Sotapelejä minä suositellen Strategy

Heh-heh, kolmas kerta toden sanoi. Pakko oli vielä kokeilla heti perään uudestaan kun viime kerralla jäi niin ärsyttävän lähelle.

Noudatin edelliskertaa paljon tiukemmin ennakkosuunnitelmaa:
  • Vihollinen runsaslukuisempi ja huomattavasti raskaammin varustettu. Sen tavoite on saada "ratkaisutaistelu" aikaan, eli minun tavoitteeni pitää olla nimenomaan välttää sellaista tilannetta, toisin kuin viime yrityksellä.
  • Rajan joukkoja ja muita viivytysjoukkoja lukuunottamatta yhtään joukkoa ei uhrata viivytykseen. Viivytysjoukot hajotetaan joukkuekokoisiksi ja levitellään mahdollisimman laajalle, jotta neukkulan panssarijyrä joutuu lanaamaan niitä ees taas pari päivää pitkin metsiä. Rohkeita miehiä nuo viivyttelijät (1990 ei vielä voi sanoa "ja naisia").
  • Jokainen silta Kymijoen itäpuolella räjäytetään heti kun sitä ei enää tarvita minkään yllämainitun pääsuunnitelmaan kuuluvan joukon ylitykseen. Siltoja ehtii rakennella uudestaan Lopullisen Voiton jälkeen.
  • Maahanlaskujen tuhoamiseen ja Kymijoen länsirannan varmistamiseen keskitetään välittömästi kaikki mahdollinen voima.
  • Kun Kymijoen länsiranta on miehitetty (ei tarvitse olla vahvasti, koska tekoälyttömyys on ylivarovainen viemään siltapioneerejään vihollisjoukkojen eteen), keskitetään kaikki mahdolliset joukot erittäin syvän 20km+ puolustuslinjan (Mauno Koivisto -linja ;) ) kaivamiseen Jaalan kohdalle ja ryhmitytään puolustukseen niin että on syvä ja vähän ohkaisempi puolustus eikä "selkä seinää vasten" kuten Kouvolaa puolustettaessa Kymijoki selän takana.
Mauno Koivisto -puolustuslinja:
1.jpg

Vihollinen on ylivarovainen vesistön ylityksissä, se ei tuo pioneerejaan puolustajien viereen (en ole 100% varma onko se mahdollista, mutta oletan että olisi halutessaan voinut niin tehdä). Yksi ehjä silta niin panssaroidut joukot olisivat puskeneet näistä heppoisista jalkaväkilinjoista nopeasti läpi. 3 pataljoonaa T-72:sia ja 3 pataljoonaa T-55M:ia kuitenkin valmiina jos näin olisi käynyt.

3.jpg

Lopputuloksena tämä strategia toimi vähän turhankin hyvin, tästä tuli aikamoinen "ei-taistelu". Kun sain joukot asemiin, maahanlaskut aisoihin ja viivyttäjät oli lanattu tai kotiutettu, niin homma degeneroitui asemasodaksi, jossa venäläiset tyytyivät roiskimaan etulinjaani tykistöllä ja hyökkäsivät tasan yhden kerran päälinjojani vastaan puolivillaisesti epäonnistuen (varmaan ettei tulisi maanpetossyytteitä hyökkäyskäskyn noudattamatta jättämisestä). Minä ammuskelin heidän raketinheittimiään ja muita tykistöaseitaan omalla tykistölläni ja kertaalleen tökkäsin vähän panssarijalkaväkeä pakosalle omilla tankeilla huvin vuoksi (Saar-hyökkäyksen 1940 hengessä). Tässä pelissä huomasin yhden ominaisuuden mitä pidän todella typeränä: Kun joukot saavat täydennyksiä, tappioiden aiheuttama vaikutus voittopisteisiin liudentuu ja lopulta häviää. Jotenkin en osaa pitää tätä realistisena, että Leningradista tuodut kokemattomat nuorukaiset täydennyksinä vähentäisivät sitä poliittista ja henkistä vaikutusta kotirintamalla mikä on monilla tuhansilla kuolleilla ensilinjan sotilailla ja tuhotulla sotakalustolla. Toisaalta se teki varsin ansiokkaasti käymistäni "asemasotatoimista" täysin turhia, koska loppuvuoroilla feilasin pari satunnaistestiä jolloin neukkula pääsi "ilmaiseen" täydentämään joukkojaan niin ettei tuhoamillani sadoilla tykistöaseilla, kymmenillä panssarivaunuilla ja tuhansilla miehillä ollutkaan enää mitään vaikutusta vaan kaikki meni maastonkohtien mukaisesti! Sama efekti on tietysti omillakin täydennyksillä. Tyhmää, ja selkeä virhe pelin logiikassa minun makuuni. Lopputulos kuitenkin voiton puolella, jos Kymijoen Kurskin luominen kerran sellainen sitten on huolimatta isoista maa-alueista vihollisen hallussa. Nyt on aika pelata välillä vähän muitakin pelejä.

2.jpg
 
Ei ihan sotapeli, mutta...

Meidän rajatarkastuksia kaipailevien rasistifasistien (jotka emme ressukkoina ymmärrä että 90% Suomen viennistä ja 80% Suomen tuonnista menee/tulee ulkomaille/-lta vaikka monet meistä nyt ovatkin kv-viennin kanssa aika paljonkin tekemisissä...eniveis) märkä uni on "Papers, Please!". Pelissä ollaan Itä-Saks...ei vaan Arstotzkan rajavirkamies joka on töissä Itä-Berl...ei vaan Itä-Grestinin rajalla käymässä läpi sisäänpyrkijöitä päivittäin vaihtuvien tiukkojen sääntöjen mukaan (tuo monella tapaa mieleen itärajamme tänäkin päivänä!). Meininki tavoittaa täydellisesti itäblokin ankeimmat puolet, kun pelaajaa motivoivana tekijänä on betonikuution kerrostalokämpässä asuva laajennettu perhe, jolle harvoin on varaa kustantaa sekä asuminen, ruoka että lämmitys. Eilen syötiin, tänään siis lämmitetään kämppä, hiphei! Ja jos lapsi sairastuu niin sitten ostetaan lääkkeitä, anopit ja muut saavat sekä olla kylmissään että nälissään. Jo passikopille könyävien hallintoalamaisten naamat luovat omaa, ankeaa korutonta tunnelmaansa. Sitten vaan lyömään "pääsy kielletty" -leimoja kun on vääriä päivämääriä ja muuta hunsvottimaisuutta. Glory to Arstotzka!

Papers-Please[1].jpg
orig_afd543e46c74cb34c753e5f23083c39d[1].jpg
 
Sentooo! Gogissa on alkuperäinen Close Combat 2 muutamalla eurolla. Saa suorittaa.

<3
 
Sentooo! Gogissa on alkuperäinen Close Combat 2 muutamalla eurolla. Saa suorittaa.

<3

On se edelleen ihan yhtä hyvä kuin silloin alle varusmiesikäisenä. Olen siinä myös parempi kuin silloin, kun on vähän enemmän malttia ym...onnistuu se panssarintorjuntakin liittoutuneiden laskuvarjomiehillä varsin kohtuullisesti. Tietysti gammon-pommeihin turvautuessa räväkät toimenpiteet ovat usein tarpeen...

Ehdottomasti sarjan paras peli ja peittoaa kevyesti uusversion "last stand Arnhem". Tekoäly ei voita Nobelia mutta se ajaa hyvin asiansa, homma on haastavaa. Operaation mittakaava on tällaiselle pelille sopiva, asetelmat usein sopivan "epäsymmetristä sodankäyntiä", yleensä jokaisen miehen, joukon ja etenkin tankin menetys kirpaisee. Kaikki toimii jollakin tavalla järkevästi. Kaiken A ja O on 30.armeijakunnan eteneminen aikataulussa, tai oikeastaan historiallisesta aikataulustaan edellä eli vähemmän myöhässä. Jos huoltoreitit saa pidettyä auki, huoltoa tulee enemmän. Hyvä esimerkki homman toimivuudesta oli myös Nijmegenin sillan valtaus, jonne pääsin soutuvenemaihinnousulta nippa nappa. Onnistuin lopulta nappaamaan sillan ja kaiken muun, paitsi yksi saarekkeella oleva "kalastajanmökki" sisälsi MG42:n joka murhasi parin ryhmän verran kallisarvoisia joukkojani ennen kuin jouduin tekemään tulitauon. No, koska kuitenkin SILTA oli hallussani, niin sieltähän pyyhkäisi seuraavaksi 30. armeijakunnan tankit apuun joiden voimalla seuraavaksi lanattiin kaikki jäljellä olevan kolmannen valtakunnan vastarintapesäkkeet. Tämä oli odottamattoman fiksua toimintaa, koska oletin että pelin logiikkana on karkea karttojen hallussapitäminen.

Parasta 20 vuotta vanhaa pelaamista mitä on olemassa ;)
 
On se edelleen ihan yhtä hyvä kuin silloin alle varusmiesikäisenä. Olen siinä myös parempi kuin silloin, kun on vähän enemmän malttia ym...onnistuu se panssarintorjuntakin liittoutuneiden laskuvarjomiehillä varsin kohtuullisesti. Tietysti gammon-pommeihin turvautuessa räväkät toimenpiteet ovat usein tarpeen...

Ehdottomasti sarjan paras peli ja peittoaa kevyesti uusversion "last stand Arnhem". Tekoäly ei voita Nobelia mutta se ajaa hyvin asiansa, homma on haastavaa. Operaation mittakaava on tällaiselle pelille sopiva, asetelmat usein sopivan "epäsymmetristä sodankäyntiä", yleensä jokaisen miehen, joukon ja etenkin tankin menetys kirpaisee. Kaikki toimii jollakin tavalla järkevästi. Kaiken A ja O on 30.armeijakunnan eteneminen aikataulussa, tai oikeastaan historiallisesta aikataulustaan edellä eli vähemmän myöhässä. Jos huoltoreitit saa pidettyä auki, huoltoa tulee enemmän. Hyvä esimerkki homman toimivuudesta oli myös Nijmegenin sillan valtaus, jonne pääsin soutuvenemaihinnousulta nippa nappa. Onnistuin lopulta nappaamaan sillan ja kaiken muun, paitsi yksi saarekkeella oleva "kalastajanmökki" sisälsi MG42:n joka murhasi parin ryhmän verran kallisarvoisia joukkojani ennen kuin jouduin tekemään tulitauon. No, koska kuitenkin SILTA oli hallussani, niin sieltähän pyyhkäisi seuraavaksi 30. armeijakunnan tankit apuun joiden voimalla seuraavaksi lanattiin kaikki jäljellä olevan kolmannen valtakunnan vastarintapesäkkeet. Tämä oli odottamattoman fiksua toimintaa, koska oletin että pelin logiikkana on karkea karttojen hallussapitäminen.

Parasta 20 vuotta vanhaa pelaamista mitä on olemassa ;)

Komppaan 100 %. Todella hyvä reaaliaikainen sotapeli hyvin mielenkiintoisesta WW2 -aiheesta. Sakuillakin oli tässä ihan kohtalaiset mahdollisuudet voittaa eri kampanjoita pelatessa. Muistan sen, että siellä kartan alkupäässä Eindhovenin suunnalla liittoutuneilla pelatessa v@tutti aina se, että saksmannit ehtivät räjäyttää ilmaan pari pikkusiltaa. Tällä hidastivat aika lailla XXX armeijakunnan menoa. Ja samalla etäänpänä olevat laskuvarjojääkärit alkoivatkin jo pikkuhiljaa taistella saarrettuina ja tarvikepulaa tuntien. Hieno peli kerrassaan !
 
Yhä minä jaksan hehkuttaa tuota 20 vuotta vanhaa CC2:sta. Ei ole samantyyppistä, yhtä hyvin suunniteltua ja viilattua tekelettä tehty sen jälkeen.

Onhan se kivaa olla jossakin parempi kuin joskus 15-20-vuotiaana. Kokeilin nyt Arnhemin kampanjaa liittoutuneilla ja onnistuin. Homma toimi taas järkevästi: Koska kyseessä on operaation päätepiste ja maali, ei 30. armeijakunnan pysymisellä aikataulussa ole niin suurta merkitystä, kunhan se pääsee Arnhemin sillan ylitse Ruhrin aluetta uhkaamaan.

Onnistuin nappaamaan sillan nopeasti, pitämään sen ja pitämään myös brittien 1. laskuvarjodivisioonan osat yhteyksissä toisiinsa, toisin kuin tosielämässä kävi. Kun on vähän malttia, niin näissä kaupunkimaastoisissa taisteluissa pystyy laskuvarjojoukotkin PIAT-aseistuksella, sopivasti sijoitetuilla pst-tykeillä ja epätoivoisina hetkinä Gammon-pommeja nakkelemalla pitämään pintansa myös räväkämpiä panssaroituja vastahyökkäyksiä vastaan. Oosterbeekin laskeutumispaikka oli välillä hallussa ja välillä ei, avoimissa maastoissa pärjääminen on jo vaikeampaa panssarivoimia vastaan. Hienoa on, miten kovimmissa polttopisteissä rakennukset pikku hiljaa sortuvat taistelu taistelulta. Lopulta niitä ei käytännössä voi enää käyttää vaan rauniokasojen sijaan on haettava jotain muita puolustettavia paikkoja.

Puolalaisten operaatiossa tuli ensin menestystä, mutta loppujen lopuksi ylivoima kasvoi sellaiseksi että sain turpaan ja jouduin vetäytymään paljon enemmän kuin tosielämässä kävi. Koska puolalaiset kuitenkin olivat Arnhemin sillan *Etelä*puolella, saapuikin 30.armeijakunta ja tilanne kääntyi hetkessä täysin päinvastaiseksi, tankit ja jalkaväki jauhoivat sakemannit muussiksi puhtaalla miesylivoimalla ja tulivoimalla, tyylipisteitä ei tässä tilanteessa jaeta. Loppujen lopuksi 30.armeijakunta saapui Arnhemin sillalle puoli päivää myöhemmin kuin oikeasti, mutta koska pohjoispuoli oli yhä brittien hallussa niin tämä oli loistava voitto. Kaikkia taisteluita ei tarvitse voittaa, kunhan voittaa ne oikeat taistelut. Hemmetin hyvä peli ja hemmetin hyvää pelisuunnittelua yhdestä toisen maailmansodan mielenkiintoisimmista operaatioista.

Seuraavaksi saksalaisten saappaisiin.
 
Yhä minä jaksan hehkuttaa tuota 20 vuotta vanhaa CC2:sta. Ei ole samantyyppistä, yhtä hyvin suunniteltua ja viilattua tekelettä tehty sen jälkeen.

Kyllä nuo uudemmat osat on minusta parempia. Mutta kun AI on edelleen se sama vanha, ajoneuvojen reitinhaku ei toimi sitten yhtään, niin ei niitä jaksa pelata. :(
 
Tuota peliä olen tahkonnut joskus 40+ tuntia putkeen samoilla silmillä. Oli myös ensimmäien peli, jota tuli modattua. Ärsytti ne nelimiehiset Res. ja Ad Hoc -ryhmät. Löysin pelikansiosta ryhmien kokoopano - tiedoston, jota pystyi Excelillä muokkaamaan. Täydensin ryhmät määrävahvuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota peliä olen tahkonnut joskus 40+ tuntia putkeen samoilla silmillä. Oli myös ensimmäien peli, jota tuli modattua. Ärsytti ne nelimiehiset Res. ja Ad Hoc -ryhmät. Löysin pelikansiosta ryhmien kokoopano - tiedoston, jota pystyi Excelillä muokkaamaan. Täydensin ryhmät määrävahvuuteen.

Saksalaisten reserviporukat ovat kyllä muutenkin niitä nettitietäjien "lihavia reserviläisiä", eivät useinkaan viitsi tehdä sitä nöyrimmästi anoo. Tuossa vaiheessa varmaan aika realistista, ihan Volkssturmia ei vielä ollut mutta Volksgrenadier-tasolla pyörittiin. Mutta saksalaisten ryhmitys mielestäni muutenkin rakentuu sikatehokkaiden MG-42:ien ympärille, muu jalkaväki on avoimissa kentissä vain täytettä :)
 
Kyllä nuo uudemmat osat on minusta parempia. Mutta kun AI on edelleen se sama vanha, ajoneuvojen reitinhaku ei toimi sitten yhtään, niin ei niitä jaksa pelata. :(

CC2, etenkin liittoutuneilla, on ainoa sarjassa mistä olen saanut AI:ltä kunnon vastusta. Viitososa on kakkossuosikki, sitä tahkosin jollain Veteran-modilla missä vihollisen vahvuus suurin piirtein kolminkertaistettiin mutta silti se oli liian helppoa. CC2:n kartat ovat niin pieniä, että joka tapauksessa pidän ajoneuvot jemmassa jossain mistä mikään ei eksy lähietäisyydelle, niin ei pääse liikaa ärsyttämään tuo reitinhakukaan ;)
 
CC2, etenkin liittoutuneilla, on ainoa sarjassa mistä olen saanut AI:ltä kunnon vastusta. Viitososa on kakkossuosikki, sitä tahkosin jollain Veteran-modilla missä vihollisen vahvuus suurin piirtein kolminkertaistettiin mutta silti se oli liian helppoa. CC2:n kartat ovat niin pieniä, että joka tapauksessa pidän ajoneuvot jemmassa jossain mistä mikään ei eksy lähietäisyydelle, niin ei pääse liikaa ärsyttämään tuo reitinhakukaan ;)
Heh, jos oikein muistan, niin germaaneilla on sellaiset panssarinyrkit, että jos tankki pistää nenänsä sadan metrin päässä näkyville, niin heti kosahtaa liekkeihin :D
Piilossa olevan sakujen kivääriryhmä oli yleensä kuolettava vastus, jos erehdyit liian lähelle. Ja se MG42, yksi sellainen sahasi kappaleiksi isonkin joukon...
 
http://steam.cryotank.net/wp-conten...rounds/PlayerUnknowns-Battlegrounds-01-HD.pngPlayerUnknowns-Battlegrounds-01-HD.png
Nyt ei ole strategiapeli, mutta suosittelen Player Unknown's Battleground, eli PUBG, nimistä peliä.

Pelissä siis 100 ihmistä heitetään lentokoneella saarelle jossa on siroteltuna rakennuksiin ja tantereelle aseita, ammuksia, kiikareita, luotiliivejä, kypäriä ja ajoneuvoja. Sitten tarkoituksena on yksin, parin kanssa, kolmestaan, tai neljän hengen ryhmissä taistella tiensä viimeiseksi/viimeisiksi elossa oleviksi ihmisiksi turvallisen aluerenkaan koko ajan pienentyessä ja ajaessa ihmisiä kohti toisiaan.

Ei ole koskaan käynyt missään pelissä syke niin korkealla kun siinä viimeisen 5 elossa olevan kanssa maatessa heinäpellossa, kuunnellen kuumeisesti että missä ne mut ovat.

Suosittelen peliä myös sen takia, että missään muussa pelissä ei pysty tutkimaan ihmisten käyttäytymistä ja reittivalintoja erilaisissa maastoissa näin hyvin. Oikean lähestymisreitin valinta on kevyesti tärkein kyky jonka tämän pelin parissa voi omata. Itselle tuottaa parhaan fiiliksen se, että voi kartalle ilmaantuvan pienenevän turvallisen rinkulan asemasta päätellä mistä päin karttaa muut ihmiset tulevat ja sitten että mihin kohtaan maastoa niille pitää asettaa väijytys että todennäköisyys selviytyä itse voittajana maksimoituu.
 
Heh, jos oikein muistan, niin germaaneilla on sellaiset panssarinyrkit, että jos tankki pistää nenänsä sadan metrin päässä näkyville, niin heti kosahtaa liekkeihin :D
Piilossa olevan sakujen kivääriryhmä oli yleensä kuolettava vastus, jos erehdyit liian lähelle. Ja se MG42, yksi sellainen sahasi kappaleiksi isonkin joukon...

Kyllä. Varsinkin kaupunkitaisteluissa panssareille oli luvassa kylmää kyytiä. Nijmegen oli sellainen kartta, jossa panssarinyrkeillä Shermaneja romutettiin urakalla. Kapeat kujat ja kadut olivat myrkkyä vaunuille ja erinomaisia väijypaikkoja. Samoiten Arnhemissa sakuvaunuja oli suhteellisen helppo väijyttää PIAT-ryhmillä.
 
http://steam.cryotank.net/wp-conten...rounds/PlayerUnknowns-Battlegrounds-01-HD.pngKatso liite: 19905
Nyt ei ole strategiapeli, mutta suosittelen Player Unknown's Battleground, eli PUBG, nimistä peliä.

Pelissä siis 100 ihmistä heitetään lentokoneella saarelle jossa on siroteltuna rakennuksiin ja tantereelle aseita, ammuksia, kiikareita, luotiliivejä, kypäriä ja ajoneuvoja. Sitten tarkoituksena on yksin, parin kanssa, kolmestaan, tai neljän hengen ryhmissä taistella tiensä viimeiseksi/viimeisiksi elossa oleviksi ihmisiksi turvallisen aluerenkaan koko ajan pienentyessä ja ajaessa ihmisiä kohti toisiaan.

Ei ole koskaan käynyt missään pelissä syke niin korkealla kun siinä viimeisen 5 elossa olevan kanssa maatessa heinäpellossa, kuunnellen kuumeisesti että missä ne mut ovat.

Suosittelen peliä myös sen takia, että missään muussa pelissä ei pysty tutkimaan ihmisten käyttäytymistä ja reittivalintoja erilaisissa maastoissa näin hyvin. Oikean lähestymisreitin valinta on kevyesti tärkein kyky jonka tämän pelin parissa voi omata. Itselle tuottaa parhaan fiiliksen se, että voi kartalle ilmaantuvan pienenevän turvallisen rinkulan asemasta päätellä mistä päin karttaa muut ihmiset tulevat ja sitten että mihin kohtaan maastoa niille pitää asettaa väijytys että todennäköisyys selviytyä itse voittajana maksimoituu.
PUBG olen seurannut somessa ja vaikuttaa hulvattomalle. Mutta myös aika viimesitelemätön.
 
PUBG olen seurannut somessa ja vaikuttaa hulvattomalle. Mutta myös aika viimesitelemätön.

Minulla on nyt melkein 500 tuntia PUBGtä pelattuna jo steamissa, ja ei se enää ihan niin buginen ja viimeistelemätön ole kuin joskus alkuaikoina. Ei oikeastaan tule muita valituksen aiheita juuri nyt mieleen, paitsi että kissan kokoiset kummut saattavat pysäyttää auton vauhdin 100-->0 kertaheitolla jolloin tulee vahinkoa hahmoon.
 
Parasta 20 vuotta vanhaa pelaamista mitä on olemassa ;)
Heh, olen kiitoksen sinulle velkaa. Vinkistäsi kävin Gog:ssa, ja huomasin siellä Master of Orion 2, Battle at Antares. :)
Maksoi alle 2 euroa, ja palasin nuoruuden päiviin kerralla. Varmaan järjestyksessä toinen hommaamani tietokonepeli, eka oli muuten Steel Panthers.
Yllättävän mukava trippi 20 vuoden taakse. Pelin musiikkikin on rauhoittava, ja liskorodulla oli hauska vallata taas galaksi :D.
Jännä ajatus, että viimeksi kun tätä on pelannut, niin nykyinen vaimo oli tyttöystävä, kolme vuotta yhdessä, kumpikin opiskeli, ei lapsia, kahdestaan, ja jaloissa kauan sitten kuollut partacollie.


En tiedä, montako kertaa viittii pelata, mutta ehdottomasti hintansa väärti.
 
Joo CC2 oli kyllä huikeaa parhautta aikoinaan. Käsittämätöntä, ettei sen balanssia ja pelattavuutta ole oikein onnistuttu lyömään 20 vuodessa. Kiitos @Patu vinkistä muuten! Täytyy ottaa tuo seurantaan.

Mutta uutta ja toisenlaista pukkaa myös markkinoille. Post Scriptum, julkaisuun toukokuun aikana ilmeisesti. Näyttää ja varsinkin kuulostaa hyvältä. Isojen nettiareenoiden first person shooteri asiallisella realismilla. Market Garden operaationa, kartat isoimmillaan 8x8km, yhteistyöpainotteinen, jonkinlainen strategia/resurssilayeri sekä komentoketju (esim. vain ryhmän johtajilla yhteys toisiin johtajiin). Lupailevat aitoa penetraatiosysteemiä aseille/ajoneuvoille, joten Tiikerit lienevät suht turvassa etusektorista. Komentaja voi tilata epistä ja ilmatukea, pelaajien käytettäviä kranaatinheittimiä ym.

Tuubissa paljon videoita, varsin taktiselta näyttää. Vähän Arma-henkistä. Ei ainakaan ole Battlefield -tyylistä puuduttavaa myllytystä.

http://store.steampowered.com/app/736220/Post_Scriptum/

Aika tiukat pc speksit, saa olla ihan kunnon pelimylly. Itsellä ainakin menee prosessoripuoli päivitykseen (vaikka esim. BF1 pyörii rutinoitta). Tosin se on ollut korteissa muutenkin jo jonkin aikaa.

Googlata kannattaa myös Hell Let Loose, vaan vaikuttaisi olevan vielä aika vaiheessa.
 
Back
Top