Sotahistoriallinen sukututkimus

Passi kirjoitti:
Tiesikö joku tosta Suursaaren valtauksesta?
Omaan silmään näyttäisi että nimenomaan suursaari lukisi ja lisäksi (jivanolo) samassa yhteydessä)
Päivätkin täsmäisi.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suursaaren_valtaus

Mutta pajarin osastoon ei tainnut kuulua jr58 miehiä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo Suursaaren valtaus oli järjestelyiltään erikoinen, käsittääkseni ensimmäinen (ja ainoa?) kerta Suomessa kun eri aselajien joukot asetettiin selkeästi yhden esikunnan alaisuuteen tiettyä tehtävää varten.

Rannikon puolustaja 1/1982 listaa kokoonpanon seuraavasti:
Taisteluosaston joukot irrotettiin pääosin Pajarin omasta 18 divisioonasta, mutta siihen oli liitetty kaikenlaisia muitakin yksiköitä.
E/JR 47, I/JR 27, II/JR 6, TykK/JR 6, KrhK/JR 6 + 2 rskrhj, 3./PionP 23, vahv VK, ItKKK, l./KTR 19, 4. MtRsPtri, 75 K/17 ptri, 21. AutoK, AtarvVarJ, Talousjoukkue, A-Os/2.Ks (sairaalaosasto), eläinlääkintäjoukkue, I SuomRPr, Lentolaivue 6.

JR 58 ei ole tuossa mainittu, mutta tietolähde ei täydellinen. Voisi arvailla että henkilö tai hänen yksikkö on ollut komennettuna johonkin erityistehtävään, tai sitten merkinnöissä on jokin virhe.
 
Passi kirjoitti:
Tiesikö joku tosta Suursaaren valtauksesta?
Omaan silmään näyttäisi että nimenomaan suursaari lukisi ja lisäksi (jivanolo) samassa yhteydessä)
Päivätkin täsmäisi.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suursaaren_valtaus

Mutta pajarin osastoon ei tainnut kuulua jr58 miehiä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tosi nopea kommentti:
miten ratkaistiin se vajaus, että yhdestä divisioonasta lähti kaksi pataljoonaa muualle pitkäksi aikaa?

Onko JR58:n yksiköt korvanneet ne tilapäisesti joko linjassa tai reservissä?

Edelliseen liittyen, oletko tsekannut Kannaksen paikannimistä tuon i- tai j-alkuisen sanan?

Divisioonien ja rykmenttien esikuntien käskyistä tuolta ajalta löytyy varmasti lisätietoja, missä joukot olleet.

Isänisäni tiedoissa lukee: Pohjoisen sotaretki. Ei siis Lapin Sota.
Tilapäinen Pajarin joukkojen korvaaminen liittynyt Suursaaren retkeen, siksi tämä termi käytössä, vaikka sukulaisesi ei olisi Suomenlahdella ollutkaan?
 
Tervehdys,
täällä ehkä osataan auttaa. Yritän pistää suvun sotahistoriaa läjään ja iso työ on vasta alussa. Muiden osalta pääsen jotenkin alkuun, mutta vaimon isoisä palveli talvisodassa JR 64 1KrHK:saa. 1 KrhK:n sotapäiväkirjoja ei löydy, enkä oikein tiedä miten pääsisin käsiksi yksikön vaiheisiin. Onko mitään ehdotuksia, googlaamalla ei hirveästi mitään löydy.

-J
 
Viimeksi muokattu:
JL123 kirjoitti:
Tervehdys,
täällä ehkä osataan auttaa. Yritän pistää suvun sotahistoriaa läjään ja iso työ on vasta alussa. Muiden osalta pääsen jotenkin alkuun, mutta vaimon isoisä palveli talvisodassa JR 64 1KrHK:saa. 1 KrhK:n sotapäiväkirjoja ei löydy, enkä oikein tiedä miten pääsisin käsiksi yksikön vaiheisiin. Onko mitään ehdotuksia, googlaamalla ei hirveästi mitään löydy.

-J
Klikkaa laajentaaksesi...
Löytyisikö JR 64:n päiväkirjoista jotain?
 
Joo, ne pitää lukea kunnolla läpi jossain vaiheessa. Nyt lähinnä selaillut niitä. Ja KrhK 2:n päiväkirjasta tietysti saa käsitystä siitä, minkä tyyppistä meininki noin yleisellä tasolla ehkä oli.
 
SatSotHist kirjoitti:
Tuo Suursaaren valtaus oli järjestelyiltään erikoinen, käsittääkseni ensimmäinen (ja ainoa?) kerta Suomessa kun eri aselajien joukot asetettiin selkeästi yhden esikunnan alaisuuteen tiettyä tehtävää varten.

Rannikon puolustaja 1/1982 listaa kokoonpanon seuraavasti:
Taisteluosaston joukot irrotettiin pääosin Pajarin omasta 18 divisioonasta, mutta siihen oli liitetty kaikenlaisia muitakin yksiköitä.
E/JR 47, I/JR 27, II/JR 6, TykK/JR 6, KrhK/JR 6 + 2 rskrhj, 3./PionP 23, vahv VK, ItKKK, l./KTR 19, 4. MtRsPtri, 75 K/17 ptri, 21. AutoK, AtarvVarJ, Talousjoukkue, A-Os/2.Ks (sairaalaosasto), eläinlääkintäjoukkue, I SuomRPr, Lentolaivue 6.

JR 58 ei ole tuossa mainittu, mutta tietolähde ei täydellinen. Voisi arvailla että henkilö tai hänen yksikkö on ollut komennettuna johonkin erityistehtävään, tai sitten merkinnöissä on jokin virhe.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja ehkä jotain löytyy Niilo Lappalaisen Suursaari toisessa maailmansodassa -teoksesta.
 
JR49 kirjoitti:
Tosi nopea kommentti:
miten ratkaistiin se vajaus, että yhdestä divisioonasta lähti kaksi pataljoonaa muualle pitkäksi aikaa?

Onko JR58:n yksiköt korvanneet ne tilapäisesti joko linjassa tai reservissä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Pataljoonassahan ei ole kuin, mitä, 750 sotilasta? Divisioonassa saattoi 2. maailmansodassa olla 20 000 miestä. Tappioiden vuoksi normaalivahvuus saattoi olla paljon pienempi, divisioona saattoi taistella suurimman osan aikaa 15 000 sotilaan voimin. Ei niissä vahvuuden heitoissa edes huomaa 2 pataljoonan puutetta.
Sodassa miehiä otetaan mistä niitä saa ja käytetään missä niitä tarviteen ja miten niitä on. Etenkin 2. maailmansodan aikana oli mailla yleisesti todella isot yksikkövahvuudet juurikin se ajatus mielessä että kun tappioita väistämättä tulee eikä saada korvattua, yksikkö pysyy taistelukuntoisena. (Neuvostoliitto jostain syystä käytti todella paljon pienempiä divisioonia. En tiedä miksi). Ja kyllä yksiköiden tehtäviä yritettiin koko ajan antaa sen perusteella mitä ne pystyvät silloisella vahvuudella tekemään.

Ja vahvistujoukothan eivät välttämättä ikinä päässeet tarkoitettuihin yksiköihin. Niistä saatettiin vain muodostaa uusi yksikkö. Näin selitty hassu tilanne jossa vahvistuksia lähetään rintamalle enemmän kärsitään tappioita ja silti joukkojen vahvuudet heikkenevät koko ajan.

Teoriassahan samassa divisioonassa on voinut sodan ajan taistella miehiä jokaisesta armeijan pataljoonasta, ilman että pataljoona on ikinä ollut virallisesti osa divisioonaa.


Vastauksia on monta.
 
Aloin katsomaan tätä sotahistoriallista sukututkimusta ja isoisän kantakortti on tilauksessa, mutta kysymykseni menee isälinjassa isoisän isoisän isoisään (siis 6. polvi minua aiemmin). Tämä esi-isä oli kirkonkirjoissa sotilas, syntynyt 1782 ja siis vihkikirjoissa ja kastettujen lasten kohdalla sotilas, kunne 1809 jälkeen entinen (före detta) sotilas. Löytyykö jostain Ruotsin vallan aikaisia joukko-osastojen nimiluetteloita? Sellaisia on varmasti ollut. Sotilastorpan paikkakunnalla Pöytyä on ollut myös Turun ratsuväkirykmentin rustholleja, mutta kun talo ei ole rustholliluettelossa kyseessä lienee ollut Porin Rykmentin jalkaväkisotilas.

Ruotsin kuningas komensi Porin rykmentin ilmeisesti 1806 Pommeriin, mutta tämän jälkeenhän oli Suomen Sota. Haminan rauhan jälkeen ilmeisesti suomalaiset joukko-osastot ajettiin pääosin alas.
Lisää sotilaita esi-isinä löytyy 1700-luvulta, ja tämä näyttääkin suomalaisten sotilaiden kohdalta aika sotkuiselta vuosisadalta. Monet myöhemmistä ongelmista polveutuvat Ruotsin ja Venäjän 1700-luvun kuvioihin joissa suomalaiset jäivät ikävään välikäteen.
 
John Hilly kirjoitti:
Löytyisikö JR 64:n päiväkirjoista jotain?
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistaakseni Erkki Airas on kirjoittanut kirjan JR 64:n talvisodasta... olisko ollut Pitkärannan miehet. Omassa "Me kohta kotiin tulemme" kirjassani olen käynyt noita Laatokan Karjalan (Nietjärvi) taisteluita läpi myös JR 64:n näkökulmasta. Yksi tapa varmistaa missä ko. krh-komppania on ollut, on tarkistaa kaatuneiden arkistosta, missä miehiä on milloinkin kaatunut. Jos siis ei omaa sotapäiväkirjaa ole. JR 64 kuului 13. divisioonan joukkoihin. Peitenimi oli Kilpa. 13.D:n sotapäiväkirjojen taistelukäskyissä on joka tapauksessa listattu joukko-osaston, joille käskyt on annettu. Lisäksi niissä on mainittu taisteluosastot ja osastoille alistetut joukot. Aika palapeli on tiedossa, mutta kannattaa katsoa mitä löytyy. Kun saa jostain narunpäästä kiinni niin siitä yleensä pääsee kerimään jotain kasaan. Googlaamalla olen löytänyt yllättäviä tietoja. Myös nuo Kansa taisteli lehdet sekä Kansa taisteli lehden kustantajalle lähetetyt, mutta julkaisemattomat kirjoitukset kannattaa selata läpi. Aikainen mato linnun löytää, olen omiin kirjoihini löytänyt arvokasta materiaalia yllättävistäkin paikoista. Jos tekisin kirjaa JR 64:stä soittaisin alkuvaiheessa Uno Fägernäsin pojille, jotka edelleen ovat meidän hiippakunnassa. Kysyisin, onko mitään aineistoa, mitä kansallisarkistosta ei löydy. Ja niin, sieltähän voi löytyä materiaalia, jota ei ole digitoitu. JR 64 sotapäiväkirjoissa oli jotain puutteita. Joo ja sellainen kirja on kuin Jukka Jalkasen kirjoittama "Erään joukkueenjohtajan talvisota" tai jotenkin sellainen nimi. Rautalampilainen Jukka Jalkanen oli JR 64:ssä joukkueenjohtajana talvisodassa. Minun numero on 0400 511616 jos haluat laittaa viestiä.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
JR49 kirjoitti:
Tosi nopea kommentti:
miten ratkaistiin se vajaus, että yhdestä divisioonasta lähti kaksi pataljoonaa muualle pitkäksi aikaa?

Onko JR58:n yksiköt korvanneet ne tilapäisesti joko linjassa tai reservissä?

Edelliseen liittyen, oletko tsekannut Kannaksen paikannimistä tuon i- tai j-alkuisen sanan?

Divisioonien ja rykmenttien esikuntien käskyistä tuolta ajalta löytyy varmasti lisätietoja, missä joukot olleet.

Isänisäni tiedoissa lukee: Pohjoisen sotaretki. Ei siis Lapin Sota.
Tilapäinen Pajarin joukkojen korvaaminen liittynyt Suursaaren retkeen, siksi tämä termi käytössä, vaikka sukulaisesi ei olisi Suomenlahdella ollutkaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomalaisten "outous"/"heikkous" viime sodissa oli tuo pataljoonien irrottaminen. Se sitten ratkaistiin joko irrottamalla pataljoonia muualta tai sitten sitä ei kompensoitu mitenkään. Jonkinlaista joustavuutta tuolla vissiin haettiin (esim. IV AK Laatokan pohjoispuolella talvella 1940), mutta se ongelma oli, että organisaatio etenkin huollon osalta rikkoutui. Yksiköt, joita alistettiin muille, jäivät aina mopen osalle huollon suhteen (pahimmillaan vaikkapa jokin pst.-tykin miehistö saattoi olla ilman ruokahuoltoa koko alistuksen ajan) ja niitä käytettiin usein mielellään tehtävissä, joissa tappioiden riski oli suuri.

Toinen ongelma on tietenkin, jos rykmentille annetaan rykmentin tehtävä, mutta siinä onkin vain yksi pataljoona eikä kolmea. Tällöinen haaste on ymmärrettävästi melkoinen. Tai jos rykmentissä on vain yksi alkuperäinen pataljoona ja kaksi vierasta pataljoonaa, jolloin mitään yhteishenkeä ei ole (päinvastoin) ja joukot ovat rykmentinkomentajille vieraita.
 
Wäiski57 kirjoitti:
Muistaakseni Erkki Airas on kirjoittanut kirjan JR 64:n talvisodasta... olisko ollut Pitkärannan miehet. Omassa "Me kohta kotiin tulemme" kirjassani olen käynyt noita Laatokan Karjalan (Nietjärvi) taisteluita läpi myös JR 64:n näkökulmasta. Yksi tapa varmistaa missä ko. krh-komppania on ollut, on tarkistaa kaatuneiden arkistosta, missä miehiä on milloinkin kaatunut. Jos siis ei omaa sotapäiväkirjaa ole. JR 64 kuului 13. divisioonan joukkoihin. Peitenimi oli Kilpa. 13.D:n sotapäiväkirjojen taistelukäskyissä on joka tapauksessa listattu joukko-osaston, joille käskyt on annettu. Lisäksi niissä on mainittu taisteluosastot ja osastoille alistetut joukot. Aika palapeli on tiedossa, mutta kannattaa katsoa mitä löytyy. Kun saa jostain narunpäästä kiinni niin siitä yleensä pääsee kerimään jotain kasaan. Googlaamalla olen löytänyt yllättäviä tietoja. Myös nuo Kansa taisteli lehdet sekä Kansa taisteli lehden kustantajalle lähetetyt, mutta julkaisemattomat kirjoitukset kannattaa selata läpi. Aikainen mato linnun löytää, olen omiin kirjoihini löytänyt arvokasta materiaalia yllättävistäkin paikoista. Jos tekisin kirjaa JR 64:stä soittaisin alkuvaiheessa Uno Fägernäsin pojille, jotka edelleen ovat meidän hiippakunnassa. Kysyisin, onko mitään aineistoa, mitä kansallisarkistosta ei löydy. Ja niin, sieltähän voi löytyä materiaalia, jota ei ole digitoitu. JR 64 sotapäiväkirjoissa oli jotain puutteita. Joo ja sellainen kirja on kuin Jukka Jalkasen kirjoittama "Erään joukkueenjohtajan talvisota" tai jotenkin sellainen nimi. Rautalampilainen Jukka Jalkanen oli JR 64:ssä joukkueenjohtajana talvisodassa. Minun numero on 0400 511616 jos haluat laittaa viestiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Moi,

kiitos viestistäsi, huomasin sen vasta pari pv sitten. Löydän kaatuneiden tietokannasta vain yhden kys. yksikössä kaatuneen.

(https://www.sotasampo.fi/fi/casualt...<http://ldf.fi/warsa/actors/actor_2899> . "}})

Hain tuon Pitkärannan miehet kirjastosta eilen. Se on nyt juhannuslukemisena. Kaksi krh komppaniaa on mainittu kirjassa. Osaatko vinkata tarkemmin, mistä 13D. sotapvkirjasta noita taistelukäskyjä kannattaisi kaivella?
 
Pyyhitäänpä tästäkin välillä pölyjä, nyt on astetta kummallisempi homma, isoisän paperien (ja mitalien) seassa on Vm1:n myöntökirja, mutta itse mitalista ei ole mitään havintoa, Vm2:ia löytyy kyllä 3 kpl, joista yhdestä on maininta kantakortissa. Voiko olla mahdollista, että jostain syystä on annettu myönnetyn Vm1:den sijaan 2 Vm2:sta? Tiedustelin jopa vapaudenristinritarikunnasta tätä asiaa, sieltä löytyi arkistosta tuo kantakortissa mainittu yksi Vm2, kahdesta muusta Vm2:sta tai siitä Vm1:stä ei ole sanaakaan. Onko kellään mitään käsitystä mistä moinen voisi johtua? Onko vaan jäänyt kirjaamatta? (Ei kyllä luulisi, kun on tuo myöntökirjakin). Tai ideaa mistä voisi edes yrittää lähteä kaivelemaan lisää? Olen kyllä sotamuseolle menossa piipahtamaan muuten vaan, ehkä sieltäkin jotain yleisempää infoa tarttuu tähän liittyen.
 
JL123 kirjoitti:
Moi,

kiitos viestistäsi, huomasin sen vasta pari pv sitten. Löydän kaatuneiden tietokannasta vain yhden kys. yksikössä kaatuneen.

(https://www.sotasampo.fi/fi/casualties/?facets={"unit":{"value":"<http://ldf.fi/warsa/actors/actor_2899>","constraint":" ?id <http://ldf.fi/schema/warsa/casualties/unit> <http://ldf.fi/warsa/actors/actor_2899> . "}})

Hain tuon Pitkärannan miehet kirjastosta eilen. Se on nyt juhannuslukemisena. Kaksi krh komppaniaa on mainittu kirjassa. Osaatko vinkata tarkemmin, mistä 13D. sotapvkirjasta noita taistelukäskyjä kannattaisi kaivella?
Klikkaa laajentaaksesi...
SPK 333 13.Divisioonan esikunta. Toimisto III 26.1.1940-26.3.1940. Tiedosto 127 Sivulla on 13.D joukkojen vahvuudet, jotka piti ilmoittaa IV AK esikunnalle. Tuossa on mainittuna JR 64:n alla Krh.K/JR 64 ja sen vahvuudet. Jossain aiemmilla sivuilla on mainittu 2.Krh.K/JR 64. En tiedä montako krh-komppaniaa JR 64:llä oli. Olen olettanut, että rykmentillä olisi yksi krh-komppania. Samaisessa asiakirjassa on todettu kahden muun rykmentin osalta, että Krh.K on alistettu pataljoonille, mikä oli tyypillistä. En uskalla arvata, mikä oli JR 64:n krh-komppanian peitenimi. Tässä SPK:ssa käytetään pitkälti peitenimiä. Voisi löytyä vastaavuudet jostain toisesta luettelosta ja vertaamalla tähän sivuun, jossa on viralliset yksikkölyhenteet. Heinä on muistaakseni II/JR 36, Ravaaja ja Tasoittaja ovat JR 64:n kaksi jv-pataljoonaa. Se kolmas oli alistettu muualle koko ajan, mitä JR 64 oli Nietjärvellä. Jos ei tästä 13.D:n SPK:sta ja JR 64:n omista ei löydy mainintoja niin sitten Kansallisarkiston mapit voi olla ainoa mahdollisuus. Selaisin tämän SPK 333:n joka tapauksessa läpi.
 
Kiitos näistä vihjeistä! Pitkärannan miehissä oli yksi maininta, että jossain kohtaa toinen JR64:n krhk oli Uomaan mottia pehmentämässä ja toinen muiden (viitattiin johonkin JR64:n pataljoonan) mukana. Eli kai niitä kaksi tosiaan oli.
 
Yritän tutkia appiukkoni isän kantakorttia talvisodasta. Yleensä osaan tulkita näitä vanhoja koukeroita, mutta nyt ei onnistu - tai tarvitsen toisenkin mielipiteen. Mies on kotoisin Keminmaan suunnasta ja olletikin ollut jossain Raatteen/Kuhmon suunnalla, mutta kuka näistä tietää…

Saatteko selvää?

Joukko-osasto:
IMG_6089.jpeg
Määrätty:
IMG_6090.jpeg
 
TomiDude kirjoitti:
Yritän tutkia appiukkoni isän kantakorttia talvisodasta. Yleensä osaan tulkita näitä vanhoja koukeroita, mutta nyt ei onnistu - tai tarvitsen toisenkin mielipiteen. Mies on kotoisin Keminmaan suunnasta ja olletikin ollut jossain Raatteen/Kuhmon suunnalla, mutta kuka näistä tietää…

Saatteko selvää?

Joukko-osasto:
Katso liite: 93305
Määrätty:
Katso liite: 93307
Klikkaa laajentaaksesi...
Löytyykö mies mistään matrikkelista?
 
AJJV kirjoitti:
20151105_132831_zpsnwbmrdbb.jpg


Kuka osaa auttaa?

Kysessä sivu äitini isän, eli ukkini sotilas passista jatkosodan joukko osastot. Ensimmäinen on selkeä Sissi pataljoona 2, se perustettiinkin Kiuruvedellä, missä ukkini asui. Mutta nuo siirrot SISSI P2:n jälkeen suomennatteko nuo lyhenteet?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ukkini passissa olet merkinnät ovat lähes identtiset; 3/SissiP2 (17.6.1941->), 36 Torj.K (26.2.1842->), KKK/III/RJR 1 (24.6.1944->), 6/RJR 1 (30.10.1944->). Kotiutus 27.11.1944 / 6/RJR 1. Ukkini asui koko ikänsä Kiuruvedellä. Tuo RJR on jäänyt vielä mystiseksi itselleni. Tietoa en ole löytänyt.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top