hyvin itse asiassa, eristivät maasta hyvin. Ongelmana oli niiden mallaaminen puolijoukkueteltan sisään millään tavalla järkevästi. Tarkoitukseen oli myös tehty suhtkoht vastaavia kolmionmuotoisia juttuja.

 

Ampumaradoilla ja harjoitusalueilla on näkkäreitä nykyään millä nukutaan. Eli kolmion muotoisia lavoja. Toimii hyvin syksyn rankkasateilla, niin ei tulvi makuupussit ja sitä kuraa ei ole joka paikassa.

 

Ilmapatjakokeilujen jälkeen päädyin tuohon tuttuun sa int-telaketjuun.

 

Jos päättää sijoittaa kenttäsänkyyn, niin word of advice: tuosta 45€ Miltecowskista kannattaa pysyä kaukana ja laittaa rahansa mielummin käytettyyn alkuperäiseen tai aiemmin mainitun (Mil-Tec) valmistajan deluxe-malliin. Näistä kolmesta paras vaihtoehto tietysti käytetty alkuperäinen, laatu ja kestävyys jotain ihan muuta ruoskan ja nyrkin välissä ompelevien kiinalaislasten tekeleisiin verrattuna. SA-käytössä kenttäsängylle on oma rajattu käyttäjäkuntansa, perus JV-toiminnassa tila ja logistiikka on yleensä rajoittava tekijä. Tässäkin toki pitää ajatella laatikon ulkopuolelta: jos ryhmällä on käytössä PJ-teltta ja esim. Puolet ryhmästä on kerrallaan vartionakissa, on kenties perusteltua sisällyttää ryhmän majoituskalustoon se 4-5 kenttäsänkyä, mikäli kuljetuskalusto sen sallii. Unen laatu paranee huomattavasti ja kenttäsänky on loppupeleissä monikäyttöinen (istuin, työskentelytaso yms yms.)
Toimintakyky ei missään nimessä saa olla kiinni kenttäsängyn kaltaisesta luksustuotteesta, mutta mikäli tilanne sallii niin hyötyä siitä on.

Niinkuin moni on jo maininnut, SA-makuualusta on erittäin toimintavarma ratkaisu ja ihan fiksukin ominaisuuksiltaan. Liepeiden kanssa saa alustoilla peitettyä esim. Teltan pohjan jos maavaatteita ei ole käytössä ja alusta toimii hyvin esim. makuupoteron tai tähyn alustana. Eristävyyttä saisi lisää iskemällä ns. avaruuslakanan päällikankaan ja solumuovipehmusteen väliin, mutta tämä tietenkin lisäisi tuotantokustannuksia marginaalisesti.

 

Miksi nuo telttasängyt ovat noin korkealla maasta? Vähempikin riittäisi mainiosti ja samalla tilan vieminen pystysuunnassa helpottuisi kummasti.

Nuo kuormalavat ovat muuten erinomaisia tuohon tarkoitukseen. Jos halutaan vielä lisää hyötyä, niin laittakaapa pohjalle yksi satsi kuormalavoja ja sen päälle toinen satsi, jonka väliin on tungettu pahvia, paperia tai vaikka vuorivillaa tms. Sitten eristää erinomaisesti kylmän maan pois!!!

 

Asialla on myös toinen puoli: Sängyn alle saa tungettua henk.koht. tavaroitaan viemästä turhaan sijaa majatalosta.

 

Korkeus tuo myös lisää etäisyyttä maahan joka hohkaa kylmää .

 

Mulla on ollut useamman vuoden käytössä joku Thermarestin Z-lite tms. Semmoinen "munakennon" näköinen, toiselta puolelta alumiinikalvolla vuorattu solumuovipatja. Kohtuu hyvä kompromissi ilma- ja solumuovipatjan välillä. Kovemmilla keleillä kyllä tarvii jotain lisäeristettä vielä alle, mutta SA-tilanteessa oon ajatellut voivani käyttää kuusen alaoksia.

Liepeet olisivat ihan hyvät mutta oon jotain pientä pressua tai sadeviittaa käyttänyt niiden sijaan. Sitä voi sit käyttää muuhunkin.

Riippumattoakin olen kokeillut mutten ole vielä osannut oikein arvostaa. Periaatteessa ja kunhan siihen on tottunut tosi mukava, kestävä, pieneen tilaan menevä ja aika kevyt, mutta kaikilla muilla keleillä paitsi kesäkuumalla tarvii välttämättä erillisen alusviltin (underquilt). Tämä siksi, kun pussi puristaa makuupussin aika tehokkaasti ihoa vasten selästä. Ulkomaanelävät kyllä nukkuvat alusviltillä varustetuissa matoissaan laavukankaan alla -20 asteen pakkasillakin, että ehkä sitä suomalainen sissikin siihen hädän tullen kykenisi. Rahalla saa semmoisiakin malleja, missä on tavallaan integroituna makuupussi ja riippumatto; näillä taitaa pärjätä vaikka naparetkeilijä, jos vain jostain löytää puita mihin riippumaton ripustaa.

Kesällä hyttysverkon kanssa kyseessä on sitten ihan yliveto ratkaisu, ja varmaan mukavuus/paino-suhteeltaan lyömätön. Olen kuullut todella monen varttuneemman herrasmiehen todenneen, että kun on riippumattoon tottunut niin sitä ei mihinkään enää vaihda.

Toiset ulkomaanelävät taas käyttävät riippumattoja, joihin saa pujoteltua solumuovipatjan tuomaan ryhtiä ja lämmittämään selkää. Näitä taitaa saada ainakin Varustelekasta muutamalla kynpillä, tekisi mieli kokeilla. Voisi olla aika hyvä sotavaruste vaahtomuovipatjan lisukkeeksi, painoa taitaa lisätä puolisen kiloa ja toimii esim. istuimena jne. Ei tietty pelaa puuttomalla tundralla mutta onhan noita pusikoitakin vielä Suomenniemellä.

 

Ainiin, kerran näin semmoisen talvinukkumaratkaisun, että kahden puun väliin sidottiin riukupari, johon oli makuualustaksi pingotettu 2x juuttista hiekkasäkkiä. Kuulemma tämäkin toimii. Eikä juuttisäkkejä ehkä kehdata edes PERKissä takavarikoida .

Tuli muuten mieleen, että tuleeko tossa kenttäsängyssä vastaan sama ongelma kuin riippumatossa - pussi painuu lysyyn selän alta, ohut kangas ei paljon eristä ja jos tuuli pääsee huuhtomaan sängyn alta, niin tulee vilu?

 

Ja kun aiheessa ollaan, niin tommoinen iso juuttisäkki tai hiekkasäkki tai muutama saisi kuulua jokaisen jääkärin mieskohtaiseen varustukseen. Sen ohella, että niitä voi täytellä hiekalla asemien parantamiseksi, niin kuivilla lehdillä, heinällä, kuusenoksilla tai jopa pienillä koivunvarvuilla täytetty juuttisäkki on yllättävän hyvä lisälämmike kylmillä keleillä. Plus säkillä voi raahata kaikenlaista irtotavaraa, kuten juurikin vaikka kuivia heiniä nukkumapaikan parantamiseksi. Taikka "evakuoituja" porsaita ja sokeria .

Ylimalkaan koulutuksessa voisi ehkä käyttää yhden päivän tilapäismajoitteiden opetteluun. Ei ole vaikeaa ja unenlaatua saadaan parhaimmillaan huomattavasti lisää, plus vähennetään riippuvuutta siitä ainokaisesta teltasta. Vaikkapa juuri risupesän ja risupedin tekeminen kannattaisi opetella.

Varmaan yhdet elämäni parhaista yöunista vetäisin viime keväänä eräällä kallioluodolla, kun keräsin sumpin kiehumista odotellessa laavukankaan alle risupedin ja päällystin sen kunnon tukulla kuivunutta heinää. Makuualustaakaan ei tarvinnut, vaikka lämpötilat menivät yöllä pakkasen puolelle ja tuuli oli navakkaa.

 

Majoittumisen mukavuutta lisäävät toimet pitäisi aloittaa het poteron kaivuun jälkeen.
Sammalta/havuja/heinää/ alle, riukuja laidoiksi ja telttapatja päälle, ei ole työläs ja kelpaa kellottaa.

 

Kenttäsänky on erinomainen juttu, jos sen kuljettamisesta ei aiheudu haittaa. Itse olen todennut intin huovan erinomaiseksi kyseisen värkin käytön kanssa. Kylmässä teltassa eristää nukkujan selän kylmästä ilmasta, ja osaltaan imee makuupussin läpi kondensoituvaa kosteutta pois nukkujaa vilustuttamasta. Toinen edullinen, ja kesällä aivan ässä varuste on HYTTYSVERKKO. Itselläni on sellainen kenttäsängyn päälle viriteltävä malli. Ulkona nukkuessa sen alle saa 2-3 taistelijaa makuupussinsa yläpään, ja nauttia verenimijättömiä unia. Hintaa taisi olla pari kynppiä.

Savotta- fanaatikot voivat lopettaa lukemisen tässä kohtaa.

Makuualustana toimii Thermarest Ridgerest Classic Large. Kolme kymppiä köyhdyin kun erämessuilla ostin. Käytössä olen ollut erittäin tyytyväinen, vertailukohtana on toiminut eniten intin makuualusta, jota inhoan yli kaiken. Thermarilla painoa on puolet vähemmän kuin intin makuualustalla, ja koon voi valita. Intin alusta oli käytännössä aina kostean teltan latian johdosta märkä tai nihkeä, sekä hidas kuivattaa. Tämä kosteus sitten imeytyy pussiinkin, ja lisättynä siihen että hikoilen nukkuessa kuin sika, kylmä tulee. Painava, jäykkä ja "kova" nukkumisalusta. Tuota Thermiä olen muutaman kerran lainannut tovereille kun itsellä on ollut kenttäsänky pykälässä, ja palaute on ollut suuntaan "mistä näitä saa". Tuo Classic on noiden esullisin perusmalli, ja välttää kolmeen vuodenaikaan. Talvella otan sen kaveriksi toisen solumuovipatjan ja havuja. Paremman Thermarestin ostamalla voisi keventää kuormaa hieman talvellakin. Tietääkö kukaan muuten intin alustan r- arvoa?

Tämmöinen, kys. merkin saatavuus Suomesta on hyvä:
http://www.cascadedesigns.com/ie/therm-a-rest/mattresses/trek-and-travel/ridgerest-classic/product