Sodankäynnin "välineet" joiden kehittäminen olisi teknisesti mahdollista Suomelle!

[Raveni]

Voitaisiin tässä käydä keskustelua eri sodankäyntiin liittyvien välineiden ja laitteiden kehittämisestä jotka olisivat Suomelle teknisesti mahdollisia tehdä mutta rahoitus ja tahto uupuvat.

Eli esimerkiksi miksi Suomi ei ole kehittänyt risteilyohjusta, tms? Tekniikaltaan pääsääntöisesti yksinkertainen vekotin. (Mitään näistä ymmärrä :huh mutta risteily ohjushan koostuu taistelukärjestä, suunnistuslaitteistosta, rungosta ja moottorista? Mikä noista osa alueista olisi Suomelle ongelma? Tietotaitoa löytyy varmasti tuollaisen "tyhmän" putken tekemiseen joka osaa lentään paikasta a paikkaan b ja tehdä ohjelmointinsa mukaiset toimenpiteet siellä. Hintaahan tuollaisella on paljon ja kallein yksittäinen "osa" joka maksaa on varmaankin suunnistuslaitteisto. Mutta voisihan jollekin korkeakoululle antaa homman kehittää tuollainen, kohtuu hintainen vehje. Tälleen kun ajattelee niin vaikea kuvitella että tuollaisen rakentaminen maksaisi 1.5milj€/kpl niin kuin tuntuvat pääsääntöisesti olevan.

Puolustukselle olisi kuitenkin käyttöä tuollaiselle maastalaukaistavalle täsmäaseelle jonka taistelukärjenkoko olisi >500kg ja kantama +300km.

Joskushan Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta ohjusteknologian mutta siitähän on jo aikoja sitten sanouduttu irti.

 

[Einomies1]

Ehkä vähän matalamman profiilin vehkeistä luulisi ainakin pienten ja keskisuurienkin UAV:en kehittelyn ja valmistamisen olevan mahdollista. Nythän Patrialla on MASS, mutta isompia ja kehittyneempiä kaivataan joissa olisi myös aseistusta ja kun Kemijärvellä on vielä Euroopan suurin UAV:en koelentokeskus niin ihmettelen tätä hiljaisuutta, markkinat ovat valtavat! Tietysti kilpailukin on mutta kannattaisi olla ajoissa liikkeellä..

Muita mieleen tulevia juttuja on päällimmäisenä että MISSÄ HELKKARIN JAMASSA ON MEIDÄN JALKAVÄEN ASEIDEN OMATUOTANTO JA KEHITYS!? Suomi on vuosikymmenet menestynyt ja pystynyt viime sotia edeltävältä ajalta valmistamaan ja hankkimaan oma suunnittelemia aseita, meidän olosuhteisiin. Nyt tilanne näyttää todella heikolta kun kaikki tuotantolinjat on sulkeutuneet ja kohta kaikki helevetin tehtaat on ulkomailla ja muiden omistuksessa! Miten on mahdollista että uutta RK-95:ta ei jatkokehitetä ja tehdä lisää? Odotetaanko mikä on NATOn uusi kevytasekaliiberi vai mitä ruususen unta täällä nukutaan? Kun venäjältä ostetaan uutta kk:ta niin ei kai neukkukaliiperia ihan heti vaihdeta...

Eipä tule uusia Aimo Lahteja kun niille ei ole edes käyttöä..

Ohjautuvia monitoimi-ammuksia kranaatinheittimistölle ja tykistölle pitäisi pystyä kehitelemään myös itse...

 

[Hejsan]

Teknisesti mahdollista Suomelle....sanoon silloin kotimanen taistelupanssarivaunu.

 

[SJ]

Ohjautuvia monitoimi-ammuksia kranaatinheittimistölle ja tykistölle pitäisi pystyä kehitelemään myös itse...

Kysymys kuuluu, että kannattaisiko tuota edes harkita, kun yksi maailman johtavista tekijöistä toimii tuossa rajan takana. Siis Ruotsissa. Siellä on Excalibur jo tuotannossa ja Bonus on ainakin aika pitkällä, en tiedä onko jo tuotannossakin. Sitä en tiedä, että mistä ne tykistön rypäleammukset tulee, mutta niillä taitaa olla aika monta valmistajaa maailmalla. Täällä meillä tietääkseni valmistetaan herätesytyttimiä, joten se on jo hoidossa.

 

[HaBa]

Muita mieleen tulevia juttuja on päällimmäisenä että MISSÄ HELKKARIN JAMASSA ON MEIDÄN JALKAVÄEN ASEIDEN OMATUOTANTO JA KEHITYS!?

Popedaa siteeraten...."kuulin Karoliinan lähteneen, jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen, syytän sua E.... " ja miten se jatkuikaan..

Avainsana tais olla Norinco 56 tms..

 

[BarrelNut]

Muita mieleen tulevia juttuja on päällimmäisenä että MISSÄ HELKKARIN JAMASSA ON MEIDÄN JALKAVÄEN ASEIDEN OMATUOTANTO JA KEHITYS!?

Popedaa siteeraten...."kuulin Karoliinan lähteneen, jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen, syytän sua E.... " ja miten se jatkuikaan..

Avainsana tais olla Norinco 56 tms..

Enpä tiedä, Suomessahan ei mitään merkittävää kehitystä ole tällä saralla tapahtunut sotien jälkeen. Molemmat, kvkk ja rk, ovat kopioita ulkomaisista designeista.

Jali Timarin JatiMaticissa oli yritystä, mutta ehkä sen touhun kohtalo oli esimerkki siitä miksi Suomessa ei ole alan innovaattoreita. Viranomaisbyrokratia ja yleinen asevastaisuus ei ole mikään kannuste, mahdollisuus tehdä kokeiluja ja myydä niitä ostajille on.

http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast39.html

Itse mietin tätä samaa asiaa taannoin, lähinnä siitä lähtökohdasta että tuolla rapakon takana on monenlaista firmaa valmistamassa kamaa markkinoille. Esimerkkinä vaikkapa Magpul, joka perustettiin 1999 valmistamaan kumilenksuja lippaiden päihin, jotta ne saa vedettyä nopeasti lipastaskuista. Eikä siitä mennyt montaakaan vuotta kun heillä oli jo prototyyppi täysiverisestä rynnäkkökivääristä innovoituna. Markkinat toimivat siellä aseasioissa vapaammin.

http://www.magpul.com/foundations.html
http://www.bushmaster.com/acr/#/intro

Innovaatiot kun syntyvät yksittäisten innostuneiden keksijöiden päässä, ei suinkaan valtionhallinnon komiteoissa.

 

[koponen]

Kotimarkkinoiden koolla ja imulla voi olla hiukan merkitystä. AR-"valmistajien" osalta tilanne on Yhdysvalloissa mielenkiintoinen, kun tehdään pieniä palikoita ja muuten integroidaan tai ajetaan lisenssivalmistusta.

Suomessa lienee monta muuta poikkeusoloissa tai merkittävässä häiriötilanteessa kriittisempää omavalmistuksen ja raaka-ainehankinnan kohdetta kuin pikkupyssyt. Lähinnä toivoisi rauhan ajan kuvioissa pientä notkeutta päättää ennalta haluttavia ylijäämäpohjaisia hankintoja ja sitten shoppailla nohevasti poistoeriä lähes rahdin hinnalla kun Yhdysvallat vetäytyy milloin mistäkin hiekkalaatikosta.

Jotain ihan toisen kertaluokan raflausjuttuja voisivat olla vaikka HPM-aseiden kotimainen kehitys tai muu ison osaamisen ja pienen valmistuskapasiteetin vaikutuskeino.

 

[Hejsan]

Unohtin kirjoitaa että Sukellusveneitä!!!! siis ubåtar

 

[elso]

Voitaisiin tässä käydä keskustelua eri sodankäyntiin liittyvien välineiden ja laitteiden kehittämisestä jotka olisivat Suomelle teknisesti mahdollisia tehdä mutta rahoitus ja tahto uupuvat.

Mielestäni kysymyksenasettelu ontuu hieman. Väitän, että teknisesti meikäläisten on mahdollista tänä päivänä suunnitella&valmistaa vähintäänkin samoja aseita mitä ruotsalaisetkin tekevät, alkaen omasta torjuntahävittäjästä, päätyen kumisaappaisiin. Kyse on lähinnä priorisoinnista. Se siitä.

Mutta mitä sodankäynnin välineitä Suomen olisi teknistaloudellisesti järkevää kehittää? Tämä lienee oleellisempi kysymys.

Patria: tuotteet ja palvelut

Insta DefSec: Puolustusratkaisut

... Siinä se kotimaisen asetuotannon terävä kärki taitaa ollakin esitelty.

Suomessa tunnutaan painottavan enemmän erilaisia viestintäjärjestelmiä/valvontaa kuin varsinaisten vaikuttavien aseiden kehitystä. Hyvä näin, koska näiltä alueilta osaajia löytyy jonkin verran.

Mistä sitten löytyisi uusia osa-alueita joissa suomalaiset puolustusvälineorganisaatiot voisivat loistaa? Missään tapauksessa ei voida lähteä keksimään pyörää uudestaan, sillä tällaiset tuotteet tehdään idässä todella halpaan yksikköhintaan.

 

[Museo]

Mielestäni kysymyksenasettelu ontuu hieman. Väitän, että teknisesti meikäläisten on mahdollista tänä päivänä suunnitella&valmistaa vähintäänkin samoja aseita mitä ruotsalaisetkin tekevät, alkaen omasta torjuntahävittäjästä, päätyen kumisaappaisiin. Kyse on lähinnä priorisoinnista. Se siitä.

Mutta mitä sodankäynnin välineitä Suomen olisi teknistaloudellisesti järkevää kehittää? Tämä lienee oleellisempi kysymys.

Patria: tuotteet ja palvelut

Insta DefSec: Puolustusratkaisut

... Siinä se kotimaisen asetuotannon terävä kärki taitaa ollakin esitelty.

Suomessa tunnutaan painottavan enemmän erilaisia viestintäjärjestelmiä/valvontaa kuin varsinaisten vaikuttavien aseiden kehitystä. Hyvä näin, koska näiltä alueilta osaajia löytyy jonkin verran.

Mistä sitten löytyisi uusia osa-alueita joissa suomalaiset puolustusvälineorganisaatiot voisivat loistaa? Missään tapauksessa ei voida lähteä keksimään pyörää uudestaan, sillä tällaiset tuotteet tehdään idässä todella halpaan yksikköhintaan.

Niin ihan turha tätä aihetta on jostain tuotenäkökulmasta lähestyä. Myös oman puolustusteollisuuden merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta on vähän niin ja näin niin kauan kuin avainkomponentit tuotetaan ulkomailla. Vaikka en ole mikään bisnesmies saati insinööri, niin on selvää että kotimaisen puolustusvälineteollisuuden kehittämiseen tarvittaisiin elinkeinopoliittisia panostuksia. Pitäisi katsoa missä Suomessa ollaan nyt vahvoja ja miettiä sitten miten sillä liiketoiminta-alalla tai sen välittömässä läheisyydessä voitaisiin päästä vuosikymmenessä maailman huipulle.

Joskus takavuosina voitiin Suomessakin vain kopioida maailmalta valmis konsepti ja laittaa tehdas pystyyn, kun taas nykyään pitäisi kai kehittää jotain oikeasti uutta kehityksen eturintamassa. Tätä kutsutaan kai hienosti jonkin sortin innovaatiopolitiikaksi. Jos sellaista halutaan puolustusvälipuolella harrastaa, on julkisen vallan kyllä tuettava pitkäjännitteisesti muutamaa liiketoiminta-alaa saamaan vientivalmiit huippuvehkeet tai palvelut kohtuuajassa suunnittelupöydältä laajamittaiseen palveluskäyttöön. Kaikki asetekninen puuhastelu mistä ei ole mitään toivoa saada aikaan myyntikelpoisia huipputuotteita kohtuupanostuksilla pitää hylätä ja bulkkituotteet ostaa Aasiasta.

Tai jotain tuollaista. Tuokin on vaikeaa ottaen huomioon suurvaltojen ihan toista luokkaa olevat tuotehityspanostukset.

 

[SJ]

Bulkkituotteet kannattaisi ostaa kotimaasta. Tai oletan, että puhut tuotteista kuten ammukset? Ammustuotantoahan meillä on jo valmiiksi, joskin se taitaa olla hieman ongelmissa.

 

[Museo]

Bulkkituotteet kannattaisi ostaa kotimaasta. Tai oletan, että puhut tuotteista kuten ammukset? Ammustuotantoahan meillä on jo valmiiksi, joskin se taitaa olla hieman ongelmissa.

Tarkoitan bulkkituotteella kaikkea sellaista missä määrä on tärkeämpi kriteeri kuin laatu. Meillä nyt kuitenkin vielä on reserviläisarmeija jolle ei voi koko joukolle huippukalustoa hankkia niin ne bulkkitavarat on hankittava maailmanmarkkinoilta sieltä missä niitä halvalla valmistetaan. Esimerkinomaisesti voisi ihan surutta ostaa tykit Etelä-Koreasta, ammukset Turkista, telakuorma-autot Singaporesta, konekiväärit Kiinasta ja maastopuvut Vietnamista.

Paria lupaavaa liiketoiminta-alaa taas voisi tukea elinkeinopoliittisin toimin avoimesti kotimaassa ja muuten suunnata puolustusvälinehankinnat lähinnä Länsi-Eurooppaan. Huoltovarmuuden vuoksi mitä lähemmäs sen parempi. Jos taas halutaan kaikessa huippulaatua määrän sijaan niin parempi siirtyä ammattiarmeijaan heti kättelyssä.

 

[Creidiki]

Meitä köyhemmät ja teollistumattomammat maat ovat kehittäneet omia ydinohjelmiajos ovat sellaisa tarvinneet, eiköhän Suomikin saisi ensimmäisen koeräjäytyksen aikaiseksi 7-10 vuodessa, uraaniakin löytyy omasta takaa.

Komppaan muuten vahvasti Museota tuossa bulkkitavarajutussa, kännykät, tietokoneet ja työkalut tulevat tällä vuosisadalla kaukoidästä, eikä kukaan huutele niiden huoltovarmuuden perään.

 

[JOKO]

Bulkkituotteet kannattaisi ostaa kotimaasta. Tai oletan, että puhut tuotteista kuten ammukset? Ammustuotantoahan meillä on jo valmiiksi, joskin se taitaa olla hieman ongelmissa.

Tarkoitan bulkkituotteella kaikkea sellaista missä määrä on tärkeämpi kriteeri kuin laatu. Meillä nyt kuitenkin vielä on reserviläisarmeija jolle ei voi koko joukolle huippukalustoa hankkia niin ne bulkkitavarat on hankittava maailmanmarkkinoilta sieltä missä niitä halvalla valmistetaan. Esimerkinomaisesti voisi ihan surutta ostaa tykit Etelä-Koreasta, ammukset Turkista, telakuorma-autot Singaporesta, konekiväärit Kiinasta ja maastopuvut Vietnamista.

Paria lupaavaa liiketoiminta-alaa taas voisi tukea elinkeinopoliittisin toimin avoimesti kotimaassa ja muuten suunnata puolustusvälinehankinnat lähinnä Länsi-Eurooppaan. Huoltovarmuuden vuoksi mitä lähemmäs sen parempi. Jos taas halutaan kaikessa huippulaatua määrän sijaan niin parempi siirtyä ammattiarmeijaan heti kättelyssä.

Olen alkanut tulemaan sille kannalle, ettei juuri mitään sotilaskalustoa kannata valmistaa Suomessa. Ainoana poikkeuksena ovat a-tarpeet. Niitäkin lähinnä tiukan paikan saatavuutta ajatellen. Tämä ei suinkaan johdu siitä, etteikö osaamista tarvittaessa löytyisi, vaan pikemminkin pienistä markkinoista. Puolustusvoimat ostavat vähän ja vientimarkkinat ovat kaikkialla vaikeat johtuen politiikan vahvasta roolista asekaupoissa. On mielekkäämpää ostaa aseet parhaan tarjouksen tekevältä ulkomaiselta toimittajalta ja keskittää teollisuuden pönkittäminen vapaasti kilpailluille talouden sektoreille.

Teollisuutta palvelevan konepajateollisuuden tuotteiden myyntiin poliitikot ja suurvaltapolitiikka eivät samalla tavalla sotkeennu. Sille suunnalle kannattaisi yhteiskunnan paukut suunnata, koska sieltä olisi vientituloja runsaasti saatavilla. Kehittynyt teknologia myy. Kevennetään sektorin verotusta ja pidetään energia edullisena, niin kilpailukykyä löytyy.

 

[baikal]

Suomi on mielellään esiintynyt eräänlaisena matkaviestinnän edelläkävijänä, ompa Suomea mainostettu Nokian suurena laboratorionakin. Miten tämä osaamisen paljous on tullut näkysälle sotavaltion matkaviestinnän tai ylipäätään viestinnän sektorilla? Ainakaan kovin laajassa mitassa mieskohtaisia välineitä en ole havainnut. Kyllä se edelleen on reserviläisen todellisuutta, että venttiseiskan akkuja kiristellään pahvilaatikon kyljestä revityllä palasella tiukalle, jotta saapi kosketuksen, jotta ainakin melkein toimisi se radio. Tätä tosiasiaa ei poista se, että valmiusyhtymillä on siisti israelilainen rario, joka on painettu läjään Meksikossa ja joka melkein toimii pakkasellakin.

Osaamisesta se kiväärinvalmistuskaan ei ole kyllä kiinni. Ei kivääri sentään ihan NIIIIN ihmeellistä teknologiaa ole. Mutta miten painaa kurantti kivääri järkevällä hinnalla, kun vastaavan saa puolella hintaa jostain muualta??? Eikä yritykset taatusti lähde valmistamaan sotavaltiolle tuotetta vain koska maanpuolllustus on kivaa ja intti on tosi jees.

Se lennokkiprojekti taas on monen yritysryppään yhteinen juttu, jossa siinäkään ei ole mitään sijaa tunteilulle ja sille, että maanpuolllustus on jees. Se on yritystoimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa jossain vaiheessa voittoa. Jos sen projektin helmiä joskus suomivaltio hankkii jonkun kuusi kappaletta niin eipä se kesää tee ei talvea.

 

[Museo]

Olen alkanut tulemaan sille kannalle, ettei juuri mitään sotilaskalustoa kannata valmistaa Suomessa. Ainoana poikkeuksena ovat a-tarpeet. Niitäkin lähinnä tiukan paikan saatavuutta ajatellen. Tämä ei suinkaan johdu siitä, etteikö osaamista tarvittaessa löytyisi, vaan pikemminkin pienistä markkinoista. Puolustusvoimat ostavat vähän ja vientimarkkinat ovat kaikkialla vaikeat johtuen politiikan vahvasta roolista asekaupoissa. On mielekkäämpää ostaa aseet parhaan tarjouksen tekevältä ulkomaiselta toimittajalta ja keskittää teollisuuden pönkittäminen vapaasti kilpailluille talouden sektoreille.

Teollisuutta palvelevan konepajateollisuuden tuotteiden myyntiin poliitikot ja suurvaltapolitiikka eivät samalla tavalla sotkeennu. Sille suunnalle kannattaisi yhteiskunnan paukut suunnata, koska sieltä olisi vientituloja runsaasti saatavilla. Kehittynyt teknologia myy. Kevennetään sektorin verotusta ja pidetään energia edullisena, niin kilpailukykyä löytyy.

Itse lähden siitä että asevelvollisuusarmeijalle tulisi hankkia tarvittava määrä asevelvollisuusarmeijalle sopivia varusteita. Muuten voi jäädä luu lopullisesti jakajan käteen seuraavalla kierroksella. Tämä on ihan faktaa.

Sitten vähän aamistelua. Nythän on puhuttu että suomalaisten puolustusvälineiden kotimarkkinoiksi yritetään saada Pohjoismaat, mutta saapi nähdä tuleeko tuostakaan mitään. Ensinnäkin Suomen pitäisi vastavuoroisesti hankkia muista Pohjoismaista ammattiarmeijoille kansainvälisiin tehtäviin kehiteltyjä eli jo lähtökohtaisesti helvetin kalliita asejärjestelmiä. Toiseksi taas Yhdysvaltojen tukeminen poliittisesti voi mennä pohjoismaalaisuuden ohi. Myös eurooppalaiset sotavälineiden sisämarkkinat saattavat joskus oikeasti toteutua. Sinnehän voitaisiin Suomesta lähinnä myydä vaikka jotain koulutuspalveluita tai sovellettua elektroniikkaa.

 

[koponen]

Tästäpä lähti mielenkiintoinen ajatusrantu. Pohjoismaat voisivat osoittaa humaania maailmankansalaisuutta SIPRI-hengessä lähtemällä yhteiseen kehitykseen koko "less lethal" -kategorian alueella, hernepussiammuksista raivoripuliagenttien kautta HPM-tykistöohjuksiin.

 

[Creidiki]

Itse lähden siitä että asevelvollisuusarmeijalle tulisi hankkia tarvittava määrä asevelvollisuusarmeijalle sopivia varusteita. Muuten voi jäädä luu lopullisesti jakajan käteen seuraavalla kierroksella. Tämä on ihan faktaa.

Niinpä niin, täytyy muistaa että Suomi-neito on pikku maapläntti euroopan hevonp-ssä. Meillä on väestöpohjaa suunilleen saman verran kuin suurehkolla kaupungilla ja bruttokansantuote on saman suuruinen kuin ison öljy-yhtiön liikevaihto.

Edellisestä seuraa että meillä ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan "alueellista kriisiä" tai "rajoitettua konfliktia", jos aseelliseen yhteenottoon joudutaan niin meidän pitää mobilisoida kaikki voimat viimeistä risupartaressua myöten (meidän kannaltamme) totaaliseen sotaan. Tämä tarkoittaa asevelvollista massa-armeijaa.

Asevelvollisten massa-armeija varustetaan suurimmalla mahdollisella määrällä suurimmalle mahdolliselle joukolle. Iranilaisia tykkejä, turkkilaisia ammuksia, Intialaisia hävittäjiä, kiinalaisia rynkkyjä, etelä-afrikkalaisailmatorjunta-aseita ja taiwanilaisia radioita Stalinistisella periaatteella "Määrä on laatua". Kiiltävimmät voidaan antaa paraatijoukoille, mutta kaikille täytyy kyetä antamaan jotain kättä pidempää, koska jos sotaan joudutaan niin laarin pohjia kaavitaan kuitenkin väistämättä ennemmin tai myöhemmin.

 

[elso]

Suomi on mielellään esiintynyt eräänlaisena matkaviestinnän edelläkävijänä, ompa Suomea mainostettu Nokian suurena laboratorionakin. Miten tämä osaamisen paljous on tullut näkysälle sotavaltion matkaviestinnän tai ylipäätään viestinnän sektorilla? Ainakaan kovin laajassa mitassa mieskohtaisia välineitä en ole havainnut.

Spekuleerataan.

Vastasit melkeinpä itse omaan kysymykseesi. PV:n viestintäteknologian terävä kärki ei ole, yllätys yllätys, ressujen käytössä, vaan palkatun henkilökunnan.

PV:n käytössä on "viestintäteknologian (tutkimus)ekosysteemi", mikä tarkoittaa käytännössä yhteistyötä PV:n sekä suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Tämän hedelmänä syntyy tietoa jota PV käyttää suoraan omissa strategisissa järjestelmissään ja jota edelleenjalostetaan kaupallisten toimijoiden kanssa PV:lle sekä muille halukkaille.

Esimerkki: Radar Signature Management Research at PVTT and within PVTO2010 SUOJA

Eli useimmiten osaaminen ei konkretisoidu perusjantterin tasolla kentällä, mutta joillain PV:n organisaatiotasoilla se konkretisoituu sitäkin enemmän. Se, minkä vuoksi ei konkretisoidu, johtuu siitä, ettei sitä ole taloudellisessa mielessä järkevää tehdä, mutta jos haluttaisiin, niin se varmasti onnistuisi. Tai sitten sitten sovelluskohde ei ole sellainen, että se suoraan soveltuisi käytettäväksi "rivisotilaalle".

Kysyit, että miten osaaminen näkyy viestintäteknologiassa PV:ssa. Hyvin monessa tapauksessa se ei varmasti näy meille tavan janttereille mitenkään, koska sen ei ole tarkoituskaan näkyä. Näin se vaan on. edit: Tai sitten se näkyy yllä olevan tutkimusartikkelin tapaisina raportteina, jotka on haluttu julkaista.

Ja kuten huomasit, laajensin termin 'viestintä' merkitystä ihan kaikkeen EM-spektrissä tapahtuvaan haahuiluun...Onhan tutkasignaalinkin lähettäminen viestintää, toivottavasti mahdollisimman yksipuolista sellaista.:a-laugh:

 

[baikal]

Kyllä kyllä elso. En epäilekään etteikö osaaminen j o s s a i n näkyisi. Siellä taajan massan seassa se ei näy. Ei tarvi.D.