Sodat värikuvina

Ne keitä kiinnostaa, kiinnostuvat vaikka ilman kuvitusta, mutta ope-paran kun on raahattava kivireki ja sen päällä makaavat oppilaat läpi koulumyrskyn niin ymmärrän Magistran mietiskelyn.

Tietotekniikka ja internet on melkoinen apu opetukselle, kun vertaa tilannetta aikaan ennen niitä. Toisaalta wanhaan aikaan opettajan auktoriteetti riitti "aivopesemään" oppilaat "oikeilla opeilla" kun taas nykyään muutosvastarintainen oppilas voi hyvin kätevästi kyseenalaistaa annetut opetukset.
 
Ne keitä kiinnostaa, kiinnostuvat vaikka ilman kuvitusta, mutta ope-paran kun on raahattava kivireki ja sen päällä makaavat oppilaat läpi koulumyrskyn niin ymmärrän Magistran mietiskelyn.

Tietotekniikka ja internet on melkoinen apu opetukselle, kun vertaa tilannetta aikaan ennen niitä. Toisaalta wanhaan aikaan opettajan auktoriteetti riitti "aivopesemään" oppilaat "oikeilla opeilla" kun taas nykyään muutosvastarintainen oppilas voi hyvin kätevästi kyseenalaistaa annetut opetukset.

Niin totta. Jos kiinnostaa, ei tarvita opetustakaan. Ja aina löytyy - kai pitääkin löytyä - joku teini(tyttö), josta koko aine on "pyllystä", erästä oppilastani lainaten. Sehän opehomman hienous lopulta on, kun saa vastahakoisenkin kiinnostumaan. Ja netti on siihen yksi toimiva väline.

Tosiasia on kuitenkin, että juuri on ohitettu se sukupolvi kouluissa, joilla oli vielä omasta isoisästä mustavalkoinen inttikuva. Kun aloitan uuden oppilasryhmän kanssa opetusta, näytän omien isovanhempieni kuvat, jotta muksuilla olisi kosketuspintaa, miten kaukana mustavalkoaika on. Ja II maailmansodan opetus on hieno aloittaa ottamalla mukaan luokkaan vaarini tykkipatterin Kannaksella ampuman ammuksen hylsy. Viime päivien opettajia koskevaan uutisointiin viitaten tästäkin varmaan saataisiin oikeusjuttu pystyyn: yli-innokas opettaja opettaa lapsille militaristinen tyyliin... Ja jos nuo sodan kuvat olisivat väreissä, joku tekisi siitäkin ongelman: herkät keskenkasvuisethan voivat vaurioitua henkisesti, jos sellaisia joutuisivat näkemään...

Äsken paljon alle kouluikäinen pikkutyttäreni sanoi, että aikoo leikkiä sotaa muovipanssareilla ja -ukkeleilla vielä pienemmän sisarensa kanssa. Kysyin, että miksi soditaan. "Toinen maa haluaa ottaa toiselta maata. Niinkuin meiltä sodassa otettiin Karjala ja pohjoista."

Onhan se ristiriitaista, että äitee tuntee ylpeyttä, kun likkaa kiinnostaa sota. Mutta niistä isänmaan toivoista aina jauhan - ja niitä kasvatan.
 
Useimmat tuntemani peruskoulun opettajat ovat olleet yltiö-isänmaallisia. Myös nuoret. Olen aina ihmetellyt tätä. Olivatko he alunperin, vai muuttuneet opintojen aikana? Tuskin tulee mitään moitteita militarismista. Yksi oma opettajani oli reservin majuri.
 
Useimmat tuntemani peruskoulun opettajat ovat olleet yltiö-isänmaallisia. Myös nuoret. Olen aina ihmetellyt tätä.

Mitäs tuo "yltiöisänmaallinen" pitää sisällään? Kalskahtaa negatiiviselta minun korvaani - varmaan yleensäkin kaikki "yltiö"-jutut.

Edit: omaa ajatustani viilasin.
 
Ruotsalaisia vapaaehtoisia Hangossa 1941. Bunkkeria putsataan.

Cuy2KUmWEAQ-s7a.jpg
 
Useimmat tuntemani peruskoulun opettajat ovat olleet yltiö-isänmaallisia. Myös nuoret. Olen aina ihmetellyt tätä. Olivatko he alunperin, vai muuttuneet opintojen aikana? Tuskin tulee mitään moitteita militarismista. Yksi oma opettajani oli reservin majuri.

Montako opettajaa tunnet ja mistä yhteyksistä? Voisin kyllä väittää aika lailla päinvastaista ja kosketuspintaa tuollekin ammattisektorille löytyy myös muualta kuin omasta ja lasten kouluhistoriasta. Yltiöisänmaallisia on todella vähän. Isänmaata ja itsenäisyyttä pehmeämmällä tavalla arvostavia löytyy hyvin paljon ja sitten on tietysti myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät välitä asiasta tai heillä on jokin muu poliittinen tai ideologinen tai henkilökohtainen (narsissi) agenda joka jyrää meitin yli.

Opettajissa on paljon reserviläisiä. On myös palveluksesta vapautettuja, siviilipalveluksen käyneitä ja saattaa ehkä olla jokunen totaalikieltäytyjäkin. Aseellisen toiminnan ja sodan vastustajia löytyy myös. Lukumääräisesti suureen ammattiryhmään mahtuu monenlaista.

"Yltiöisänmaallisuuteen" opetuksessa ja kasvatuksessa saattaa liittyä myös huumoria ja pilkettä silmäkulmassa.
 
HS 24.4.20014: Jatkosodasta julki yli 800 värikuvaa

http://www.hs.fi/kotimaa/Yli+800+vä...i+uutta+kuvaa/a1398218107786?ref=hs-art-new-4

Monesti olen miettinyt, kiinnostuisivatko oppilaat sotahistoriasta enemmän, jos "kaikki" sodat, joista heille kerrotaan, olisivat kuvitettu värikuvin. Se, mikä diginatiiveille on mustavalkoista, on jotain sellaista, joka ei koske(ta) heitä.

Ymmärrän ajatuksen, mutta protestoin silti voimakkaasti. Miksi erityisesti sotahistoriasta pitäisi kiinnostua? Vaikka itekin tykkään, ihmettelen vähän, että esim. 7.-luokan kurssista viidesosa on ensimmäistä maailmansotaa ja 8.-luokan kurssista saman verran toista maailmansotaa. Kuitenkin 7.-lk kurssi käsittää ajanjakson 1700-luvun puolivälistä/lopusta (valistuksesta) vuoteen 1918. Tuosta 1914-18 on aika lyhyt aika. Tai 8.-lk kurssin vuodet 1918-20xx jaettuna 30 kappaleeseen, joista 2 käsittelee Saksaa maailmansotien välillä (=Hitler), 5 toista maailmansotaa Suomessa ja maailmalla + 1 Kylmän sodan syntyä.

Suur-sotahistoria on opetuksessa melkoisen korostunutta, mutta esim. Ranskan suuri vallankumous tippuu uudesta OPS:sta kokonaan pois, Italian tai Saksan yhdistymisestä puhumattakaan. Entäs paikallishistoria? Suomalaiset kakarat tietävät, kuka keksi höyrykoneen, mutta eivät sitä, ketkä perustivat heidän kotikaupunkinsa! Tietysti tämä ON opettajien syytä, koska antavat oppikirjojen ohjata opetustaan liikaa, mutta silti.
 
Hienoa väritystä jatkosodan kohtalonpäiviltä. Pojat matkalla hommiin.

15578717_10154995722579674_6122291698865421887_n.jpg



Kopioitu toisaalta : Etummainen on Heimo Nikunlassi, takana kersantti Kaarlo Niemelä ja Takana tulee panssarijääkäri Eino Heikkilä. Alkuperäinen kuva tässä. http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/…/sigh…/view/-/id/24

Ainoa saksalaisen rynnäkkötykkiprikaatin tuhoama vaunu Ihantalassa. Tätä sitten kuvattiinkin paljon, kun oli niin helppo kuvauskohde.

Niille jotka eivät tiedä, niin kyseessä oli siis toinen kauimmaiseksi päässeistä neuvostopanssareista. Jostakin syystä linjaan oli annettu tieto, että edessä oli omia vaunuja, jotka palaisivat tykki taaksepäin suunnattuna. Ja eiköhän sieltä tullutkin sitten kaksi Sotkaa, joiden tykit oli suunnattu taakse. Ajoivat aikansa ja kääntyivät sitten paluumatkalle, kun kahdella vaunulla nyt ei kuitenkaan sinne Kymijoelle olisi päästy. Tämän vaunun tuhosi lähietäisyydeltä saksalaisen 303.Rynnäkkötykkiprikaatin vaunu. Toinen tuhoutui suomalaisten asemiin.
 
Ainoa saksalaisen rynnäkkötykkiprikaatin tuhoama vaunu Ihantalassa. Tätä sitten kuvattiinkin paljon, kun oli niin helppo kuvauskohde.

Niille jotka eivät tiedä, niin kyseessä oli siis toinen kauimmaiseksi päässeistä neuvostopanssareista. Jostakin syystä linjaan oli annettu tieto, että edessä oli omia vaunuja, jotka palaisivat tykki taaksepäin suunnattuna. Ja eiköhän sieltä tullutkin sitten kaksi Sotkaa, joiden tykit oli suunnattu taakse. Ajoivat aikansa ja kääntyivät sitten paluumatkalle, kun kahdella vaunulla nyt ei kuitenkaan sinne Kymijoelle olisi päästy. Tämän vaunun tuhosi lähietäisyydeltä saksalaisen 303.Rynnäkkötykkiprikaatin vaunu. Toinen tuhoutui suomalaisten asemiin.

Eikös tuo mennyt vielä niin, että sakujen tuhottua kyseisen Sotkan, piti vaunun romut vielä räjäyttää kertaalleen ilmaan ja tuikata kunnolla tuleen, että tk-miehet saivat kunnon kuvia ?
 
Ainakin vaunu on mennyt niin silpuksi että tuskin yhtä pahaa jälkeä tulisi jos pelkästään vaunun kranaatit olisivat räjähtäneet.
Täältä löytyy Jouni Kosken hieno dioraama aiheesta.
http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_5933/

Täällä sanotaan, että saksalainen Sturmi ampui ensin ja heti perään vaunuun osui suomalainen taistelija panssarinyrkillä niin että torni irtosi rungosta.

http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/24/country/9/area/45
 
Kuvan kolmesta kaverista taisi kaksi kaatua aika pian. En muista tarkaan,mutta yksi meni ihan saman tunnin sisään kuvan ottamisesta.
 
Ymmärrän ajatuksen, mutta protestoin silti voimakkaasti. Miksi erityisesti sotahistoriasta pitäisi kiinnostua? Vaikka itekin tykkään, ihmettelen vähän, että esim. 7.-luokan kurssista viidesosa on ensimmäistä maailmansotaa ja 8.-luokan kurssista saman verran toista maailmansotaa. Kuitenkin 7.-lk kurssi käsittää ajanjakson 1700-luvun puolivälistä/lopusta (valistuksesta) vuoteen 1918. Tuosta 1914-18 on aika lyhyt aika. Tai 8.-lk kurssin vuodet 1918-20xx jaettuna 30 kappaleeseen, joista 2 käsittelee Saksaa maailmansotien välillä (=Hitler), 5 toista maailmansotaa Suomessa ja maailmalla + 1 Kylmän sodan syntyä.

Suur-sotahistoria on opetuksessa melkoisen korostunutta, mutta esim. Ranskan suuri vallankumous tippuu uudesta OPS:sta kokonaan pois, Italian tai Saksan yhdistymisestä puhumattakaan. Entäs paikallishistoria? Suomalaiset kakarat tietävät, kuka keksi höyrykoneen, mutta eivät sitä, ketkä perustivat heidän kotikaupunkinsa! Tietysti tämä ON opettajien syytä, koska antavat oppikirjojen ohjata opetustaan liikaa, mutta silti.

Silloin kauan sitten peruskoulussa (no eihän siitä ole kuin yli 30-vuotta) sotahistoria tietty kiinnosti, tai tarkemmin sanoen erityisesti ne jaksot, jolloin käytiin läpi merkittävimpiä sotia. Nyt keski-ikää lähestyvänä sitä tulee miettineeksi usein, että käydäänkö peruskoulussa historiaa läpi liiankin kanssa sotahistorian kautta? Varsin usein kuulee toteamuksen, että historia nähdään liiankin kanssa sotahistorian tapahtumien kautta - saavatko ne muut tapahtumat liian vähän huomiota ja jos saavat, mitä pitäisi muuttaa, jotta näkökulma laajenisi?

Ja kyllä minä sen suomalaisena ymmärrän miksi meillä peruskoulussa myös sotahistoria saa paljon huomiota. Miten on sukupolven parin kuluttua kun kouluja käyvät lapset, joilla ei ole mitään kosketuspintaa sukupolveen, joka on sotinut? (Oletetaan nyt, että tässä ei hetikohta tartuta kivääriin ja jouduta sotaan).

@EK :lta erinomaisen hyvä huomio siitä, että paikallishistoria saa aivan liian vähän huomiota - tai ainakin minun aikaan sai, mutta taitaa se saada vieläkin. Lapsena ja nuorena se oman kaupungin historia tuntui niin tylsältä, kun sitä käytiin ohuelti läpi, ajatukset lähtivät harhailemaan ties minne tantereille. Niin, ehkäpä tässä tapauksessa vikaa on myös ollut opettajien opettamistavassa, siinä miten he tarkkalivat menneisyyttä, nimittäin veikkaanpa, että Lappeenrannan historiaa olisi ollut mahdollista käydä läpi niin, että se imee oppilaat mukaansa.

vlad
 
Back
Top