Sotahistoriallinen sukututkimus

[rty19]

Ukkini passissa olet merkinnät ovat lähes identtiset; 3/SissiP2 (17.6.1941->), 36 Torj.K (26.2.1842->), KKK/III/RJR 1 (24.6.1944->), 6/RJR 1 (30.10.1944->). Kotiutus 27.11.1944 / 6/RJR 1. Ukkini asui koko ikänsä Kiuruvedellä. Tuo RJR on jäänyt vielä mystiseksi itselleni. Tietoa en ole löytänyt.

oletko kokeillut hakua täältä?

Sotapolku.fi - Joukko-osastot

Sotapolku.fi on verkkopalvelu, joka syntyi uteliaisuudesta ymmärtää missä isovanhempamme kulkivat sotien aikana.

www.sotapolku.fi

RJR-sanalla tuo löytyy, mutta ei näytä olevan merkittynä paljon muuta kuin muutama siellä ollut sotilas.
Sitten SissiP2:sta löytyy enemmän

Sotapolku.fi - Sissipataljoona 2

Sotapolku.fi on verkkopalvelu, joka syntyi uteliaisuudesta ymmärtää missä isovanhempamme kulkivat sotien aikana.

www.sotapolku.fi

 

[PstJermu]

Ukkini passissa olet merkinnät ovat lähes identtiset; 3/SissiP2 (17.6.1941->), 36 Torj.K (26.2.1842->), KKK/III/RJR 1 (24.6.1944->), 6/RJR 1 (30.10.1944->). Kotiutus 27.11.1944 / 6/RJR 1. Ukkini asui koko ikänsä Kiuruvedellä. Tuo RJR on jäänyt vielä mystiseksi itselleni. Tietoa en ole löytänyt.

RJR on rannikkojalkaväkirykmentti

1. rannikkodivisioona – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[AJJV]

Ukkini passissa olet merkinnät ovat lähes identtiset; 3/SissiP2 (17.6.1941->), 36 Torj.K (26.2.1842->), KKK/III/RJR 1 (24.6.1944->), 6/RJR 1 (30.10.1944->). Kotiutus 27.11.1944 / 6/RJR 1. Ukkini asui koko ikänsä Kiuruvedellä. Tuo RJR on jäänyt vielä mystiseksi itselleni. Tietoa en ole löytänyt.

Moro.

Kiuruvedellä minunkin ukki elämänsä asusteli. Kiuruveden miehistä tuo SissiP 2. Kasattiinkin. Tuon lyhenteen salaisuus selvisi Jukka Saastsmoisen kirjasta isiemme sotataival, jossa kerrotaan talvisodan kevyt osasto 13. Ja jatkosodan SissiP 2. Sotataival. RjR on rannikkojalkaväki rykmentti. Tämä liittyy Äänisen rannan varmistamiseen hyökkäysvaiheen jälkeen, jolloin SissiP2 oli jo niin kulunut että se hajotettiin.

 

[pstsika]

Entäs se Volganmutka ja Afrikan neekerit, joista minun on sanottu polveutuvan?

En varmaan sitten vaan ole "suomalainen", koska eihän suomalaisilla ollut mitään tekemistä viikinkien kanssa. Eihän?

Mutta eipä minulla ole syytä myöskään ulkoisten ominaisuuksien takia epäillä polveutuvani näiden miesten sijaan heidän sikojaan hoitaneesta slaaviorjasta niinkuin vaikka Putinin. Tuo Rurik-haara muuten muutti Baltiaan sillai, että viimeistään 1200-luvulla elänyt esi-isäni on haudattu Tarttoon. En siis taida käydä ryssästäkään.

 

[Solidsnake]

Katso liite: 97343

Entäs se Volganmutka ja Afrikan neekerit, joista minun on sanottu polveutuvan?

En varmaan sitten vaan ole "suomalainen", koska eihän suomalaisilla ollut mitään tekemistä viikinkien kanssa. Eihän?

Mutta eipä minulla ole syytä myöskään ulkoisten ominaisuuksien takia epäillä polveutuvani näiden miesten sijaan heidän sikojaan hoitaneesta slaaviorjasta niinkuin vaikka Putinin. Tuo Rurik-haara muuten muutti Baltiaan sillai, että viimeistään 1200-luvulla elänyt esi-isäni on haudattu Tarttoon. En siis taida käydä ryssästäkään.

Ei muuta kuin kilpeä viemään ritarihuoneelle

 

[Pasi Fist]

Tilattiin isoisän kantakortti ja saatiin vastaus että ei ole muita tietoja kuin kutsuntanumero. Olisin kuvitellut että jos olisi jollain syyllä vapautettu palveluksesta niin se olisi merkitty.
Hyviä vinkkejä että mistä seuraavaksi lähdetään etsimään tietoja?

 

[pstsika]

Ei muuta kuin kilpeä viemään ritarihuoneelle

Tässä on osa niistä aatelisvaakunoista, joita tiedän esi-isieni käyttäneen. Tarinat näiden takana ovat mielenkiintoisia ja esi-isiäni on aikojen saatossa taistellut monessa sodassa ja taistelussa osan jäädessä sille tielleen.

Kuvassa on Stålhanen, von Lundin, Freidenfeltin, von Rosenin, Buxhoevdenin, von Fahrensbachin, Tauben, von Tiesenhausenin, Uexküllin ja von Brakelin aatelisvaakunat.

Olen harkinnut yhdistäni näistä tiettyjä osia parhain päin oman visioni kera jahka aloitan perimyssodat ottaakseni takaisin mm. esi-isieni läänitykset, joiden perintö-oikeutta täten vaadin ja kehotan niitä, jotka näihin maihin omaavat vaateita ilmoittamaan niistä voidakseni esittää haasteen kaikille asianosaisille.

 

[TomiDude]

Onko kenelläkään kokemusta tekoälyn käyttämisessä esim. sotapäiväkirjojen lukemiseen?

 

[TomiDude]

Kokeilin tällaista Transkribus.org -AI-kääntäjää. Ei ole tuote vielä ihan valmis tai sitten olen ymmärtänyt jotain väärin? Tämähän on kuin Turhapuron kirjoituskoneesta!

 

[TomiDude]

Onko kenelläkään tiukkaa tietoa Taisteluosasto H:n (Haanterä) vaiheista Rajajoella ja sen jälkeen Ihantalaan asti? Kirjallisuus kiinnostaisi ja erityisesti E/JR27:n vaiheet suurhyökkäyksen alkamisen ja vetäytymisen aikana.

 

[rukkaskikka]

Onko kenelläkään tiukkaa tietoa Taisteluosasto H:n (Haanterä) vaiheista Rajajoella ja sen jälkeen Ihantalaan asti? Kirjallisuus kiinnostaisi ja erityisesti E/JR27:n vaiheet suurhyökkäyksen alkamisen ja vetäytymisen aikana.

Tietoa ei ole, eikä varsinkaan tiukkaa, mutta voihan wiki-pohjalta yrittää jotain.

Tiivistäen: Taisteluosasto Haanterän historia lienee varsin lyhyt, alkaen JR 27:n lopullisesta lakkauttamisesta 10.4.1944 rykmentin viimeisen komentajan eversti Lauri Haanterän nimitykseen 3. Prikaatin komentajaksi 16.6.1944, minkä jälkeen taisteluosasto ei varmaankaan jatkanut ainakaan Haanterän nimellä. Aikajanaa tuossa on JR 27:n lakkauttamisesta noin 2 kuukautta ja viikko ja NL:n suurhyökkäyksen alkamisesta 9.6.1944 noin viikko.

"Rykmentin esikunnasta muodostettiin Taisteluosasto Haanterän esikunta 10. huhtikuuta 1944. Tällöin voidaan katsoa JR 27 lopullisesti hajotetuksi.[4]"

JR 27:llä on perinneyhdistys, Pajarin Pojat ry (Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry), jolla on toimivat nettisivut. Sivuston etusivun alalaidassa on yhteystiedot. Yhdistyksen puheenjohtaja on Kalervo Sipi (saattaisi olla kenraalimajuri evp, s. 1946).

"Pirkanmaan maakuntakomppania ja Pajarin Pojat ry vaalivat Jatkosodan JR27 perinteitä."

Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Pajarin pojat ry:n (Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry) sivut:

Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry

www.pppy.fi

Wiki-lainaus 3. Prikaatin hektisestä viikosta suurhyökkäyksen alettua (kolme, tai oikeastaan neljä, komentajaa). Lauri Haanterä (lainauksesta poiketen oli tuossa vaiheessa eversti) toimi 3. prikaatin komentajana kesäkuun puolivälistä 1944 sodan loppuun ja siitä 17.11. 1944 asti. Lainauksessa mainittu Haanterän edeltäjä, eversti Kai Savonjousi, eteni tuossa yhteydessä 10. divisioonan komentajaksi.

"Maaliskuussa 1944 se siirrettiin Maaselän alueelta Sallaan, jossa se toimi saksalaisjoukkojen reservinä. Prikaati sai 10. kesäkuuta 1944 käskyn siirtyä Kannakselle. Siirtovaiheessa Sallassa prikaatinkomentaja eversti J. O. Hannula kaatui Sallan asemalla lentohyökkäyksessä. Kuljetuksen hoiti sen jälkeen majuri Eero Rinne, joka oli toiminut prikaatissa ensin pataljoonankomentajana ja vuoden 1943 alusta esikuntapäällikkönä.[6] Prikaatin komentajana toimi Karjalan kannaksen vaiheessa ensin eversti Kai Savonjousi ja everstiluutnantti Lauri Haanterä.[7]"

3. prikaati (jatkosota) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Lauri Haanterä -wikiartikkelissa on käytetty lähteenä Kuka kukin on -teoksen vuoden 1954 painosta. Tuolla Haanterä luettelee sotilasuraansa niin, että JR 27:n komentajuuden jälkeen seuraa välittömästi 3. prikaatin komentajuus eli taisteluosastovaihe on jätetty välistä pois. Muutoin Haanterän luettelointi vaikuttaa pedantilta mm. Sotilaskotiliiton 2. varapuheenjohtajuus ja Upseerien ampumayhdistyksen varapuheenjohtajuus mainiten.

Lauri Haanterä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Kuka kukin on 1954 (kuvakaappaus):

158 (Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1954)

runeberg.org

Lopuksi: Wiki-tietojen perusteella JR 27 oli lakkautettu suurhyökkäyksen alkaessa. Taisteluosasto Haanterä jäi minulle arvoitukseksi. Olisiko jopa mahdollista, ettei taisteluosaston perustaminen koskaan edennyt esikuntansa perustamista pidemmälle?

 

[TomiDude]

Tietoa ei ole, eikä varsinkaan tiukkaa, mutta voihan wiki-pohjalta yrittää jotain.

Tiivistäen: Taisteluosasto Haanterän historia lienee varsin lyhyt, alkaen JR 27:n lopullisesta lakkauttamisesta 10.4.1944 rykmentin viimeisen komentajan eversti Lauri Haanterän nimitykseen 3. Prikaatin komentajaksi 16.6.1944, minkä jälkeen taisteluosasto ei varmaankaan jatkanut ainakaan Haanterän nimellä. Aikajanaa tuossa on JR 27:n lakkauttamisesta noin 2 kuukautta ja viikko ja NL:n suurhyökkäyksen alkamisesta 9.6.1944 noin viikko.

"Rykmentin esikunnasta muodostettiin Taisteluosasto Haanterän esikunta 10. huhtikuuta 1944. Tällöin voidaan katsoa JR 27 lopullisesti hajotetuksi.[4]"

JR 27:llä on perinneyhdistys, Pajarin Pojat ry (Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry), jolla on toimivat nettisivut. Sivuston etusivun alalaidassa on yhteystiedot. Yhdistyksen puheenjohtaja on Kalervo Sipi (saattaisi olla kenraalimajuri evp, s. 1946).

"Pirkanmaan maakuntakomppania ja Pajarin Pojat ry vaalivat Jatkosodan JR27 perinteitä."

Jalkaväkirykmentti 27 (jatkosota) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Pajarin pojat ry:n (Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry) sivut:

Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry

www.pppy.fi

Wiki-lainaus 3. Prikaatin hektisestä viikosta suurhyökkäyksen alettua (kolme, tai oikeastaan neljä, komentajaa). Lauri Haanterä (lainauksesta poiketen oli tuossa vaiheessa eversti) toimi 3. prikaatin komentajana kesäkuun puolivälistä 1944 sodan loppuun ja siitä 17.11. 1944 asti. Lainauksessa mainittu Haanterän edeltäjä, eversti Kai Savonjousi, eteni tuossa yhteydessä 10. divisioonan komentajaksi.

"Maaliskuussa 1944 se siirrettiin Maaselän alueelta Sallaan, jossa se toimi saksalaisjoukkojen reservinä. Prikaati sai 10. kesäkuuta 1944 käskyn siirtyä Kannakselle. Siirtovaiheessa Sallassa prikaatinkomentaja eversti J. O. Hannula kaatui Sallan asemalla lentohyökkäyksessä. Kuljetuksen hoiti sen jälkeen majuri Eero Rinne, joka oli toiminut prikaatissa ensin pataljoonankomentajana ja vuoden 1943 alusta esikuntapäällikkönä.[6] Prikaatin komentajana toimi Karjalan kannaksen vaiheessa ensin eversti Kai Savonjousi ja everstiluutnantti Lauri Haanterä.[7]"

3. prikaati (jatkosota) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Lauri Haanterä -wikiartikkelissa on käytetty lähteenä Kuka kukin on -teoksen vuoden 1954 painosta. Tuolla Haanterä luettelee sotilasuraansa niin, että JR 27:n komentajuuden jälkeen seuraa välittömästi 3. prikaatin komentajuus eli taisteluosastovaihe on jätetty välistä pois. Muutoin Haanterän luettelointi vaikuttaa pedantilta mm. Sotilaskotiliiton 2. varapuheenjohtajuus ja Upseerien ampumayhdistyksen varapuheenjohtajuus mainiten.

Lauri Haanterä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Kuka kukin on 1954 (kuvakaappaus):

158 (Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1954)

runeberg.org

Lopuksi: Wiki-tietojen perusteella JR 27 oli lakkautettu suurhyökkäyksen alkaessa. Taisteluosasto Haanterä jäi minulle arvoitukseksi. Olisiko jopa mahdollista, ettei taisteluosaston perustaminen koskaan edennyt esikuntansa perustamista pidemmälle?

Käsittääkseni Osasto H vastasi rannikkokaistaleesta Valkeasaaresta merellepäin ja koostui Er.P. 20:stä, E/JR 27:sta ja joistain irtoyksiköistä ja muutamasta tykistöpatterista. Haanterän ollessa pois suurhyökkäyksen alkaessa osaston nimi vaihtui ”Osasto Sointu” nimelle. Sillä mentiin Ihantalaan asti, jossa Sakari(?) Sointu sai konetuliaseen suihkusta rintaansa (selvisi). Loppupoppoo sulautettiin 18.D oheen. Pappani joutui sen pst-osastoon harjoittelemaan nyrkeillä, mutta kuulemma onneksi sota loppui.

Näin kertovat suullinen perimätieto ja E/JR27:n digitaalinen sotapäiväkirja, josta puuttuu kaksi viikkoa alkaen suurhyökkäyksen toinen päivä. Ne laput on kuulemma päätyneet Pirkka-Hämeen Suojeluskuntapiirin esikuntaan. Täytyy kysellä Pajarin pojilta. Kiitos vinkistä.