Seuraava kriisi (WEF2016 mukaan)

krd

Ylipäällikkö
"Maailman talousfoorumin torstaina julkaiseman riskiraportin mukaan pakolaiskriisin aiheuttamat ongelmat muodostavat suurimman geopoliittisen riskin seuraavan 18 kuukauden aikana.

Maailman talouseliittiä edustava talousfoorumi julkaisi The Global Risks Report 2016:n torstaina Lontoossa. Raportissa oli selvitelty eri riskien todennäköisyyksiä ja painoarvoa.

Seuraavan 18 kuukauden aikana ylivoimaisesti suurin riski oli pakolaiskriisi. Kaukana sen perässä tulivat riski jonkin valtion romahtamisesta, valtioiden välinen konflikti, työttömyys ja hallinnolliset kriisit.

Mutta jos aikatähtäintä kääntää hieman kauemmas tulevaisuuteen, riskimaisema muuttuu dramaattisesti. Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat jäävät taka-alalle raportin arvion mukaan.
N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202016-01-14%20kello%2021.39.53.png

Sen sijaan seuraavan 10 vuoden aikana maailman suurin riski on raportin mukaan erilaisten vesikriisien mahdollisuus. Seuraavaksi suurin riski on kyvyttömyys mukautua ilmastonmuutokseen sekä äärimmäiset sääilmiöt.

Myös erilaiset ruokakriisit ovat korkealla listalla.

Vesikriisin nousun mahdollisuudesta on tietysti spekuloitu jo vuosia tai vuosikymmeniäkin, mutta vesiomgelmat saattavat lopultakin muuttua aiempaa akuutimmiksi väestönkasvun ja muuttoliikeen seurauksena.

Alla olevassa grafiikassa on kuvattu eri riskien todennäköisyyden ja vaikutuksen muutosta. Pakolaiskriisi on noussut erityisen paljon molemmilla akseleilla."
Miten todennäköisenä pidät talouseliitin arviota? Ainakin pakolaiskriisi on nyt pinnalla, mutta ehtiikö vesikriisi tulla seuraavan 10 vuoden aikana? Pakolaisongelman osalta ainakin Syyriassa on kuivuus ollut osaltaan sysäämässä tapahtumia eteenpäin.
 
Vesikriisi tulee olemaan erittäin paha juttu.
Jokainen, joka on joutunut duuniin vaikkapa Pakistaniin, Thaimaahan, Filippiineille, Afrikkaan tai pelkästään lähemmille alueille, jossa veden kanssa "ei ole niin väli" niin tietää, että puhtaan veden löytäminen on jo aika hemmetinmoinen homma.
Tässä vajaa vuosi sitten piti porauttaa kaivoja 3 kpl tukikohtaa, kun muuten ei vettä saanut millään hemmetin keinolla, siis puhdasta vettä. Ajettavan pintaveden varaanjäämistä ei voi ottaa vaihtoehdoksi, koska kaikki vesi on kriisissä pois sitten saatavien listalta. Sama on puhdistuksen kanssa, että rauhanaikana ja jos on sähköä saatavilla helposi, puhdistaminen on helppo homma...
Porasimme 700 m ja vettä löytyi joka oli vielä erinomaista laadultaan.
 
Vesikriisi tulee olemaan erittäin paha juttu.
Jokainen, joka on joutunut duuniin vaikkapa Pakistaniin, Thaimaahan, Filippiineille, Afrikkaan tai pelkästään lähemmille alueille, jossa veden kanssa "ei ole niin väli" niin tietää, että puhtaan veden löytäminen on jo aika hemmetinmoinen homma.
Tässä vajaa vuosi sitten piti porauttaa kaivoja 3 kpl tukikohtaa, kun muuten ei vettä saanut millään hemmetin keinolla, siis puhdasta vettä. Ajettavan pintaveden varaanjäämistä ei voi ottaa vaihtoehdoksi, koska kaikki vesi on kriisissä pois sitten saatavien listalta. Sama on puhdistuksen kanssa, että rauhanaikana ja jos on sähköä saatavilla helposi, puhdistaminen on helppo homma...
Porasimme 700 m ja vettä löytyi joka oli vielä erinomaista laadultaan.
Juuri näin, jos energiaa on käytössä, niin sitten homma on hoidossa, edellyttäen että investoinnit puhdistukseen on tehty. Monissa paikoissa pohjavesi karkaa yhä syvemmälle ja esimerkiksi Espanjan tietyt alueet ovat jo varsin vähäisen veden alueita, toki turisteille tämän ei anneta näkyä. Sao Paulo on myös esimerkki suuresta kaupungista joka on ensimmäisenä vesikriisin "ytimessä", mitähän tapahtuu kun vesikatko tietyillä alemman tulotason alueilla ylittää 24 tuntia?:
"Many São Paulo residents have had daily 12-hour water cutoffs over the last year. But Dallari points out that while wealthier residents have been able to build water tanks and purchase water from private sources, the poorest residents can’t do that."
http://time.com/4054262/drought-brazil-video/
 
Afrikan kuivuudesta, kaivot kuivina:
"Kuivuus ajaa väkeä liikkeelle Etiopiassa
Itä-Afrikassa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 50 vuoteen. Jopa yli 10 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa.
– Monet sateet on jääneet tulematta tai sateet ovat kestäneet vain kaksi päivää. Maan kosteustaso on järkyttävän alhainen, pohjaveden taso on laskenut pahimmillaan 10 metriä, mikään kaivo ei enää toimi, sadot on jääneet kymmeneen prosenttiin, Etiopian tilanteesta kertoi Ylen Aamu-tv:ssä Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Kivisillan mukaan tilanne pahenee kumuloituessaan. Etiopiassa kuivuus on kestänyt jo vuosia.
– Siellä on vanhoja ihmisiä, jotka sanovat, etteivät ole koskaan nähneet tämänkaltaista tilannetta.
Pahimmilla kuivuusalueilla noin 80 prosenttia ihmisistä on täysin riippuvaisia sateista maatalouteen ja karjan pitämiseen perustuvilla alueilla.
– Karjaa on kuollut sadoin tuhansin, ja se on vienyt elinkeinon sadoiltatuhansilta. Se on vienyt paitsi elinkeinon, se on vienyt maidon, joka on lasten ravitsemuksen kannalta äärimmäisen tärkeätä, Kivisilta sanoo.
Myös ruuan hinta on noussut Etiopiassa. Se yhdistettynä kovaan inflaatioon, on Kivisillan mukaan erittäin huono yhdistelmä.
Dominoefekti synnyttää lisää ongelmia
Lähes kaksi miljoonaa lasta on keskeyttänyt koulunkäynnin kuivuuden takia.
– Lapset otetaan pois koulusta, koska heitä tarvitaan ruuan hakemiseksi yhä piteneviltä matkoilta ja viemään karjaa juomaan, Kivisilta sanoo.
Kun väki pakkautuu myös kaupunkeihin jätettyään kuivuuden vaivaamat viljelysmaat, syntyy dominoefekti
. Siitäkin huolimatta, että Etiopia on varautunut Kivisillan mukaan kuivuuteen nyt paremmin kuin aiemmin, ongelmavyyhti on hankala.
Kun otetaan rahat teiden rakentamisesta, että saadaan ruokaa, teiden rakentajat jäävät työttömiksi, jolloin avun tarvitsijoita on yhä enemmän.
WHO:n katastrofien torjuntaan tarkoitettu early warning -systeemi on jo puolitoista vuotta soittanut hätäkelloja.
– Meillä on muutama kuukausi aikaa auttaa, muutama kuukausi aikaa kerätä rahaa, hankkia ruokaa, lääkkeitä, vettä, jotta katastrofi ei pääse syntymään, Kivisilta arvioi."
http://yle.fi/uutiset/kuivuus_ajaa_vakea_liikkeelle_etiopiassa/8603228
 
Mielenkiintoinen scenaario, kannattaa lukea.
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kybersota_pimentaa_suomen_ja_avaa_anarkian_portit

Sähkönjakelun häiriöihin kannattaisi jokaisen kohdaltaan paneutua. Miten asunto saadaan pidettyä lämpinänä, jos pitkä katko syystä tai toisesta yllättää.
Mitkä ovat vaihtoehtoiset lämmitystavat tai onko niitä. Miten vesikiertoisen keskuslämmityksen kiertovesipumput saadaan päälle varavoimalla.
Mistä varavoima pakolliseen energian tarpeeseen.

Pieni bensa- tai diesel käyttöinen agrekaatti eikä muutamat valmiiksi tehdyt sähkökytkennät maksa paljoa. Välttämättömät järjestelmät, kuten lämmitys, saadaan toimimaan.

Kun kovalla pakkasella rysähtää tuulettimeen, asunto vesiputkineen on jäässä alta vuorokauden. Siinä vaiheessa sen sähkömiehen ja agrekaatin hommaamiseen ei aika enää riitä. Varautuminen, joka olisi ollut helposti ja pienellä kustannuksella hoidettavissa, voi tulla maksamaan satakertaisesti pelkästään jäätyneiden putkistojen uusimisessa.

Omakotitaloissa onneksi useimmiten on kuitenkin joku tulisija. Takka, leivinuuni tai kiuas. Jos mitään näistä ei asunnosta löydy, ollaan totisten ongelmien äärellä sähkönjakelun keskeytyessä.
 
Afrikan kuivuudesta, kaivot kuivina:
"Kuivuus ajaa väkeä liikkeelle Etiopiassa
Itä-Afrikassa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 50 vuoteen. Jopa yli 10 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa.
– Monet sateet on jääneet tulematta tai sateet ovat kestäneet vain kaksi päivää. Maan kosteustaso on järkyttävän alhainen, pohjaveden taso on laskenut pahimmillaan 10 metriä, mikään kaivo ei enää toimi, sadot on jääneet kymmeneen prosenttiin, Etiopian tilanteesta kertoi Ylen Aamu-tv:ssä Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Kivisillan mukaan tilanne pahenee kumuloituessaan. Etiopiassa kuivuus on kestänyt jo vuosia.
– Siellä on vanhoja ihmisiä, jotka sanovat, etteivät ole koskaan nähneet tämänkaltaista tilannetta.
Pahimmilla kuivuusalueilla noin 80 prosenttia ihmisistä on täysin riippuvaisia sateista maatalouteen ja karjan pitämiseen perustuvilla alueilla.
– Karjaa on kuollut sadoin tuhansin, ja se on vienyt elinkeinon sadoiltatuhansilta. Se on vienyt paitsi elinkeinon, se on vienyt maidon, joka on lasten ravitsemuksen kannalta äärimmäisen tärkeätä, Kivisilta sanoo.
Myös ruuan hinta on noussut Etiopiassa. Se yhdistettynä kovaan inflaatioon, on Kivisillan mukaan erittäin huono yhdistelmä.
Dominoefekti synnyttää lisää ongelmia
Lähes kaksi miljoonaa lasta on keskeyttänyt koulunkäynnin kuivuuden takia.
– Lapset otetaan pois koulusta, koska heitä tarvitaan ruuan hakemiseksi yhä piteneviltä matkoilta ja viemään karjaa juomaan, Kivisilta sanoo.
Kun väki pakkautuu myös kaupunkeihin jätettyään kuivuuden vaivaamat viljelysmaat, syntyy dominoefekti
. Siitäkin huolimatta, että Etiopia on varautunut Kivisillan mukaan kuivuuteen nyt paremmin kuin aiemmin, ongelmavyyhti on hankala.
Kun otetaan rahat teiden rakentamisesta, että saadaan ruokaa, teiden rakentajat jäävät työttömiksi, jolloin avun tarvitsijoita on yhä enemmän.
WHO:n katastrofien torjuntaan tarkoitettu early warning -systeemi on jo puolitoista vuotta soittanut hätäkelloja.
– Meillä on muutama kuukausi aikaa auttaa, muutama kuukausi aikaa kerätä rahaa, hankkia ruokaa, lääkkeitä, vettä, jotta katastrofi ei pääse syntymään, Kivisilta arvioi."
http://yle.fi/uutiset/kuivuus_ajaa_vakea_liikkeelle_etiopiassa/8603228

Etiopian väkiluku on tuplaantunut sitten 1983-1985 -nälänhädän.

Olisikohan nyt Valiolta peliliike alkaa valmistaa maitojauhetta niin paljon kuin mahdollista?
 
Etiopian väkiluku on tuplaantunut sitten 1983-1985 -nälänhädän.

Olisikohan nyt Valiolta peliliike alkaa valmistaa maitojauhetta niin paljon kuin mahdollista?

Kyllä Valio näkyy siihen nyt tosissaan panostavan. Seinäjoki valmistaa käsittääkseni edelleenkin pääosan maitojauheesta, vaikka Lapinlahdelle kapasitettia nyt lisättiinkin. Jalostus on keskittynyt varsin pitkälle niille alueille, missä maitoa tuotetaan eli Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon.

http://yle.fi/uutiset/lapinlahdelle_vyoryy_maitoa__valio_rakentaa_tehtaalle_uuden_linjaston/8467504

LAPINLAHTI

Lapinlahdella Valion tehtaalle rakennetaan uusi maidonkäsittelylinjasto maitojauhetuotantoa varten.

– Lapinlahdelle vyöryy maitoa, koska teemme niin paljon maitojauhetta, tehtaanjohtaja Kari Lappi sanoo.

Uuden linjaston rakentaminen lisää tehtaan maidonkäsittelykapasiteettia 80 miljoonalla maitolitralla vuodessa. Tällä hetkellä tehtaalla käsitellään 430 miljoonaa maitolitraa vuodessa. Investointi maksaa 3,6 miljoonaa euroa, ja uusi linjasto saadaan käyttöön huhtikuussa.

Linjaston valmistuttua Lapinlahdella voidaan tarvittaessa valmistaa kahdeksan miljoonaa kilogrammaa enemmän jauhetta enemmän tällä hetkellä. Tänä vuonna tehdas tuottaa yhteensä 23 miljoonaa kilogrammaa vähämineraalisia herajauheita sekä 12 miljoonaa kilogrammaa maitojauheita.
 
Kun kovalla pakkasella rysähtää tuulettimeen, asunto vesiputkineen on jäässä alta vuorokauden. Siinä vaiheessa sen sähkömiehen ja agrekaatin hommaamiseen ei aika enää riitä. Varautuminen, joka olisi ollut helposti ja pienellä kustannuksella hoidettavissa, voi tulla maksamaan satakertaisesti pelkästään jäätyneiden putkistojen uusimisessa.

Omakotitaloissa onneksi useimmiten on kuitenkin joku tulisija. Takka, leivinuuni tai kiuas. Jos mitään näistä ei asunnosta löydy, ollaan totisten ongelmien äärellä sähkönjakelun keskeytyessä.

Nykyisin ei kai saa talolle rakennuslupaa, jos ei ole kahta erillistä energian/lämmönlähdemahdollisuutta. Useimmiten se toinen sähkön lisäksi on tulisija(t).
 
Nykyisin ei kai saa talolle rakennuslupaa, jos ei ole kahta erillistä energian/lämmönlähdemahdollisuutta. Useimmiten se toinen sähkön lisäksi on tulisija(t).

Aivan.
Pitää olla ns. "vaihtoehtoinen lämmitysmuoto" tähän hyväksytään sitten vaikka tulisija, jos se tulisija on senverran iso, että on edes teoreettinen mahdollisuus pitää tölli lämpöisenä :)
Laskentaa lämmitystehosta ei tarvita. :)
 
Puhtaassa juomavedessä voisi hyvinkin olla Suomelle tulevaisuuden uusi Nokia, jos tilaisuus osataan käyttää oikein eikä sitä päästetä lipeämään käsistä. Puhdasta juomavettä ei tule antaa kenellekään ilmaiseksi tai humanitaarisena apuna, vaan siitä on tehtävä Suomelle 1900-luvun öljyn veroinen bisnes, jonka ansiosta voidaan kohta kadutkin päällystää 24-karaatin kullalla.

Epäilemättä Suomen pinta- ja pohjavesivarat strategisesti tärkeänä resurssina kiinnostavat myös ulkomailla, joten ensiarvoisen tärkeää on huolehtia niiden säilymisestä suomalaisten hallinnassa. Vesivaroja EI missään tapauksessa saa yksityistää, saati myydä polkuhintaan ulkomaalaisille yrityksille ja pääomasijoittajille. Niitä on tarvittaessa oltava valmiita puolustamaan myös sotilaallisesti, koska strategiset resurssit voivat käydä ulkomaisille ryöstäjille liian houkutteleviksi.

Tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä, että huonossa uhkakuvassa Suomi ajetaan ensin velkakierteellä selvitystilaan ja sen jälkeen velkoja aloitetaan lyhentämään muun muassa pohjavesivarojen yksityistämisellä. Siinä menee sitten sekin uusi Nokia ja rahat katoavat vieraan taskuun.
 
Puhtaassa juomavedessä voisi hyvinkin olla Suomelle tulevaisuuden uusi Nokia, jos tilaisuus osataan käyttää oikein eikä sitä päästetä lipeämään käsistä. Puhdasta juomavettä ei tule antaa kenellekään ilmaiseksi tai humanitaarisena apuna, vaan siitä on tehtävä Suomelle 1900-luvun öljyn veroinen bisnes, jonka ansiosta voidaan kohta kadutkin päällystää 24-karaatin kullalla.

Epäilemättä Suomen pinta- ja pohjavesivarat strategisesti tärkeänä resurssina kiinnostavat myös ulkomailla, joten ensiarvoisen tärkeää on huolehtia niiden säilymisestä suomalaisten hallinnassa. Vesivaroja EI missään tapauksessa saa yksityistää, saati myydä polkuhintaan ulkomaalaisille yrityksille ja pääomasijoittajille. Niitä on tarvittaessa oltava valmiita puolustamaan myös sotilaallisesti, koska strategiset resurssit voivat käydä ulkomaisille ryöstäjille liian houkutteleviksi.

Aivan, Suomi voisi saada vedestä (tietenkin pienemmässä mittakaavassa) jopa Norjan öljyn veroisen bisneksen, jolla rahoitettaisiin eläkerahastoja ym.
Yksityisiin käsiin joutuessaan suurin osa ei hyötyisi siitä mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: jak
Suomi voisi saada vedestä bisneksen, jolla rahoitettaisiin eläkerahastoja ym. Yksityisiin käsiin joutuessaan suurin osa ei hyötyisi siitä mitään.
Selvää kuitenkin on, että lobbarit jo tekevät työtään kansallisen vesiomaisuuden siirtämiseksi yksityisiin käsiin, koska on bisnesmahdollisuus.
Meille se sitten tulee tiedoksi vaan median välituksellä kun tarpeelliset päätökset on jo tehty.
Kansan rooli tässä on vaan hölmistellä, miten pääsikin näin käymään??
 
  • Tykkää
Reactions: jak
Aivan, Suomi voisi saada vedestä (tietenkin pienemmässä mittakaavassa) jopa Norjan öljyn veroisen bisneksen, jolla rahoitettaisiin eläkerahastoja ym.
Yksityisiin käsiin joutuessaan suurin osa ei hyötyisi siitä mitään.

Norjan vaurauden takana ei ole niinkään se, että Norjan talousalueelta pumpataan öljyä, vaan se, että norjalaiset pumppaavat öljyä. Öljyntuotannon kotimainen arvoverkko on norjassa laaja ja kymmenet ellei sadat tuhannet norjalaiset saavat elantonsa öljyntuotannon vaatimien hyödykkeiden tuottamisesta. Tämä toki on mahdollista vain korkean ja kilpailukykyisen osaamisen ansiosta.
 
Norjan vaurauden takana ei ole niinkään se, että Norjan talousalueelta pumpataan öljyä, vaan se, että norjalaiset pumppaavat öljyä. Öljyntuotannon kotimainen arvoverkko on norjassa laaja ja kymmenet ellei sadat tuhannet norjalaiset saavat elantonsa öljyntuotannon vaatimien hyödykkeiden tuottamisesta. Tämä toki on mahdollista vain korkean ja kilpailukykyisen osaamisen ansiosta.
Ovat he kyllä myös kerryttäneet öljynmyynnin tuloista yli 7000 miljardin Norjan kruunun eli lähestulkoon 730 miljardin euron öljyrahaston (jonka käyttöä kansalaisten hyväksi on ajateltu aloitettavan vasta, kun öljyntuotanto loppuu), eli tuo ei ole aivan totta.
http://www.nbim.no/en/
https://en.wikipedia.org/wiki/Government_Pension_Fund_of_Norway
Tuolla maksaisi Suomen valtionvelan ja pyörittäisi valtion toimintojakin sen jälkeen kymmenisen vuotta, eli puhutaan aivan valtavista rahamääristä, joita Norja on kansalaisilleen öljynmyynnillä kerännyt.

Kaikki Norjan valtion öljynmyynnistä kerätyt tuotot on kerätty siihen ja sijoitettu, ja kuten sijoitetulla pääomalla on tapana, se kasvattaa itse itseäänkin. Nerokas rakennelma, mutta nykyiset poliitikkomme tuskin osaisivat antaa arvoa kyseiselle reaalipolitiikan helmelle sen hiukan sosialistiselta haiskahtavan perusajatuksen vuoksi.
 
Vesipulaa muuallakin, Venezuelassa, Caracasissa, vettä saadaan vain joka toinen viikko:
The tap in her apartment yields water only every two weeks. It comes out yellow. Her 8-month-old granddaughter is ill. And as Yajaira Espinoza, a 55-year-old hairdresser, made her way down the halls of Caracas university hospital on Friday, Zika cases evident in the rooms around her, a dense ash-filled smog enveloped the city.

"I am so sorry for my daughter, because I know she suffers silently," she said. "This situation is hard."

It has been an exceptionally painful year for Venezuelans, suffering from violent crime, chronic shortages, plummeting oil prices on which they depend, declining health and fractured government. Yet this past week it seemed to reach a new low. A kind of resigned misery spread across a city that had once been the envy of Latin America.

488x-1.jpg

A woman receives respiratory treatment in Caracas, on March 23, 2016.

Photographer: Wilfredo Riera/Bloomberg
A sudden combination of natural disasters joined man-made failures. The smog, called calima, is a meteorological phenomenon that involves ash and dust clouds fairly common for this time of year. Meanwhile a prolonged drought blamed on El Nino and related forest fires has arrived. Levels at the Guri dam in the south, which produces 40 percent of the country’s electricity, fell to a record low of 242.33 meters on Monday.

Water Trucks Robbed
The lack of public order means attempts to alleviate the problems are going poorly. Water trucks dispatched to help reduce suffering from the drought, for example, are being routinely robbed.

“Two or three times a week a water truck we send out is robbed,” said Tatiana Noguera, a water official. “The trucks get stopped by gangs who make the driver change the route and discharge the water in an area they control.”

More than 3,700 cases of respiratory illness related to calima have been reported at state health centers around Caracas since March, said Dr. Miguel Viscuna, an epidemiologist. Medicine -- like toilet paper, chicken and other basic goods -- is increasingly hard to find.


488x-1.jpg

The Guaire river in Caracas, on April 16, 2016.
Photographer: Wilfredo Riera/Bloomberg
“The water is coming out very yellow, very bad quality,” said Ana Carvajal, an infectious disease specialist at the Universitario Hospital in Caracas. “We’re seeing an uptick in different illnesses, especially diarrhea. The lack of clean water is causing skin problems like scabies and folliculitis. There’s no medicine. All we can do is prescribe sulfur soap.”

Stomach Illnesses
Kiomara Scovino, the president of a community council in eastern Caracas, said she’s seen stomach illness from the water and respiratory problems from the calima.

Luis Felipe Pedroso, a 59-year-old taxi driver, said he’s having trouble sleeping because of a sore throat, eye irritation and congestion from the calima clouds. His neighborhood gets water three days a week.

“On the days when it comes, it’s only for a few hours and its very dirty,” he said. “This is unbelievable. The government hasn’t taken any measures to solve these problems."

Earlier this month, President Nicolas Maduro announced a 60-day plan to conserve electricity, declaring every Friday in April and May a holiday for public workers. On Thursday, he said this weekend would last 5 days for public workers and that he’d change the country’s time zone and further curtail power use by shopping malls.

30 Venezuelan Minutes
The time zone issue has been a peculiarity of Venezuela since 2007 when Maduro’s predecessor, Hugo Chavez, pushed clocks back half an hour with the idea of allowing children to walk to school in daylight. One result, however, has been darkness when people leave work, adding to daily power usage and crime.

“This plan for 60 days, for two months, will allow the country to get through the most difficult period with the most risk,” Maduro said.

In 2015, Venezuela’s economy -- largely dependent on the sale of oil -- contracted by 5.7 percent and is expected to shrink by an additional 8 percent this year, according to the International Monetary Fund. The currency has lost 98 percent of its value on the black market since Maduro took office in 2013. Inflation is projected to rise to nearly 500 percent.

All of this has made Maduro not a very popular leader. His opponents won an overwhelming victory in legislative elections in December. But nearly every attempt by the new legislature to take the country in a new direction has been blocked by Maduro and a Supreme Court he appointed right after the elections.

"We voted and we won," said Mendoza, the hairdresser, as she choked back tears. "But now we see that all has been for nothing."
http://www.bloomberg.com/news/artic...ty-air-power-outages-venezuela-hits-a-new-low
 
Euroalueen pankkikriisi vaarassa iskeä ydinmaihin
18.4.2016 21:44 Henri Myllyniemi 6 kommenttia

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215615-euroalueen-pankkikriisi-vaarassa-iskea-ydinmaihin


Saksa ja Italia ovat vaarassa ajautua pankkikriisiin, joskin eri syistä. Molempia maita yhdistää paitsi käteisenä käytettävä valuutta, myös tuon valuutan takana monelle vaikeasti seurattavat rahapoliittiset syyt näihin ongelmiin. Huono rahapolitiikka voi hajoittaa yheiskuntia. Mutta euroalueella ongelman korjaus ei ole korjata rahapolitiikkaa kuntoon. Se, mikä sopii yhdelle, ei sovikaan toiselle. Melonit ja omenat, jos muistatte?

Italian pankkikriisin syyt ovat euroajan alkuajoilta tuttu holtiton velkaantuminen. Euro edesauttoi merkittävästi tätä tapahtumaa, koska sijoittajat pitivät jokaista euromaata yhtä vähäriskisenä. Kaikkien euromaiden valtioiden velkakirjojen korkotaso alkoi yhdentyä. Sen sijaan maat pitivät omasta finanssipoliittisesta linjauksestaan kiinni. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä. Suomessakin huomataan, miten vaikeaa tämä "yhteiskuntasopimus" on ollut saada etenemään. Ja Suomi tarvitsee euroympäristössä vielä noin puolen tusinaa lisää samansuuntaisia sopimuksia. Lyhyessä ajassa.

Italian pankkien luottokannasta 360 miljardia euroa on tuottamattomia luottoja. Tämä tarkoittaa, ettei luottoja olla lyhennetty asianmukaisesti 90 vuorokauteen. Se vastaa noin 20 prosenttia maan pankkien lainakannasta, kuten myös maan bruttokansantuotteesta. Pahinta on, että noin 200 miljardin euron erä tästä happamasta lainakannasta ei ole järjestetty lainkaan uudelleen. Vertailun vuoksi voi kertoa, että Suomen 1. eurokriisin aikana 90-luvun alussa tuottamattomien luottojen määrä ei noussut suhteellisesti näin korkealle.



Italiakin joutui kärsimään Saksan pelastamisen vuoksi

Italian pankkikriisi – tai sellaista ennakoivat suursijoittajat – ovat antaneetkin oman tuomionsa alkuvuodesta maan pankkien osakkeille ja muille rahoitusinstrumenteille. Maan pankkien osakeindeksi on tipahtanut 40 prosenttia nopeassa tempossa. Uusi 5 miljardin euron pankkikriisirahasto on saanut käännettyä kurssit kohti nousua.

Kriisi ei koske niinkään suuria toimijoita. Lukuisilla pienillä pankeilla on kuitenkin vaikeuksia. EU:n uusi sijoittajavastuulaki (ns. bail-in) astui voimaan, mikä oli omiaan hermostuttamaan sijoittajia. Pääomapako oli valmis alkamaan, koska juuri kellään ei ollut kanttia vastaanottaa todennäköisiä tappioita.

Harva sen sijaan oivaltaa, että Italian hulppeat velkavuodet syntyivät euroajan alkupuolella, jolloin korkotasoa pidettiin epäterveellisen alhaalla. Sitä pidettiin, koska eräs euromaa tarvitsi apua yhdistymiseensä ja teknologiakuplan paikkaamiseen. Se maa on Saksa.

Korkeammalla ohjauskorolla EKP olisi voinut hillitä massiivista luottoekspansiota niin Italiassa, Kreikassa, Espanjassa kuin Portugalissakin. Se ei vain tehnyt niin. Kolme maata on pankkiensa vuoksi jo euromaiden letkurahoituksessa.



Etelä-Euroopan piina

Kreikka oli jo lähteä vajaa vuosi sitten ulos eurosta, ja tappelee nyt luotottajiensa kanssa luottojen ehdoista. Maan velkataakka on vain kasvanut entisestään ja maan talous on ajautunut yhä syvemmälle lamaan. Deflaatiokin on tuttu ilmiö. Maa on tuhottu euron vuoksi.

Espanja ajautunee uusiin parlamenttivaaleihin kesäkuussa. Maassa järjestettiin joulun alla 20. joulukuuta parlamenttivaalit, mutta hallitustunnustelut eivät ole menneet putkeen. Viimeksi Podemos hylkäsi ajatuksen muodostaa Espanjaan enemmistöhallitus sosialistien ja Ciudadanoksen kanssa. Lisäksi Katalonia janoaa itsenäisyyttä. Maan talous on kuitenkin kääntynyt nousuun, mutta finanssipolitiikka on täysin retuperällä, jos ohjeistuksena pidetään Euroopan komissiolle valvottavaksi annettua talouskuriohjelmaa.

Portugalissa saatiin Espanjan kaltainen hallitus (tai siis se, mitä Podemos haki), jossa istuu muun muassa eurovastaiset kommunistit. On hyvin epäselvää, miten kauan tällainen hallitus voi toimia talouskuriohjelman kanssa yhteen. Maa on jo anonut höllennyksiä finanssipolitiikkansa liekaan.



Saksan vuoro kärsiä

EKP oli oikeastaan pakon edessä pudottaessaan ohjauskorkonsa nollaan. Lisäksi pankkien yli yön pidettävästä "ylimääräisestä rahasta" pankit joutuvat maksamaan EKP:lle rahaa negatiivisten talletuskorkojen myötä.

Saksalaispolitiikot ovatkin älähtäneet EKP:lle asiasta. Tämä on hyvin poikkeuksellista, koska EKP:n tulisi olla itsenäinen. Se tarkoittaa, ettei keskuspankki olisi yhdenkään jäsenmaan vasallina kopauttelemassa kantapäitään yhteen ja hokemalla "αμέσως!"

Saksalaispolitiikkojen huolenaiheena ovatkin maan pienet pankit. Niillä on tiukat kytkennät politiikkaan, vaikka ex-talouskomissaari Olli Rehn puhuikin monasti pankkien ja valtioiden välisen "tuomiokehän" purkamisesta. En ole tietoinen nostiko hän pikkusormeaankaan yrittäessään purkaa saksalaispankkien kytköksiä.

Pankeilla on myös tulosvastuu, eikä vain tuotto-odotuksia. Se tarkoittaa, että nollakorot tietävät näille vaatimuksille ongelmia. Ja tuota pikaa pankkien ongelmat ovat sitten valtapuoluepolitiikkojen ongelmia. Ei ihme, että Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäubleantoi EKP:lle 50-prosenttisesti "kunnian" olla kasvattamassa Saksan vaihtoehtopuolueen kannatusta.

Jos joku luulee, että eurokriisi on nyt taputeltu niin tulee mitä todennäköisimmin yllättymään. Eurooppalaisjohtajat toki mieluusti loikoilevat aurinkokannella virvokkeita nauttien, eivätkä haluakaan edes kuulla valtavista riskeistä. Sitten paniikin edessä poljetaan EU-kansalaisten oikeuksia kovalla kiireellä. Niin ne diktatuurit toimivat.

 
Vesipula laajenee, tai ainakin uhkaa laajeta:
Vesipula uhkaa aiheuttaa Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Etelä-Aasian talouksille vakavan iskun ilmastonmuutoksen edetessä, varoittaa Maailmanpankki raportissaan.

Asiasta kertoo brittilehti Guardian.

Afrikan Sarven alueella miljoonat kärsivät jo vakavasta kuivuudesta, joka liittyy El Niñoon. Alue on yksi niistä, joiden bruttokansantuote saattaa pudota jopa yli kymmenellä prosentilla kuivuuden vuoksi vuoteen 2050 mennessä.

Maailmanpankin mukaan vedentarve lisääntyy vuoteen 20150 mennessä kaupungistumisen voimistumisen ja maanviljelyn tehostamisen myötä ja vesipula uhkaa myös alueita, joilla on tällä hetkällä riittävästi vesivaroja. Maailmanpankin mukaan vesipula pahenee eniten Afrikassa ja Aasiassa, mikä aiheuttaa konflikteja ja siirtolaisuutta.

Lähi-idässä bkt:t saattavat supistua 14 prosenttia ja Sahelin alueella lähes 12 prosenttia, ellei mikään muutu. Kun kaikki alueet huomioidaan, vesipula huuhtoo keskimäärin 6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mikäli vesihuolto laitetaan nyt kuntoon, se voisi kasvattaa bruttokansantuotetta yli 11 prosentilla keski-Aasian maissa ja vähentää vesipulan vaikutusta Lähi-idässä, raportissa todetaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/v...lle-jopa-kymmenia-prosentteja-bkt-sta-6547522
 
Miksi siellä lisäännytään liikaa? Ehdotin jo toisessa ketjussa että SPR voisi järjestää kondomikeräyksen sekä omalle henkilökunnalleen että Afrikkaan, arabimaihin, Aasiaan...

Jos Afrikan kuivilla alueilla lisäännytään liikaa suhteessa elinympäristöön niin onko se suomalaisten vikaa. Liikaa ihmisiä, liikaa laiduntavia eläimiä, liian vähän vettä.

Viime vuonna nähtiin että vaikka Suomi sijaitsee kaukana pohjoisessa niin eivät nuo asiat ole meitä koskettamatta.
 
Viimeksi muokattu:
Muistelen, että 80- luvulla puhuttiin paljonkin maapallon väestön liikakasvusta globaalina uhkana. Epäilen lääke- ja elintarviketeollisuuden hiljentäneen tuon keskustelun. Nyt tiede tutkii miten saada valtavat väestömassat pidettyä hengissä lääkkeillä ja keinotekoisilla ruokavirityksillä.
 
Jauhomadot ja heinäsirkat ovat lupaavia lihantuotannon jatkeita ja niitä tutkitaan ahkerasti. Ne kasvavat huomattavasti pienemmällä luonnonvarakulutuksella kuin perinteinen lihakarja.
 
Back
Top