Sodissamme palvelleet julkkikset

Gene Roddenberry B-17 ”Yankee Doodlen” pilotti ja TV-sarjan Star Trek luoja. Kuvassa toinen vasemmalta.

F312pQnXsAAZkK-
 
"Metsolan Antti" ja "Pertsan faija" (Pertsa ja Kilu) oli sotainvalidi. Näyttelijä Ahti Haljala sai 30.6.1944 Laatokan koillissivulla Salmin Kaukajärvellä kaksi luotia päähän. Hän oli ryhmänjohtaja viimeisenä kesänä (JR44).

Vaimo, Helinä Viitanen, oli teatterikoulun kurssikaveri vuodelta 1947. Yhdessä eläkepäivinä näyttelivät Metsolan vanhaa isäntää ja emäntää.

Taisivat olla jo Rintamäkeläisissä.

Screenshot_20240310-173112~2.png
 
Viimeksi muokattu:
Jonkinlainen julkkis oli myös enontekiöläinen kirvesmies Ilmari Mattila, joka tuli tunnetuksi mainoksesta.

1917 syntynyt Mattila saikin nähdä sodat alusta loppuun. Ote HS:n muistokirjoituksesta vuodelta 2002:

Talvisodan puhjetessa hän oli 22-vuotias ja joutui oitis Raatteen tielle. Armottomissa olosuhteissa pohjoisen miehen karu luonne ja valtava rohkeus osoittivat parhaimmat puolensa.

Hän oli kuusi vuotta sodassa. Talvisodan aikana reservin vänrikkejä oli kaatunut niin suurin joukoin, että välirauhan aikana heidän tehtävänsä jaettiin perheettömille aliupseereille, jollainen Mattilakin oli. Sitten tuli jatkosota, retki Itä-Karjalaan ja lopulta saksalaisten pakottaminen ulos Suomesta Lapin kautta.

Jatkosodassa Ilmari Mattila toimi lääkintäaliupseerina. Tehtävänä oli hakea haavoittuneet suomalaissotilaat rintamalinjojen välistä. Hakijoiden keskimääräinen elinikä oli kolme viikkoa. Mattila kuitenkin säilyi ehjin nahoin.


 
Otetaan brittejä välillä. Kun tuossa juuri tulee Bond telkkarista, muistetaan Desmond Llewelyn eli ehkä tunnetuin Q. Ehti olla 17 Bond-elokuvassa.

Hän oli mukana Ranskan toivottomissa kahinoissa 1940, mutta jäi saksalaisten vangiksi. Sotavankeudesta tulikin pitkä, viisi vuotta. Royal Welch Fusiliers.

Screenshot_20240703-220711~2.png
 
Samaisessa Bondissa, joka tuossa on menossa (Mies ja kultainen ase, 1974), esiintyy turistina amerikkalainen poliisi "J. W. Pepper". Näyttelijä on Clifton James, joka tekee koomisen roolin.

Ei ole koiraa karvoihin katsomista. Jos siinä elokuvassa joku kova naama on, se on Clifton. Hän oli kersantti 163. Jalkaväkirykmentissä (41. D). Hänen Tyynenmeren sotansa kesti 42 kuukautta tammikuusta 1942 aina elokuuhun 1945. Hopeatähti, pronssitähti ja kaksi purppurasydäntä. Oli todella pahoissa paikoissa pitkään ja usein Papuassa, Uudessa-Guineassa ja Filippiineillä.

Screenshot_20240703-230113~2.png
 
Rolf Schimpf kuoli tänään 100-vuotiaana. Hän näytteli komisario Leo Kressiä TV-sarjassa Kettu. Schimpf näytteli Ketussa vuosina 1986–2007.

Schimpf palveli rynnäkkötykistössä (Sturmartillerie) ja haavoittui vakavasti päähän.

1000013957.webp

1000013956.webp
 
Onhan näitä vielä kotimaisiakin. Katselin äsken Teemalta vanhaa elokuvaa, jonka pääosassa on Risto Mäkelä. Hänhän veti niin hyvin Molotovin roolin Sodan ja rauhan miehissä, että väki puhutteli häntä kadulla molotohviksi.

Sain selville, että Mäkelä ehti rintamalle ja haavoittui 20-vuotiaana elokuussa 1944. Joukko-osastoa en tiedä, mutta hän oli Finnan mukaan Karjalankannaksella. Ei sota sielläkään ollut ohi vielä.

1000020951.webp
 
Listaan ajan kuluksi lisää sakemanneja. En laita kuvia, ettei alusta poksahda. Kaikkihan silloin eläneet sopivan ikäiset jonkun roolin saivat.

Hardy Krüger värvättiin Hitler-Jugend-yksikköön ja taisteli 16-vuotiaana, haavoittui ja vangittiin. Myöhemmin kansainvälisesti tunnettu näyttelijä. Hän näytteli kenraali Ludwigia elokuvassa Yksi silta liikaa.

Gert Fröbe oli Wehrmachtissa, mutta auttoi juutalaisia perheitä pakenemaan. Hän on hyvä esimerkki siitä, että jokainen saksalainen sotilas ei ollut natsi Hän tuli kuuluisaksi James Bond -elokuvasta Goldfinger. Hän on siis itse tämä Kultasormi.

Klaus Kinski varmaan mainittiinkin täällä ja Horst Tappert ja Siegfried Lenz.

Curd Jürgens vastusti natsihallintoa, joutui lyhyesti keskitysleirille, mutta palveli sodan loppupuolella Wehrmachtissa. Hänkin näytteli yhdessä Bondissa pahista, oli se hullu merentutkija Strömberg.

Günter Grass (1927–2015) palveli 17-vuotiaana Waffen-SS:ssä.

Heinrich Böll palveli Wehrmachtissa useilla rintamilla, haavoittui useasti ja päätyi brittien vangiksi.

Willi Heinrich tappeli idässä. Hänen sodankokemuksensa näkyvät selvästi hänen romaaneissaan, esim. teoksessa Kubanin sillanpää, josta Peckinpah sovitti elokuvan Rautaristi

Ernst Jünger oli jo ensimmäisen maailmansodan veteraani, mutta oli myös toisen maailmansodan aikana upseerina Pariisissa. Häneltä on kirja Teräsmyrskyssä, joka sijoittuu ensimmäiseen maailmansotaan, jossa hän oli komppanianpäällikkö. Hän kuoli vasta 1998 melkein 103-vuotiaana!

Wolfgang Borchert joutui rintamalle, haavoittui pahasti, vangittiin ja kuoli pian sodan jälkeen. Hänen teoksensa Ovien ulkopuolella on yksi tärkeimmistä saksalaisista sodanjälkeisistä näytelmistä.

Herbert von Karajan, kuuluisa kapellimestari oli natsipuolueen jäsen, mutta hänen toimintansa sodassa on kyllä hyvin häivytetty. Se gyldyyri nääs.

Josef Beuys oli kuuluisa taiteilija ja Luftwaffen lentäjä. Haavoittui Krimillä 1944.

Helmut Schmidt oli myöhempi Saksan liittokansleri ja palveli ilmatorjunnassa ja rintamalla itärintamalla.

Walter Scheel, myös myöhempi liittopresidentti, palveli Luftwaffessa.

Richard von Weizsäcker, myös liittopresidentti, palveli Wehrmachtissa upseerina ja osallistui loppuvaiheisiin länsirintamalla.
 
Viimeksi muokattu:
Nostan erikseen esittelyyn listalta kirjailija Willi Heinrichsin, koska hänellä oli niin pitkä palvelus sudeettialueiden miehityksestä alkaen (1938-1945). Hän myös haavoittui viidesti eikä ihme, sillä hänen pääasiallinen joukko-osastonsa (101. Jäger-Division) kärsi käsittämättömät tappiot useasti, mutta täydennettiin aina. Harkova, Rostov, Kuban...

Teos Kubanin sillanpää kertoo paljon itärintamasta, koska siinä on paljon oikeita tapahtumia. Kirjan yksi juoni on, että vääpeli Steinerin joukkueeseen tulee takalinjan upseeri, joka haluaa Rautaristin, jotta voisi briljeerata sillä. Stransky, joka on preussilaisen aatelissuvun jäsen, tulee rintamalle hakemaan sankaruuden ulkoisia merkkejä, ei kokemaan sotaa todellisuudessa. Hänelle risti ei merkitse rohkeutta tai veljeyttä, vaan asemaa ja arvovaltaa, pelkkää tapaa osoittaa, että hän kuuluu “todellisten sotilaiden” joukkoon.

Onko näin käynyt, sitä en tiedä, mutta "Steiner" harvojen henkiinjääneiden mielestä on Heinrichin kanssa sotinut ylivääpeli Johann Schwerdfeger, kansanomainen tappelija. Kirjan Steiner halveksii kunniamerkkejä.

Heinrich oli kokenut alikersantti ja näki sodassa raakuuden, turhuuden ja kunnian illuusion. Stransky edustaa “kotirintaman sankaria”, joka ei ymmärrä, että sodassa ei ole mitään ritarillisuutta jäljellä.

Heinrich sai Rautaristin. Schwerdfeger sai Rautaristin Ritariristin juuri Kaukasuksen vetäytymistaisteluista ja myöhemmin siihen myös tammenlehvät (Kamenets-Podolskyn) taskun taistelusta. Schwerdfeger meni aina sinne, missä niitä tienataan.

1000033268.webp1000033264.webp
 
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suoratoistopalvelu ELONETistä, löytyy melkoinen määrä videomateriaalia sotiemme historiasta kiinnostuneille katsottavaksi. Linkkiin laitoin esimerkkihaun tulokset, tuota voi tietenkin mieleisekseen muokata.

Tässä pääpaino Puolustusvoimain katsauksissa 1940-luvulta alkaen. Ponnisteluja rintamalla ja kotirintamalla, hienojen miesten ja naisten kätten työtä itsenäisyytemme säilyttämiseen.

Mikäli on ehdotuksia materiaalin suhteen julkaisuun, tai kysymyksiä jonkin tietyn rainan saatavuudesta tai ylipäätään olemassaolosta: KAVIn keskuksen kautta tiedusteluja voi esittää [email protected]. Hyvää työtä tuolla tehty, kansallisen muistin säilyttämiseksi.


1763184311897.webp
 
Back
Top