Sodissamme palvelleet julkkikset

Esa Pakarinen oli talvisodan samassa Jyväskylän it:ssä, missä Tauno Palo oli autonkuljettajana. Reino Helismaa oli talvisodan it:ssä, mutta jatkosodassa edessä, kunnes pääsi viihdytysjoukkoihin.
 
Koiviston lisäksi poliitikoista voisi mainita Väinö Leskisen, joka soti Ässärykmentissä ja oli sittemmin Suomen Aseveljien Liiton sihteeri. Tämä liitto pyrki auttamaan kaikkein huono-osaisimpia orpoja ja invalideja ja torjui samalla kommunistien vaikutusyrityksiä. Leskinen oli tärkeimpiä asevelisosialisteja. Hän teki pinnallisen "kääntymyksen" Kekkosen politiikan taakse vuonna 1966, mutta Kimmo Rentolan mukaan hän oli Max Jakobsonin mukaan lännen tietolähde, yksi kolmesta tärkeimmästä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto
 
Sodan jälkeen lähes koko SDP:n johto oli ns asevelisosialisteja.

"Vuoden 1945 SDP:n listoilta asevelisosialisteja tuli eduskunnan jäseniksi muun muassa Penna Tervo, Väinö Leskinen, Valto Käkelä, Arvo Paasivuori ja Yrjö Kilpeläinen. PuoluesihteeriUnto Varjosen johdolla asevelisosialistit hahmottivat puolueen linjaa eteenpäin. Unto Varjosella oli keskeinen asema asevelisosialistien joukossa. Toinen keskeinen henkilö oli Emil Skog. Skog toi mukanaanVeikko Puskalan, josta pian tuli SDP:n järjestösihteeri. Puskalajohti sosiaalidemokraattien tiedustelupalvelua käyttäen salanimeä ”Bror Eriksson”. Puhelimessa hän käytti salanimeä ”Isäntä” Puskala oli tehokas organisaattori."

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2009/10/asevelijuntta.html
 
Arkkitehti, luutnantti Viljo Revell oli mukana panssarilaiva Ilmarisen upotessa. Revellin tehtävänimikkeestä on pari erilaista versiota, kansiupseeri ja tulenjohtoupseeri. Asemapaikka oli etummainen taistelutorni "Luutnantti Rewell oli palveluksessa myös Ilmarisen lähtiessä viimeiseen operaatioonsa. Miinan räjähdettyä ja laivan alkaessa kallistua hän ehti ajoissa poistua asemapaikastaan etummaisesta taistelutornista." Revellin suunnittelemia rakennuksia Helsingissä ovat mm. Lasipalatsi, Eteläranta 10 ja Makkaratalo. Hänen kansainvälisesti tunnetuin työnsä on Toronton kaupungintalo.

New-City-Hall-Photo-Main.jpg


800px-City_Hall%2C_Toronto%2C_Ontario.jpg


https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_Revell
 
Arkkitehti, luutnantti Viljo Revell oli mukana panssarilaiva Ilmarisen upotessa. Revellin tehtävänimikkeestä on pari erilaista versiota, kansiupseeri ja tulenjohtoupseeri. Asemapaikka oli etummainen taistelutorni "Luutnantti Rewell oli palveluksessa myös Ilmarisen lähtiessä viimeiseen operaatioonsa. Miinan räjähdettyä ja laivan alkaessa kallistua hän ehti ajoissa poistua asemapaikastaan etummaisesta taistelutornista." Revellin suunnittelemia rakennuksia Helsingissä ovat mm. Lasipalatsi, Eteläranta 10 ja Makkaratalo. Hänen kansainvälisesti tunnetuin työnsä on Toronton kaupungintalo.

New-City-Hall-Photo-Main.jpg


800px-City_Hall%2C_Toronto%2C_Ontario.jpg


https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_Revell


Näyttelijä Helge Herala oli laivaston luutnantti ja Väinämöiseltä käsin todisti Ilmarisen uppoamisen.
 
Oopperalaulaja, myöhemmin kansallisoopperan johtaja, professori Alfons Almi oli kovan luokan sotilas. Jatkosodassa hän oli ainakin suorasuuntaustykin johtaja, suorasuuntausjaoksen johtaja ja lopulta kenraali Pajarin adjudantti. Tykkeineen hän tuhosi mm. yli sata vihollispesäkettä, haavoittui kahdesti ja kahdesti hänelle esitettiin myös Mannerheim-ristiä, ensin kenraali Öhquistin ja myöhemmin Pajarin toimesta.
 
Muutama nimi, joita en nähnyt ketjussa aiemmin mainitun:
Tangolaulaja ja näyttelijä Olavi Virta
Näyttelijä "Eemeli" Toivonen
Jääkiekkoilija Aarne Honkavaara
Kirjailija Kalle Päätalo
Kirjailija Veikko Huovinen
Kirjailija Lauri Viita
Kirjailija Pentti Haanpää
Runoilija Uuno Kailas
Ohjaaja Matti Kassila
Liikemies Kalle Kaihari
Arkkitehti Otto-Iivari Meurman
Arkkitehti Alvar Aalto
Säveltäjä Uuno Klami
 
Mainitaanpa YLE:n iltapäivä-elokuvien kunniaksi Eino Kaipainen. Nykypolvelle hieman tuntemattomampi elokuvanäyttelijä, joka erikoistui Suomi-leffoissa aisankannattajan rooleihin.

Linkistä löytyvä Wiki-artikkeli puhuu paskaa talvisodan suorituksista, sillä Kaipaisen johtama sotapoliisiosasto viimeisteli Suomussalmella Haukiperän lossin luona ylipäässeen tiedustelu-/tunnusteluhyökkäyksen rippeiden puhdistuksen. Jo tuon tunnustelun torjuminen oli vähän kiikun-kaakun, joten piakkoin alkanut (ja 163.D:n hyökkäyssuunnitelmat sotkenut) Siilasvuon operaatio tuli viime tipassa. Kaipaisen toimintaa ei pidetty aivan mitättömänä suorituksena ja sotapoliisin käyttäminen taistelutoimintaan kertoo paljon resurssien vähyydestä.
 
Muutama nimi, joita en nähnyt ketjussa aiemmin mainitun:
Tangolaulaja ja näyttelijä Olavi Virta
Näyttelijä "Eemeli" Toivonen
Jääkiekkoilija Aarne Honkavaara
Kirjailija Kalle Päätalo
Kirjailija Veikko Huovinen
Kirjailija Lauri Viita
Kirjailija Pentti Haanpää
Runoilija Uuno Kailas
Ohjaaja Matti Kassila
Liikemies Kalle Kaihari
Arkkitehti Otto-Iivari Meurman
Arkkitehti Alvar Aalto
Säveltäjä Uuno Klami

Uuno Kailas kuoli vuonna 1933. Veikko Huovinen syntyi vasta vuonna 1927.
 
Jos ihan tarkkoja ollaa niin en oikein usko että Aunuksen retki luetaan "sodissamme palvelleet"-listaan. Eiköhän kyse ensisijassa talvi- ja jatkosodasta?
 
Avauksessa mainittiin 1939-1945, mutta voisihan tätä yhteisestä sopimuksesta laajentaa.
Tuolla näytti matkan varrella vilahtaneen myös Urho Kekkosen nimi ja hän ei palvellut sotilastehtävissä vuosina 1939-45.
Siksipä katsoin olevan sopivaa listata itsenäisyysajan sotiin osallistuneita.

Listaltani esimerkiksi Meurman ei käsittääkseni osallistunut toiseen maailmansotaan, vaan osallistui mm. Volynetsin valtaukseen sekä Osasto Brandensteinin mukana Loviisan maihinnousuun ja Lahden valtaukseen 1918. Niin ikään Alvar Aalto oli vuoden 1918 veteraani taisteltuaan ainakin Länkipohjassa.
 
Ässärykmentin sotilas Hannes "Hanski" Häyrinen muistelee näyttelijänuraansa vuonna 1976. Ässärykmentistä kaksi viidestä selvisi ilman skraaduja. Sitä en tiedä, selvisikö Hanski.

 
Veikko Ennalaa on pidetty likasankojournalismin mestarina, mutta myös oikeita epäkohtia paljastaneena kirjoittajana. Tutkijoiden mukaan nuori Ennala oli ”sodan TK-miesten syvällisimpiä ja inhimillisimpiä kirjoittajia”, jopa ”liian hyvä ja rehellinen TK-kirjoittajaksi”. Monta Ennalan tekstiä sensuroitiinkin. Ennen TK-mieheksi siirtymistään hän oli oma aikansa edessä.

On jo kauan siitä, kun jätin taisteluhaudat ja suolle pystytyn pesäkkeeni. Kranaattien viuhina ja konekiväärin tiksutus oli silloin jokapäiväistä leipää ja kiinnitin suuremman huomion munakuskiin, joka määrätyllä kellonlyömällä kolisteli esiin huoltotieltä. Mutta nyt omistan turvallisen kaukana etulinjasta oman, hiljaisen ja pienen huoneen, josta käsin teen matkoja kerätäkseni vaikutteita (kuten me sanomme) ja kirjoittaakseni sankaritarinaa niistä, joiden veljenä kerran olin.

Se on oikein. Mutta silloin, kun hiiviskelen kumaraisena taisteluhaudan sokkeloissa tunnen joutuneeni erilleen veljistäni. He katsovat minut vieraaksi ja huolehtivat loputtomasti turvallisuudestani säälin- ja ivansekaisella hymyllä.


Ennala harrasti kaikkia paheita. On väitetty hänen kirjoittaneen Hymyn häväistyskirjoituksen Timo K. Mukasta, mutta Ennala itse kiisti sen. Uskon sen. Hän oli ammattijournalisti. Ennalan omastakin mielestä juttu oli pohjanoteeraus.

 
Back
Top