lukkarinapulainen
Majuri
Kuunteles Järviratioo (Saloran putkella tietenkin). Sieltä ei muuta tulekaan kuin wanhaa iskelmää ja tahatonta ironiaa. Ja totuus (ei se iivanan vessapaperi) tulee eläkeläisten suusta, eikä suinkaan lasten, kuten joskus väitetään.Minulla on salainen pahe. Kesäisin teen pari kertaa tutulle järvelle pikku retken ja mukanani on c-nauhuri, josta veivaan muutaman tunnin wanhoja iskelmiä. En tiedä mikä piru tuossa perinteessä lienee. Yksin, suht hiljaista, lintuja, kaislikon suhinaa, itikoita, suomalaista iskelmää. Soitin hiljaisella ja ukko istumassa vanhan kivikehän vieressä tulilla.
Tänäänkin piti juontajan soittaa toimitusjohtajalle, että uskaltaako soittaa toivebiisin - ja uskaltihan sen.
Viime vuonna sai Julkean sanan Sowjetilta nootin eräästä Vexi Salmen sanoittamasta rimpsusta, tai paremminkin toivekappaleen terviisisanoista.
Koska 90-luvulle tultaessa nämä eivät vielä olleet hävinneet, niin lama sai sen aikaan, että eivät uudisaikaistuneet ennen vuosituhannen alkua.-70-lukulaisittain sisustettu tai sisustamaton suomalaisbaari oli kyllä koruttomuudessaan pistämätön. Kasarin alussa kotipitäjän baari oli juuri sellainen. Kaljamukissa oli ripa, josta pideltiin kiinni samalla kun porina kävi tasaisena, tupakansavu peitti näkyvyyden ja 50-pennin pajatso helisi, markalla soi jukeboksi ja ukoilla oli hatut päässä.
On se vaan sanottava, että ei oo enää baaritunnelmaa ja kyllä savuttomuus ja hirveä taustamusiikki on sen paljolti vieneet. Ja tietysti se, että Isot Miehetkin näpläävät jatkuvasti älylelujaan.
Viimeksi muokattu: