Sotasaalisaseet ja niiden käyttöönotto

Iskusytyttimellä on varmasti aikansa ja paikkansa. Pointtini on lähinnä se, että ominaisuus pitää tiedostaa, että osaa myös käyttää sitä hyväksi.

Kyllä, tuo ominaisuus pitää tietää. Se on pitkälti jo oman ja muiden turvallisuuden takiakin.
 
Taisi olla niin, että aseelle ei ollut kuin tst -atarvikkeita. Ja nämä olivat rauhanajan käyttökiellossa, ei siis itse ase. Vanhalle järjestelmälle ei
ole katsottu kannattavaksi hankkia uusia harjoituspaukkuja. Eihän ne lähes 25 v sitten saadut sa-ammuksetkaan ikuisia varastoitavia ole.
Pelkästä varastotilasta tuskin on ollut kyse.

AGS:stä (ja muistakin KRKK:sta) sen verran että ei niille kaikenlaisten juttujen muuttuessa oikein sopivaa käyttöä löytynyt enää pl. eräät erikoisolosuhteet - joihin tarvittava määrä niitä on. Joten en näe suurena tappiona sitä, ettei niitä enää ehkä ole sitä määrää kuin joskus aikaisemmin oli.
 
Vihollisen tuhottu panssari

Jos siis ajatellaan että vihollisen panssarivaunun ammusvarasto ei ole räjähtänyt, niin uskaltaisiko sitä lähestyä, ja vielä paremmin uskaltaisiko ammuksia alkaa poistamaan? Olisiko niistä mitään hyötyä edes? IED:n rakentamiseen? Konekiväärin voisi ainakin irrottaa, jos sellainen selviää ehjänä. Tai sen panokset ottaa. Mitä muita leluja voisi bongata venäläisen panssarivaunun sisuksista? Tekisikö reaktiivipanssarin räjähteillä mitään? Vai onko meillä käytäntönä ampua aina vihollisen vaunu tuusannuuskaksi mikäli tilanne sallii? PITÄISIKÖ sen olla käytäntönä, jos se ei ole?
 
IED:n rakentaminen ei kuulosta korvaani sellaiselta, jota moderni armeija tekisi maataan puolustessaan, koska paremmat välineet pitäisi löytyä ihan omasta takaa.
 
Vihollisen tuhottu panssari

Jos siis ajatellaan että vihollisen panssarivaunun ammusvarasto ei ole räjähtänyt, niin uskaltaisiko sitä lähestyä, ja vielä paremmin uskaltaisiko ammuksia alkaa poistamaan? Olisiko niistä mitään hyötyä edes? IED:n rakentamiseen? Konekiväärin voisi ainakin irrottaa, jos sellainen selviää ehjänä. Tai sen panokset ottaa. Mitä muita leluja voisi bongata venäläisen panssarivaunun sisuksista? Tekisikö reaktiivipanssarin räjähteillä mitään? Vai onko meillä käytäntönä ampua aina vihollisen vaunu tuusannuuskaksi mikäli tilanne sallii? PITÄISIKÖ sen olla käytäntönä, jos se ei ole?

Jos miehistön on nähty jättävän vaunun, niin kai sitä voisi lähetyä, jos se ei ole tulessa.

Ammuksia voisi harkita otettavan talteen, itse ei panssarivaunun ammuksia kyetä käyttämään, ellei saada otettua vaunua käyttöön, mutta varmaan tietyt tahot voisivat olla kiinnostuneita saamaan muutamia näytteitä niistä. Jos ei muuten, niin myydään ne jenkeille koekappaleiksi.

Radiot voisi ottaa jemmaan ja toimittaa eteenpäin, kai joku niistä jotakin hyötyä löytää.

Sirpalekranaatti voidaan laukaista kaukolaukaisulla, en tiedä laskettaisiinko se IED:ksi.

Konekiväärit voi ottaa talteen ja etenkin ammukset pitäisi ottaa käyttöön, koska niitä voidaan käyttää itse.

Kartat ja dokumentit kannattaa ottaa jemmaan.

Ja jos tankki on ajokuntoinen, niin miksi sitä ei voisi koettaa ottaa omaan käyttöön. Kysymys kuuluu, että minne ne panssarivaunu miehistöt menee, kun niiltä menee sijoitus vanhaksi? Jossakinhan niiden T-72 ja T-55 koulutettujen täytyy olla reservissä? Laitataanko ne jonnekin esim. huollon tehtäviin? Jos aikaa sattuisi olemaan, niin nuo osaisi varmaan korjata telaketjutkin.



Mutta vaihdetaampa sitten tilalle BMP-2.

Niitä on käytössä, joten melkein kaikki siitä kelpaa varaosaksi ja vallattuihin vaunuihin löytyy varaosia. Myöskin sellaisen evakuointi olisi helpompaa. Painoa on niin vähän, että sellaisen saa varmana hinattua traktorillakin.

BMP:stä lähtisi varmaan ensimmäisenä pääaseen piippu mukaan, jos keksisi miten se irtoaa, mutta olisiko se hieman samaan tapaan kuin ITKK:ssa?

Voiko telaketjuja käyttää noin vain siirtämällä ne vaunusta toiseen? Käsittääkseni voi, mutta jotenkin tuntuu liian helpolta. Telapyörät pitäisi irrottaa vaunusta, pl. se varaosa mikä yleensä on vaunuissa mukana.


Niin, ja yleensä vaunussa kuin vaunussa ja monessa muussa ajoneuvossa on lapiota ja kirvestä kyljestä roikkumassa. Niiden ergonomia saattaa tökkiä, mutta jos sen kestää, niin niitä käytettäköön.

Ja se telatukki on sitten usein kuivaa puuta.
 
IED:n rakentaminen ei kuulosta korvaani sellaiselta, jota moderni armeija tekisi maataan puolustessaan, koska paremmat välineet pitäisi löytyä ihan omasta takaa.
Entäpäs jos käy niin että hajautetun taistelutoiminnan tiimellyksessä SAPilla tilatut firman pompit taistelupanssarivaunun mossautukseen tai kevyemmät versiot kevyen jalkaväen viikkaamiseen eivät ehdikkään perille Just-On-Time niin kuin nykyään pitäisi olla tapana?
 
Viimeksi muokattu:
Vihollisen tuhottu panssari

Jos siis ajatellaan että vihollisen panssarivaunun ammusvarasto ei ole räjähtänyt, niin uskaltaisiko sitä lähestyä, ja vielä paremmin uskaltaisiko ammuksia alkaa poistamaan? Olisiko niistä mitään hyötyä edes? IED:n rakentamiseen? Konekiväärin voisi ainakin irrottaa, jos sellainen selviää ehjänä. Tai sen panokset ottaa. Mitä muita leluja voisi bongata venäläisen panssarivaunun sisuksista? Tekisikö reaktiivipanssarin räjähteillä mitään? Vai onko meillä käytäntönä ampua aina vihollisen vaunu tuusannuuskaksi mikäli tilanne sallii? PITÄISIKÖ sen olla käytäntönä, jos se ei ole?

Mielenkiintoinen case - ja varmasti ihan realistinenkin.

Näkisin asian niin, että jos ei ole tulessa niin uskaltaa ja oikeastaan suorastaan pitääkin mennä tsekkaamaan (edellyttäen että se on tilanteen puitteissa järkevästi mahdollista). Kysehän voi olla K-vaunusta, josta saattaa löytyä jotakin hyödyllistä karttaa, muistiinpanoja jne.
Konekiväärillä (PKT) ei sinänsä oikein käyttöä ole, koska se on paikaltaan irroitettuna aivan liian hankala jalkamiehen käyttää. Piippua ja muita osia voisi teoriassa käyttää omiin PKM:iin varaosina, muistaen kuitenkin että venäläiset kokekiväärit ovat joskus hiton tarkkoja siitä, että osat ovat juuri oikeasta kk-yksilöstä. Näitä on käynyt aika paljon erilaisten asekäsittelyharjoitusten yhteydessä missä osia on mennyt sekaisin ja sitten huomataan että ase ei toimi, vaikka kaikki näyttäisi olevan ok. Patruunat ja vyöt kannattaa kuitenkin ottaa talteen - ne pelittää PKM:ssä. Sama koskee 12.7:aa.
Ampumatarviketäytön kanssa on vähän niin ja näin.. Kartussilaukauksista on kyse, joten kartussien käyttö jonkinlaisina "lisäpanoksina" esim telamiinojen kanssa voisi tulla kyseeseen - jos on R-aineesta itsellä pulaa. Itse ammusten osalta nuoliammuksilla ei tee mitään, ontelokin on aika huonosti hyödynnettävissä, TKR:iä voi jotenkin hyödyntää jos halua "pommeja" rakentaa - ja omasta materiaalista on pulaa. Täytön purkaminen on kuitenkin hankalaa ja aikaavievää puuhaa sellaiseltakin porukalta joka tietää miten se tehdään - jos ei tiedä, se on tuplasti hankalampaa ja aikaa vievämpää.

Itse tankki on sitten tietysti mielenkiintoinen kysymys, jos se on ehjä/ajokuntoinen. Henk.koht osaan edelleen käyttää T-72:sta ongelmitta ja sen myötä kohtalaisesti muitakin paksuja vaunuja, samoin BMP- ja MT-LB pohjaisia värkkejä ja samoin osaa varmasti jokainen reserviläinen, joka joskus on koulutuksen venäläisiin panssarivaunuihin saanut. Eli ehjä kone on suht helposti ajettavissa pois jos vain paikalla on joku, joka joskus koulutuksen on saanut. Jos koulutusta ei ole, voi venäläisen panssarivaunun käynnistäminenkin olla asia, jonka päättelyyn voi kulua aikaa ja yrityksiä jonkin verran. Itse ajaminen kyllä sitten onnistuu melkein keneltä tahansa auttavasti - kunhan vain saa pelin käyntiin.

Koulutettu reserviläismiehistö pystyy tauonkin jälkeen vaunua käyttämään pienen harjoittelun/asioiden kertaamisen jälkeen - uuden miehistön kouluttaminen sensijaan ei kenttäoloissa järkevästi välttämättä onnistu. Tai onnistuu siten että kuula saadaan lähtemään putkestä ja vaunu liikkumaan - mutta ei sillä vielä taisteluun kannattaisi ehkä lähteä siinä vaiheessa.

Eli:
Tsekkaus, paperit ja kartat talteen ja eteenpäin, KK:n patruunat talteen ja omaan käyttöön, jos psv on ehjä ja joku osaa niin ajetaan sellaiseen paikkaan mistä sen voi ylemmän johtoportaan toimesta evakuoida JOS se katsotaan tarpeelliseksi. BMP- ja MT-LB kaluston nyt ainakin luulisi jossain vaiheessa kelpaavan kun meillä niitä on itsellämmekin käytössä.
 
Tuli mieleen muutama juttu:

Jos on käytettävissä jonkinlainen lappo, niin polttoaineet voi aina koettaa ottaa talteen. Muistaen sen, että sitä voi olla sitten paljon!

Tuhoaminen tapahtuu varmaankin aika helpolla, eli laittamalla sen tuleen. Mieluummin hieman kauempaa. Jos kuitenkin tankista on otettu talteen ammukset ja polttoaine, niin voiteluaineet toki palaa edelleen, mutta jotta varmistutaan siitä, että tankki ei ole korjattavissa, niin silloin voisi käyttää yhden tellun ja räjäyttää sen siten, että sekä runko, että torni vääntyvät. Eli vaunun kannelle, tornin juureen ulkopuolelle. Tässä voisi tietenkin käyttää sitä ERA laatoista talteen otettua räjähdettä, mutta ne saattaisivat olla kätevämmässä muodossa muihin tarkoituksiin.
 
Niin, ja yleensä vaunussa kuin vaunussa ja monessa muussa ajoneuvossa on lapiota ja kirvestä kyljestä roikkumassa. Niiden ergonomia saattaa tökkiä, mutta jos sen kestää, niin niitä käytettäköön.

Miehistön kuljettamiseen tarkoitetuissa, siis Älliit ja Bemarit, nuo ovat tavanomaisesti miehistötilassa, johon pääsee jalkautumisovista. Lisäksi miehistöstötilasta ja tornista voi löytyä varustepusseja yms. tavaroita, joista saa ainakin tupakkia, ruokaa ja patruunoita.
 
jotta varmistutaan siitä, että tankki ei ole korjattavissa, niin silloin voisi käyttää yhden tellun ja räjäyttää sen siten, että sekä runko, että torni vääntyvät. Eli vaunun kannelle, tornin juureen ulkopuolelle.

Laittaisin räjähteen mieluummin sisälle joko taistelutilaan tai vaihtoehtoisesti moottoritilaan. Perusteena se, että telamiina teräspinnalla ei tee räjähdysainemäärästään huolimatta kovin suurta tuhoa kun paine pääsee vapaasti purkautumaan. Vertailun vuoksi: telamiina normaalilla suomalaisella hiekkatiellä pinnassa peittelemättä ei tee tiehen oikeastaan minkäänlaista kuoppaa - joten kannattanee se kymppikiloa laittaa mieluummin sinne panssarivaunun sisälle ja räjäyttää siellä niin tulee paremmin jälkeä.
Tykin ja moottorin kun rikkoo, niin ei siitä enää kukaan käyttökalua käytännössä taida tehdä..tai ainakin aikaa ja tupakkia menee hitosti.

Niin ja käytännön vinkki koskien T-72 versioita. Polttoainekierto on sellainen, että kun sieltä ajajan vierestä (sisältä) löytyvän polttoainetankin rikkoo esim käsikranaatilla, niin jos haluaa koneen korjata niin hyvin hankalaksi, ellei jopa tosiasiassa mahdottomaksi menee.
 
Nuo varmasti toimivat. Minulla on käsitys, että niinikään nopea ja varma tapa on jättää pääaseen a-tarvikkeet vaunuun sisälle, lorottaa luukusta sisään vaikkapa 50 litraa polttoainetta ja heittää palava trasselitukko tms. perään. Ensin tosin pitää varmistua että pohjaluukku on kiinni.
 
Perusteena se, että telamiina teräspinnalla ei tee räjähdysainemäärästään huolimatta kovin suurta tuhoa kun paine pääsee vapaasti purkautumaan.
Kysynpä tässä yhteydessä, tehoaako kasapanos tänä päivänä minkä tyyppisiin vaunuihin? Jos heitän sellaisen Ällitällin kannelle, niin vaikutus on epäilemättä erilainen kuin T-72:ssa. Nimimerkillä tiedonhaluinen, tilantessa jossa kaikki muu tankintuhooja-amitsiuuni olisi lopussa.
Jos omiin asemiin on pysähtynyt vaurioitunut vaunu, niin ryöminkö viemään r-ainetta vaunun alle vai moottorin päälle vai...?
 
Jos omiin asemiin on pysähtynyt vaurioitunut vaunu, niin ryöminkö viemään r-ainetta vaunun alle vai moottorin päälle vai...?

Alle jos laitat, niin olet paremmin suojassa vihollistulelta, mutta mikäli vaunu pääsee liikkumaan vähänkään, niin sieltä voi tulla kiire pois, jos kerkeätkään. Mutta alla jos olet, niin se pohjaluukku lienee kuskin alla ja sitten tuo mitä kapiainen sanoi kuskin tilasta pätee.
 
Laittaisin räjähteen mieluummin sisälle joko taistelutilaan tai vaihtoehtoisesti moottoritilaan.

Itse hylkäsin tuon moottoritilan siksi, että siellä olisi aina jotakin palavaa, joten sinne ei räjähteitä tarvita. Siis vaikka olisit ottanut polttoaineet talteen, niin aina siellä rasvat on jäljellä.
 
Tuskin ihan kasapanoksella tuhoutuu nuo raskaammat mutta jos sinne tornin kupeesen sen saat niin kyllä se varmasti jonkinverran saa tuhoa aikaiseksi. Ainakin joku vaunukuskeista saa lusikallisen housuihin kun se jysähtää, jäynää se on pienikin :D Voisin kuvitella että kasapanos riittää rikkomaan telan jos vaunu on paikallaan, mut se on varmasti siinä ja siinä.
Muistakaa sitten kun lähette kasapanos toisessa ja molotovi toisessa kädessä purren puukkoa hampaiden välissä että nuissa vaunuissa on nykyään kaikenmaailman lämppärin perkeleet. Väjytyksessäkin kannattaa se muistaa että jos pidätte tien laidassa päät näkyvissä ja odotatte vaunua yöllä kohdalle niin vaunu voi hyvinkin teidät nähdä lämpökameran läpi jo ennen kuin kerkeää kohdalle eli paikan valintaan kannattaa kiinittää huomiota sekä suojautua siltä lämpötähystykseltä
 
Niin. Minulla on kauan ollut jo tiukka näkemys siitä, kuinka näissä tilanteissa pitää toimia. Haluan kuitenkin tiukkaa parempaa faktaa, jos joku tietää, jotta voin aiheuttaa maksimaaliset tappiot viholliselle. Jokainen tiedonjyvä kasvattaa kaatuneiden vihollisten määrää kontra omat tappiot. Ettei tarvii omien miesten ruumiilla sitä tietoa etsiä. Kyllä jokainen armeijan käynyt tietää perushommat, mutta onko jotain lisätä?

Käsittääkseni telamiinan kyljessä on joku panoskaivo, johon voi pistää vetosytyttimellä olevan tulilangan. Jos tämä ei toimi, niin normaali kasapanos. Mihin sijoitan sen/kautta vaunutyyppi/kautta tehokkain paikka/kautta kilo?
Singot, ohjukset, telamiinat, vetomiinat, kylkimiinat, nämä on selvä homma. Mutta jos näitä ei ole, mutta on r-ainetta, kuinkas sitten?
Antautua en aio. Vaikka kävyillä heittelen, jos muuta ei ole :mad:.

Edit: Joo, on ohi ketjun pääasian. Mutta yks olennainen juttu ison teeman kannalta. Voisi tälle oman ketjunkin avata, mutta kerrotaan nyt täällä.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt poiketaan jo kauskin aiheesta MUTTA.
Jos sulla on räjähdeainetta ja haluat tehdä jollekin kiusaa niin Kuulemma moottoritien kaiteissa poikittain menevä kaide muodostaa kupin { mihin tunget r ainetta pohjalle ja jotain vaikka rautahilua päälle näin saat tehtyä improvisoidun kylkipanoksen. Kuppi suuntaa räjähdyksen tielle. Eihän tuo nyt tankkia pysäytä mutta kevyesti tai ei ollenkaan panssaroidun ajoneuvon kylkeen tai jalkaväkeen varmasti tekee pahaa jälkeä..
 
Niin. Minulla on kauan ollut jo tiukka näkemys siitä, kuinka näissä tilanteissa pitää toimia. Haluan kuitenkin tiukkaa parempaa faktaa, jos joku tietää, jotta voin aiheuttaa maksimaaliset tappiot viholliselle. Jokainen tiedonjyvä kasvattaa kaatuneiden vihollisten määrää kontra omat tappiot. Ettei tarvii omien miesten ruumiilla sitä tietoa etsiä. Kyllä jokainen armeijan käynyt tietää perushommat, mutta onko jotain lisätä?

Käsittääkseni telamiinan kyljessä on joku panoskaivo, johon voi pistää vetosytyttimellä olevan tulilangan. Jos tämä ei toimi, niin normaali kasapanos. Mihin sijoitan sen/kautta vaunutyyppi/kautta tehokkain paikka/kautta kilo?
Singot, ohjukset, telamiinat, vetomiinat, kylkimiinat, nämä on selvä homma. Mutta jos näitä ei ole, mutta on r-ainetta, kuinkas sitten?
Antautua en aio. Vaikka kävyillä heittelen, jos muuta ei ole :mad:.

Edit: Joo, on ohi ketjun pääasian. Mutta yks olennainen juttu ison teeman kannalta. Voisi tälle oman ketjunkin avata, mutta kerrotaan nyt täällä.

http://privat.bahnhof.se/wb907234/efp.htm

Tuosta voi varmaan katsoa jotakin ideaa.
 
No niin, takaisin asiaan ja itse itseäni pois sivupoluilta komentaen.
MT-12 Rapira 100 millin pst-tykki, joka esiintyy edelleen idän varusteluetteloissa ja näkynyt mm. Itä-Ukrainassa. Itse ollut parissa skenaariossa takavuosina osallisena, joissa tuollainen olisi tullut vastaan sivusuuntien ja selustan suojauksessa. Nykyään voisi tulla myös tykistön roolissa vastaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/T-12_antitank_gun

Varsin pätevä opetusvideo. Kohdasta noin 6.29 alkaen näytetään huolella tarvittavat liikkeet.


Samaan syssyyn Sprut 125-millinen, MT-12:n korvaajaksi sanottu. Löytyisi vedettävää mallia, itseliikkuvaa sekä BMD-3:n alustalle nostettua mallia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sprut_anti-tank_gun

Edit: nimi korjattu
 
Viimeksi muokattu:
Kysynpä tässä yhteydessä, tehoaako kasapanos tänä päivänä minkä tyyppisiin vaunuihin? Jos heitän sellaisen Ällitällin kannelle, niin vaikutus on epäilemättä erilainen kuin T-72:ssa. Nimimerkillä tiedonhaluinen, tilantessa jossa kaikki muu tankintuhooja-amitsiuuni olisi lopussa.
Jos omiin asemiin on pysähtynyt vaurioitunut vaunu, niin ryöminkö viemään r-ainetta vaunun alle vai moottorin päälle vai...?

Kasapanos alkaa olla jo tehonsa menettänyt väline - jo WWII:ssa aika nopeasti kehitettiin "magneettimiina", joka iskettiin teräkseen kiinni ja joka toimi onteloperiaatteella korvaamaan kasapanos, koska sen teho ei enää riittänyt..

Jos kuitenkin kasapanosta halutaan syystä tai toisesta käyttää, niin melkein sanoisin että jos kannelle halutaan toimia niin jäähdyttimien päälle se pitäisi saada, jolloin riittävää vahinkoa saattaa tulla..tosin melko hankala, lähes mahdoton tehtävä liikkeellä olevaan kohteeseen.
Jos kasapanoksella tehoa haluaa, niin melkein se pitäisi sinne sisään saada jostakin luukusta ujutettua.. Eli Schadewitzin keinot..."avvoo iivana..." ja niin edelleen.. :)
 
Back
Top