Sekalaista mussuttelua
- Viestiketjun aloittaja miheikki
- Aloitus PVM
Solidsnake
Respected Leader
Muistan kuulleenni jutun toistakymmentä vuotta sitten, että oikeuden päätöksellä floridassa saa ampua jos tuntee itsensä uhatuksi. Oli ilmeisesti joku ennakkotapaus. Joidenkin tuntemukset saattaa käydä hengen päälle
Floridassa minun ymmärrykseni mukaan olet saanut noin kantaa asetta jo vaik kuinka kauan kunhan olet sen perustellut vaikkapa kalaan menesimellä jne. Tästä ei kaikki poliisitkaan siel ole tietoisia kun videoita aikoinaan näkyi kun kansalaiset vähän opettavat virkavaltaa asian suhteen.
IT-nörtti
Kapteeni
Tuolta voi katsella Floridan sääntöjä: https://en.wikipedia.org/wiki/Gun_laws_in_Florida
Torni
Kapteeni
Nyt vasta ehdin katsomaan JR58 historiikkiä.
Nyt menee kummalliseksi. 15.6.1941 JR58 vasta perustettiin Etelä-Pohjanmaalla. Junat lähti Kiteelle vasta 25.6 alkaen.
Tämä Harju merkitty Jalasjärvisten konekiväärikomppaniaan, perustamispaikka Jalasjärvi.
Onkohan Jalasjärvellä Miettilä nimistä paikkaa??
En nyt ehdi enempää selata tuota historiikkia, tänään bingo ilta ja pitää olla ajoissa paikalla.
Pitää tuo historiikki pitkästä aikaa lukea läpi lähipäivinä. Vahva luku suositus, jos ette ole lukeneet. Saanut laajemminkin kiitosta omassa kategoriassa. Tuota oli vielä joku aika sitten tosi vaikea löytää mistään, mutta nyt siitä on otettu uusintapainos eikä muistaakseni kovin kallis.
Tuossahan oli mainittu miettilä katoamispaikkana.
eli mahdollisesti tämä paikka
fi.wikipedia.org
Edit: siis tämä viesti @Torni ja kuvaan sotapolusta
eli mahdollisesti tämä paikka
Miettilä (Rautjärvi) – Wikipedia
Edit: siis tämä viesti @Torni ja kuvaan sotapolusta
Miettilä oli ja on edelleen rajan pinnassa. Olen käynytkin Rautjärvellä tutkimassa monia paikkoja. Sieltä lähti muiden muassa pari kaukopartiota kohti Rautua, mutta vasta 23.6. ja ihan eri miehet tietysti.
Mysteeri tämä 15.6. on, mutta jatketaan kaivamista. JR 58:n spk alkaa vasta perustamisvaiheesta 19.6 - 23.6.
Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia
Tarkastelunäkymässä on yhden arkistoyksikön digitaaliset sivut.
astia.narc.fi
Kokonainen rykmentti tuskin lähtee rajalle täysin tyhjään tilaan, vaan suojeluskuntapiiristä lähtee joku etukomennuskunta, etujoukko, ottamaan tulevan lähtöalueen haltuun. Siihen voi kuulua huollon osia, upseeri ja vartio (esim. konekivääripuolijoukkue), jotka kirjataan vastaperustettavaan rykmenttiin. Tämä nyt on täysin spekulaatiota, minä olen vain pahainen yliluti, mutta tuskin se niin menee, että rykmentinkomentaja junailee 2500 miehen kanssa läpi Suomen noin vain johonkin metsänreunaan rajalla ja alkaa vasta siellä katsella nälkäisten miesten kanssa, että mihinkä sitä oikein kaikki asetutaan ja miten.
Rykmentti ei kulje yhdellä junalla. Pelkästään keskitysmarssi on vaativa suoritus tuoreelta joukolta, puhumattakaan sitten siellä korvessa liikkumisesta, kun ruuti palaa. Miehet pitää muonittaa, jokaisen perusjoukon (pataljoona) pitää majoittua, odottaa kuljetusta, marssia ym. Rykmentin pitää myös paskantaa. Divisioona junailee koko revohkan, mutta perusyksikkö (pataljoona) hoitaa osapuilleen itsensä mutta joku ottaa myös vastaan ja opastaa, kun tullaan rajalle ja se on varmaan jo omaa porukkaa.
Voisin jostain vanhasta ohjesäännöstä tutkia jalkaväen pataljoonan marssin kaavan, mutta nyt en ehdi. Hyllyssä pitäisi kotona olla.
Jalasjärvellä poika ei tietenkään ole kadonnut, silloinhan hän olisi mennyt käpykaartiin, mutta kadonneeksi on kuitenkin merkitty ja sankarihauta osoitettu.
Mielenkiintoinen arvoitus.
Viimeksi muokattu:
Torni
Kapteeni
Tämä on kyllä mystinen juttu. Ei oikeen millään voi olla kysymys etukomennuskunnasta, kun 15.6 ei kenelläkään ole ollut tietoa mihin 19D mihin JR58 kuului ryhmitetään. 19D suunniteltu käyttö oli ylipäällikön reservi tuossa vaiheessa.Miettilä oli ja on edelleen rajan pinnassa. Olen käynytkin Rautjärvellä tutkimassa monia paikkoja. Sieltä lähti muiden muassa pari kaukopartiota kohti Rautua, mutta vasta 23.6. ja ihan eri miehet tietysti.
Mysteeri tämä 15.6. on, mutta jatketaan kaivamista. JR 58:n spk alkaa vasta perustamisvaiheesta 19.6 - 23.6.
Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia
Tarkastelunäkymässä on yhden arkistoyksikön digitaaliset sivut.astia.narc.fi
Kokonainen rykmentti tuskin lähtee rajalle täysin tyhjään tilaan, vaan suojeluskuntapiiristä lähtee joku etukomennuskunta, etujoukko, ottamaan tulevan lähtöalueen haltuun. Siihen voi kuulua huollon osia, upseeri ja vartio (esim. konekivääripuolijoukkue), jotka kirjataan vastaperustettavaan rykmenttiin. Tämä nyt on täysin spekulaatiota, minä olen vain pahainen yliluti, mutta tuskin se niin menee, että rykmentinkomentaja junailee 2500 miehen kanssa läpi Suomen noin vain johonkin metsänreunaan rajalla ja alkaa vasta siellä katsella nälkäisten miesten kanssa, että mihinkä sitä oikein kaikki asetutaan ja miten.
Rykmentti ei kulje yhdellä junalla. Pelkästään keskitysmarssi on vaativa suoritus tuoreelta joukolta, puhumattakaan sitten siellä korvessa liikkumisesta, kun ruuti palaa. Miehet pitää muonittaa, jokaisen perusjoukon (pataljoona) pitää majoittua, odottaa kuljetusta, marssia ym. Rykmentin pitää myös paskantaa. Divisioona junailee koko revohkan, mutta perusyksikkö (pataljoona) hoitaa osapuilleen itsensä mutta joku ottaa myös vastaan ja opastaa, kun tullaan rajalle ja se on varmaan jo omaa porukkaa.
Voisin jostain vanhasta ohjesäännöstä tutkia jalkaväen pataljoonan marssin kaavan, mutta nyt en ehdi. Hyllyssä pitäisi kotona olla.
Jalasjärvellä poika ei tietenkään ole kadonnut, silloinhan hän olisi mennyt käpykaartiin, mutta kadonneeksi on kuitenkin merkitty ja sankarihauta osoitettu.
Mielenkiintoinen arvoitus.
Toinen kummallisuus on ettei tätä Harjua ole merkitty kaatuneeksi JR58 historiikissa. Ekat kaatuneet 3.7.1941.
Hän on kuitenkin kadonnut 15.6., ja rykmentti virallisesti perustetaan neljä päivää myöhemmin. Hänet merkitään silti rykmenttiin kuuluvaksi. Se on se mysteeri.
Katoamispaikaksi on merkitty Miettilä, joka taas on 124,3 km tulevalta Kiteenlahden keskitysalueelta (jossa divisioona ei vielä ole) Imatran suuntaan.
Outoa.
Seurakunnan arkistoista ehkä löytyisi enemmän tietoa?
Ihan asiasta sivuun. Vaikka nuo nimitykset, Hannuksela (divisioonankomentaja),Juva, Laurila ja Salmio (rykmentinkomentajat) merkitään komentajiksi ja muut osastot + tykistö kirjataan perustetuksi 18.6-19.6., on vaikea uskoa, että armeijamme ainoa divisioona, jonka rykmentit koottiin pelkästään reserviläisistä, muutaman viikon päästä perkkiin tulostaan hyökkää kohti Laatokkaa erittäin vaikeassa, venäläisten puolustuksen kannalta kriittisessä paikassa eikä mitään suunnitelmia sen keskittämisestä ja hyökkäyksestä olisi ollut olemassa perustamishetkellä eikä olisi suoritettu maastontiedustelua ja tutkittu vihollisvoimien puolustusvarustusten laatua millään tavalla. Tuo on koko armeijakunnan asia.
Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirit perustamisen olivat toki tehneet ennenkin, ja Päämajalla ja armeijakunnalla on jotain ilkeää ollut 19. Divisioonan varalle jo perustamispäivänä, jolloin muutoin myös ensimmäinen käsky ensimmäisestä keskitysalueesta tuli tälle "reserville".
Ensimmäinen keskitysalue määrättiin perustamispäivänä 19.6. Tieto löytyy sotaopäiväkirjasta. Se oli Pieksämäki - Huutokoski. Sen jälkeen keskitysalue muuttui kahdesti. Toinen keskitysalue oli Putikko - Ristilahti - Punkasalmi ja kolmas oli Kiteenlahden maastossa (Närsäkkälä - Loukunvaara) silmälläpitäen hyökkäystä Jaakkiman - Matkaselän suuntaan. Vihollistietoa ja tietoa varustuksista oli kerätty jo kesäkuusta alkaen mutta kerääjiä ei mainita. Taitaa olla jo armeijakunnan ja Päämajan asioita.
19. Divisioonan vastuualueella puolustus oli aukoton ja erittäin vahvasti linnoitettu.
VII AK:n hyökkäyskäsky saapui 1.7. divisioonaan. Perustamisesta oli 11 päivää ja 19. Divisioona silloin jo Närsäkkälässä.
Tuossa on koneella kirjoitettua päiväkirjaa, joka tuo paljon uutta tietoa.
Viimeksi muokattu:
Ei tuo selviä sotapäiväkirjoista. Miten hemmetissä 3. KKK/ JR 58:n sotamies Onni Harju on kadonnut ihan eri armeijakunnan vastuualueella Miettilässä 15.6.1941, kun kerran hänen komppaniansa perustetaan neljä päivää myöhemmin ja sen upseeritkin ilmoittautuvat Jalasjärven sk-talossa vasta 18.6. ja aliupseeristo ja miehistö 19.8.?
Jos ei kertojia löydy, tietoa pitäisi hakea muualta. Rautjärvi/Miettilä toimi logistiikka- ja esikunta-alueena (JSP/KEK, läpisiirrot) mutta lähinnä II armeijakunnan joukoille.
Voisiko joku lkp:ssa JR 58:aan sijoitettu olla ollut 15.6.1941 Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin asioilla kadotessaan? Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirien arkisto on olemassa omana kokonaisuutenaan (piiriesikunnan asiakirjat, komppanioiden raportit, kirjeenvaihto, luettelot). Näitä ei ole vielä kattavasti digitoitu, mutta suurin osa on käytettävissä paperisina niteinä Kansallisarkiston lukusaleissa (Helsinki ja osin Vaasa/Seinäjoki).
Enempään ei tässä pysty.
Jos ei kertojia löydy, tietoa pitäisi hakea muualta. Rautjärvi/Miettilä toimi logistiikka- ja esikunta-alueena (JSP/KEK, läpisiirrot) mutta lähinnä II armeijakunnan joukoille.
Voisiko joku lkp:ssa JR 58:aan sijoitettu olla ollut 15.6.1941 Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin asioilla kadotessaan? Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirien arkisto on olemassa omana kokonaisuutenaan (piiriesikunnan asiakirjat, komppanioiden raportit, kirjeenvaihto, luettelot). Näitä ei ole vielä kattavasti digitoitu, mutta suurin osa on käytettävissä paperisina niteinä Kansallisarkiston lukusaleissa (Helsinki ja osin Vaasa/Seinäjoki).
Enempään ei tässä pysty.
Viimeksi muokattu:
Torni
Kapteeni
Ajattelin mennä käymään Seinäjoen suojeluskuntamuseolla, mutta se olikin remontissa. Taidan kirjastossa kysyä tietäisikö ne ketään joka olisi tarkemmin tutustunut JR58 historiaan. Uskoisin että sellaisia henkilöitä saattaisi täältä suuntaa löytyä.
Pari paikkalis harraste historioitsijaa tiedän ja taidan laittaa niille sähköpostia.
Eihän tuolla sinänsä mitään merkitystä, mutta mielenkiintoinen tuo olisi selvittää.
Tuli sellainenkin mieleen, että entä jos kadonneeksi kirjaamisessa on tehty virhe, joka on sitten toistunut aina hautakiveen asti? Siellähän hän ei lepää, vaan hän katosi.
Jokaisesta kadonneesta on laadittu ihan oma kadonneen henkilökortti liitteineen.
Sodan aikana puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto pyrki selvittämään oliko kadonnut sotilas kaatunut taistelussa, jäänyt vangiksi tai oliko hän kenties vielä elossa. Pääasiallisena keinona selvityksissä oli haastatella kadonneen omaisia ja aseveljiä, joilla saattoi olla tietoa sotilaan katoamisesta. Jos selvitys osoitti kadonneen suurella todennäköisyydellä kuolleen, annettiin tapaus Helsingin raastuvanoikeudelle, joka julisti kadonneen kuolleeksi. Tästä Onni Harjusta on siis saatu riittävästi tietoa, joka on vieläkin olemassa. Jos tiedot ovat tallella.
Kuolleeksijulistamistoimiston arkisto sisältää toimiston toiminnassa syntyneitä asiakirjoja kadonneista sotilaista. Arkisto sisältää luetteloita, kortiston ja otteita vankien kohtaloiden selvityksistä.
Tuolla alempana linkissä on ohjeita, miten Kansallisarkistoon voi mennä pyytämään asiakirjat liitteineen luettavaksi:
Tuossa taas ovat yhteystiedot ja puhelinnumerot, joista saa virka-aikaan apuja ja jossa ne kadonneiden 16 laatikkoa ovat.
Helsinki - Kansallisarkisto
kansallisarkisto.fi