SOTE-uudistus

SOTE-uudistus on


  • Äänestäjiä yhteensä
    7

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#1
Onko SOTE-uudistus yksityistämisen ja markkinaliberaalien voitto, jolla verovarat kupataan Luxemburgiin? Vai onko meillä käsissä avain terveydenhuollon kilpailulle ja paremmille sekä kustannustehokkaammille julkisille palveluille?

Henkilökohtaisesti olen liikkeellä hieman ristiriitaisin tuntein. On totta, että nykyinen järjestelmä on ongelmallinen.

Julkinen perusterveydenhuolto on heikoissa kantimissa. Terveyskeskukset ovat resurssiensa suhteen usein äärirajoilla. Rahaa ei ole, henkilöstö vaihtuu tiheään ja laadukasta henkilöstöä on vaikea rekrytoida. Terveyskeskuksissa käyvät lähinnä he, jotka eivät pysty hankkimaan palveluitaan yksityiseltä tai työterveyshuollosta: pienituloisia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja pitkäaikaissairaita. Erikoissairaanhoito toimii vielä varsin hyvin laadullisesti, mutta jonot ovat sielläkin järkyttävät, mikä tietysti korjaantuisi nollan lisäämisellä budjetin loppuun.

Siirtyminen terveyskeskuksista hyvinvointikeskuksiin (paremminvointikeskus? :D) tuo potilaille vaihtoehdon. He voivat valita ennemmin yksityisen tahon tuottamat perusterveydenhuollon palvelut, mutta saavat julkisrahoituksen palveluilleen. Rahaa palveluntuottaja saa köntässä sillä perusteella, montako asiakasta sen listoilla on. Periaatteessahan konsepti kuulostaa hienolta, vaikka joitakin ongelmakohtiakin löytyy. SOTE-uudistus tuonee mukanaan juridisia ongelmia, kuten M1-lähetteen kirjoittaminen, kun virassa olevia lääkäreitä ei enää ole. Haluaisitko tulla lukituksi moneksi päiväksi jonkun sellaisen toimesta, joka ei toimi virkavastuulla? (Ei sillä, että ketään tuomittaisiin nykyiselläänkään...) Olen myös huolissani kustannustehokkuudesta: Yksityisellä yrityksellä on aina yksi kustannustekijä, jota julkisilla toimijoilla ei ole, ja jonka nimi on voitto. Täydellisessä kilpailussa ongelmaa ei ole, mutta käytännön maailmassa on kartelleja (asfalttikartelli) sekä monopoleja (Caruna).


Soteuudistuksen virallinen sivusto löytyy tämän linkin takaa.


Loppuun muutama uutinen:

Laskevatko yksityislääkärit hintojaan, jos Kela-korvaukset loppuvat? – HS kysyi asiantuntijoilta sote-uudistuksesta
Kela-korvausten loppumisen jälkeen vakuutusyhtiöiden korvaussummat saattaisivat nousta, mikä voisi lopulta nostaa yksityisten vakuutusten hintoja.
Talous 28.4.2016 18:18

Ossi Mansikka


Helsingin Sanomat

Sari Gustafsson / Lehtikuva

Kela korvasi viime vuonna 72 miljoonaa euroa lääkäripalkkioita ja 95 miljoonaa euroa hammaslääkärinpalkkioita.
Fakta
Maksetut Kela-korvaukset 2015
Lääkäripalkkiot: 72 miljoonaa euroa

Hammaslääkäripalkkiot: 95 miljoonaa euroa

Tutkimus ja hoito (esimerkiksi laboratorio- ja röntgenpalvelut ja fysioterapia): 69 miljoonaa euroa

Lääkekorvaukset: 1 300 miljoonaa euroa

Näitä korvauksia sai noin 4,2 miljoonaa suomalaista, josta miljoona sai korvausta lääkäri- ja hammaslääkäripalveluista. Lisäksi noin kaksi miljoonaa sai korvauksia työterveyshuollon kautta.

Lähde: Kansaneläkelaitos
Vastaisuudessa kansalainen maksaa yksityisen hoidon kokonaan itse tai hankkii sitä varten yksityisen vakuutuksen. Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoi torstaina HS:ssä, että yksityisen hoidon Kela-korvaukset lopetetaan.

Tällä hetkellä Kansaneläkelaitos korvaa esimerkiksi 20 minuutin vastaanottokäynnistä yksityisellä erikoislääkärillä 13,5 euroa. Jos käynti maksaa 90 euroa, korvaus kattaa hinnasta kuudesosan.

Summat ovat merkittäviä, joskin vain pieni osa julkisista sosiaali- ja terveysmenoista.

Kela korvasi viime vuonna 72 miljoonaa euroa lääkäripalkkioita ja 95 miljoonaa euroa hammaslääkärinpalkkioita. Hallitus tekee poliittiset päätökset Kela-korvauksista myöhemmin, ja yksityiset terveysasemat ja vakuutusyhtiöt seuraavat vaiheita tarkkaan.

HS kysyi yksityisen sektorin toimijoilta, miten muutos vaikuttaisi yksityisiin lääkäripalveluihin ja vakuutuksiin.

Laskisivatko yksityislääkärit hintojaan?
Tuskin, sanoo Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

”En todellakaan luule, että hinnat laskisivat. Kyse ei ole siitä, että Terveystalo vastaisi hinnoittelusta, lääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia”, Tuominen sanoo. ”Pidän epätodennäköisenä, että lääkärit laskisivat palkkaansa.”

Tuomisen mukaan potilaat haluavat maksaa yksityislääkärien palveluista kymmenistä eri syistä, joista lyhyet jonot ovat vain yksi. Yksityisten lääkäriasemien tarjonnasta suuri osa on erikoislääkäripalveluita, joita terveyskeskuksissa ei ole, Tuominen sanoo.

Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järvi ei usko, että hinnat laskisivat. Kela-korvaus on hänen mielestään nyt jo vähäinen. Toisaalta suuterveydenhoito yksityisellä puolella nojaa vahvasti Kela-korvauksiin.

”Suuterveydenhuollossa Kela-korvaus mahdollistaa yli puolet yksityisen käynneistä. Kysymys on siitä, millainen vaikutus muutoksella olisi koko yhteiskunnalle.”

Toisiko muutos uudenlaisia tuotteita yksityisiin palveluihin?
Kela-korvauksista luopumisen jälkeen yksityisellä puolella saatettaisiin siirtyä entistä enemmän kohti pakettihinnoittelua, sanoo Terveystalon Tuominen. Jatkossa esimerkiksi tietyn kroonisen sairauden tutkimus, hoito ja jälkitarkastukset voitaisiin niputtaa yhden hinnan alle. Vastaavantyyppisiä paketteja on jo tarjolla esimerkiksi kaihin hoitoon.

”Tällä hetkellä Kela-korvaukset ohjaavat palvelua. Esimerkiksi laboratoriokokeet on laskutettu yksittäisinä kappaleina, kun jokainen Kela-korvattava tuote on pitänyt raportoida Kelalle. Muutos aivan varmasti johtaisi pakettihinnoitteluun tai kokonaishinnoitteluun tulevaisuudessa”, Tuominen sanoo.

Tämä parantaisi Tuomisen mukaan myös potilaan asemaa, kun hoidon hinta on ennalta tiedossa eikä kasva jokaisen toimenpiteen jälkeen.

Miten Kela-korvausten lopettaminen vaikuttaisi vakuutuksiin?
Kela-korvausten lopettaminen saattaisi nostaa vakuutusyhtiöiden korvausmenoja, sanoo henkilövakuutusten johtaja Tero Hoikkala If Vahinkovakuutusyhtiöstä.

”Arvioin, että se tulisi korvausmenoja kasvattamaan. Meillä on sairaskulu- ja tapaturmavakuutuksia, joiden puitteissa sairauksia hoidatetaan yksityisellä sektorilla. Kun Kela-korvaus jää saamatta, sitä kautta meille tulee enemmän korvattavaa”, Hoikkala sanoo. Hän kuitenkin painottaa, että keskeneräisen sote-uudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Korvausmenojen lisääntyminen saattaisi ennen pitkää näkyä myös korkeampina vakuutusmaksuina. ”Se on yksi mahdollisuus, mutta tämän tulemme arvioimaan vasta, kun päätöksiä tulee.”

Myös OP-Pohjolan vakuutuspäällikkö Satu Martenson on pidättyväinen.

”Emme voi vielä ottaa kantaa. Hallituskaan ei ole vielä tehnyt rajauksia, mihin kaikkiin yksityisiin lääkäripalveluihin leikkaus kelakorvauksissa koskee ja kuinka paljon”, Martenson sanoo.

Hän toteaa kuitenkin yleisellä tasolla, että mitä vähemmän yhteiskunta ottaa vastuuta jäsenistään, sitä enemmän vakuutuksia ihmiset ottavat.
http://www.hs.fi/talous/a1461820622455?ref=a-luet-#7

Yksityisen hoidon Kela-korvaus loppuu – näin sote-uudistus mullistaa terveyspalvelut
Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät markkinaehtoiseen kilpailuun. Se tarvitsee myös rajoituksensa.
Kotimaa 28.4.2016 2:00 Päivitetty: 28.4.2016 6:50

Jaana Savolainen


Helsingin Sanomat

Sara Aaltio / HS

Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
Mitä seuraavaksi?
Lakiesitys valmis kesäkuun alussa
Sote-lakiesityksen aikataulu on viivästynyt. Tuomas Pöystin mukaan esitys valmistuu kesäkuun alkuun mennessä.

Samalla hallitus tekee tarkemmat valinnat asiakkaan valinnanvapausmallista professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän selvitysten pohjalta.

Sote-palvelujen rahoitusta koskevan lainsäädännön on määrä valmistua samassa aikataulussa.

Vuosia valmisteltu sote-uudistus on hypännyt ihan uusille raiteille Juha Sipilän (kesk) hallituksen käsissä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut mullistuvat ennennäkemättömällä tavalla, kun ne aiotaan siirtää markkinaehtoiseen kilpailuun kolmen vuoden päästä.

Iso joukko uudistuksen yksityiskohtia on vielä auki, mutta päälinjat ovat tiedossa. Moni asiantuntijakin on nyt ihmeissään: Ollaanko nyt luomassa rahastusautomaattia yksityisille alan yrityksille ja miten ihmeessä silloin voidaan hillitä kustannusten kasvua?

”Ymmärrän kritiikin, ja onhan tässä riskejä, mutta olemme luomassa aivan uudenlaista konseptia. Sitä ei voi verrata nykyisiin toimijoihin ollenkaan”, sanoo sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Suunnitelmien mukaan jokainen kansalainen valitsisi itselleen oman terveys- ja hyvinvointikeskuksen, joka hoitaisi suurimman osan hänen tarvitsemistaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Uuteen järjestelmään siirrytään 2019 alkaen.

Palvelut rahoittaisi valtio maakuntien kautta. Asiakkailta kerätään lisäksi asiakasmaksuja kuten nyt. 18 maakuntaa vastaavat järjestäjinä näistä julkisista palveluista.

Hyvinvointi- ja terveyskeskus voisi olla maakunnan omistama julkinen yhtiö, yksityinen yritys tai jonkin järjestön tai yhteisön omistama tuottaja.

Yksityiset toimijat voisivat ilmoittautua palvelun tuottajiksi, jos ne täyttävät palveluille asetetut kriteerit. Ne saisivat kilpailla asiakkaista kehittämällä palvelujaan.


Hyvinvointikeskukset olisivat pääovi kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

”Kaikki arkisimmat asiat hoidetaan näissä hyvinvointikeskuksissa. Ne tuottavat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kanssa”, Pöysti sanoo.

Erikoissairaanhoito säilyisi pääosin julkisena monopolina. Viisi yliopistosairaalaa ja seitsemän muuta keskussairaalaa hoitavat jatkossa kaikki erikoisalat ja niiden laajan päivystyksen. Joitakin erikoisaloja jää myös muihin sairaaloihin.

Vielä vuosi sitten asiakkaan valinnanvapaus ei ollut silloisen hallituksen sote-suunnitelmissa. Se eli vain kokoomuspoliitikkojen haaveissa. Nyt se on yksi uudistuksen keskipiste.

”Se on hallituksen poliittinen valinta”, Pöysti sanoo.

Toinen syy on asiantuntijanäkemys. Tämä hallitus kuuntelee osittain eri asiantuntijoita kuin edellinen hallitus.

Muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston teettämä selvitys on päätynyt suosittamaan kilpailumekanismia sote-palveluihin. Selvityksen toinen tekijä oli viraston pääjohtaja Tuomas Pöysti.

”Niukkuuden jakamisessa kilpailullinen menettely on paras”, Pöysti sanoo. ”Puhdas hallinnollinen menettely ei johda toivottuun lopputulokseen.”

Valinnanvapaus tarvitsee markkinamekanismin, mutta kilpailun on oltava säänneltyä.

”Lainsäädännön pitää olla sellainen, että se estää kerman kuorinnan”, Pöysti sanoo. ”Jos palvelun tuottajille maksetaan yksittäisistä hoitokäynneistä, markkinakoneisto alkaa kyllä keksiä vaikka mitä vaivoja, joita pitää hoitaa.”

Siksi rahoitus palvelun tuottajille aiotaan jakaa hyvinvointi- ja terveysriskin kantamisesta, ei hoitosuoritteista.

”Rahoitukseen pitää sisältyä voimakas kannustin etsiä mahdollisimman vaikuttavia toimia, joilla ihminen pysyy terveenä tai jos hän sairastuu, hänet hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti kuntoon.”

Jokaisen kansalaisen pitää siksi listautua määräajaksi palvelun tuottajalle, joka ottaa kokonaisvastuun hänen palvelutarpeestaan. Asiakkaiden apuna olisi muun muassa palveluohjaajia.


Nykyistä parempi kokonaisvastuu asiakkaasta parantaisi varsinkin eri palveluja paljon tarvitsevien ihmisten kuten vanhusten sekä päihde- ja mielenterveyspotilaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa apua ja hoitoa.

Jos asiakas on tyytymätön palveluun, hän voi vaihtaa tuottajaa tietyn ajan kuluttua. Valintaa varten asiakas tarvitsee vertailukelpoista tietoa.

”Laatua ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita on oltava kansalaisten käytettävissä. Siihen tarvitaan tietokanta ja neuvontapalvelut. Ruotsissa laatutiedot ja hoitovirheet julkaistaan avoimella sivustolla.”

Kilpailu edellyttää myös sitä, että maakunnan sisällä on erotettava palvelun järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu eri organisaatioihin. Moni ihmettelee kuitenkin, miksi julkisesti tuotetut palvelut pitää yhtiöittää.

Pöystin mukaan se on helpoin vaihtoehto, koska hallitus haluaa kaikki tuottajat tasavertaiseen asemaan. Eikä EU:n komissio hyväksy julkisia liikelaitoksia kilpailluilla markkinoilla.

”Liikelaitoksilla ei ole konkurssiriskiä eivätkä ne maksa yhtä paljon veroja kuin saman toimialan yritykset. Se ei sovi EU:n periaatteeseen kilpailuneutraliteetista.”

Pöystin mukaan kunta ei voi olla julkisen sote-yhtiön omistaja, koska kuntalain mukaan kunta ei voi harjoittaa liiketoimintaa toimialalla, joka ei kuulu sen tehtäviin. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut eivät enää ole kunnan tehtäviä.

Pöystin mukaan on selvää, että syrjäseuduille ei tule yhtä lailla valinnan mahdollisuuksia kuin suuriin kaupunkeihin. Maakunnan pitää kuitenkin turvata palvelut kaikille.

”Jos muita tuottajia ei ole, aina on oltava tarjolla maakunnan oma tuotanto.”

Viime kädessä valtio vastaa siitä, että kansalaisten tasavertaisuus toteutuu. Jos markkinoita ei muuten synny, maakunta voi käyttää tarvittaessa esimerkiksi palveluseteliä ja kilpailutuksia niiden luomiseksi.

Maakunta saisi rahat valtiolta könttäsummana, joka määräytyy suurelta osin maakunnan asukkaiden sairastavuuden ja sosioekonomisen aseman mukaisilla tarvekriteereillä. Pienempi osa tulisi asukasluvun mukaan.

Maakuntien rahoitus tulee osaksi valtion kehysbudjetointia. Maakunta saisi myös vuosittain rahaa investointeihin ja rajoitetun lainanottomahdollisuuden. ”Jos budjetti ylittyy, maakunta saa tasapainottaa sen 2–4 vuodessa. Jos se ei onnistu, maakunta joutuu arviointimenettelyyn ja se voidaan yhdistää toiseen maakuntaan”, Pöysti sanoo.

Yksityisen hoidon Kela-korvaukset loppuvat
Kun sote-palvelujen markkinat mullistuvat, nykyiset yksityisen hoidon Kela-korvaukset loppuvat.

”Se on asiallisesti tässä sisällä. Kela-korvauksiin käytetyt varat ohjataan uuteen järjestelmään, jotta pystytään vahvistamaan julkisia perustason palveluja”, sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoo.

Jos siis jatkossa haluaa käyttää täysin yksityisiä palveluja, ne on maksettava kokonaan itse tai otettava yksityinen vakuutus niitä varten.

Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yksityisellä gynekologin tai hammaslääkärin vastaanotolla käynti tulee jatkossa kokonaan potilaan maksettavaksi.

Sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus määritellä julkinen palvelulupaus. Siinä rajataan se, mitä yhteiskunta lupaa hoitaa ja mikä jää kansalaisten itsensä kustannettavaksi.

Pöystin mukaan julkista palvelulupausta ei ole varaa laajentaa merkittävästi nykyisestä. ”Siihen sisältyy lähtökohtaisesti kaikki välttämätön hoito”, hän sanoo.

Kela-korvauksista tehdään poliittiset päätökset myöhemmin, kun hallitus päättää ns. monikanavarahoituksen purkamisesta. Samalla tulee ratkaistavaksi työterveyshuollon asema.

”Perusvire on se, että työterveyshuollon Kela-korvauksia kehitetään niin, että työterveyshuolto keskittyisi enemmän varsinaiseen lakisääteiseen tehtäväänsä eli työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon”, Pöysti sanoo.

Tämä voisi siis tarkoittaa sitä, että työnantajat eivät enää saisi työterveyshuollon sairaanhoitoon yhtä suuria Kela-korvauksia kuin nyt. Yhteiskunta rahoittaisi flunssapotilaiden hoitoa vain julkisissa palveluissa eli yhdestä kanavasta.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461732657648?ref=a-luet-#5
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
#2
Ei sote-uudistuksen pointti ole yksityistäminen.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#3
Pakko vastata kun aihe on niin lähellä jokapäiväistä elämää.

En muuten äänestänyt koska en vain löytänyt "taitaa tulla paskaa" nappia.:D
SOTEsta ei ole tulossa näillä näkymin markkinavoimien voitto, päinvastoin sosialismin voitto on lähempänä. Toivoisin kuitenkin edes tasapeliä.

Julkisen terveydenhuolon alennustila on sen itsensä rakentama eikä johdu kustanusten leikkauksista. Olet oikeassa kun mainitset, että erityisesti perusterveydenhuolto on se joka on retuperällä. Syy on selvä, terveyskeskus.
Perusterveydenhuollossa auttaisi malli jossa raha seuraisi potilasta. eli potilaan hoidosta on yhteiskunnan toimesta laskettu kulu X, tällä kululla kunnallisen terveyskeskuksen täytyy hoitaa potilas. Samalla annetaan potilaalle mahdollisuus mennä yksityiselle.
Potilas=asiakas ja voisi päättää lähtevänsä terveyskekuksesta ja menevänsä yksityiselle, näin TK:lla olisi pakko tuottaa sellaista palvelua jota kansalaiset haluavat. Kunnallisissa terveyskeskuksissa tätä vastustetaan koska siellä tiedetään ettei tässä kilpailussa pärjättäisi. Pitäisi alkaa palvelemaan potilaita ja puhumattakaan suojatyöpaikan menetyksestä.

Mitä tulee tuohon M1-lähetteeseen, asia voidaan aina miettiä uudestaan, vastaava vastuu on helppo kirjata uudistettuun lakiin. Tekijän koulutushan ei muutu ja palautteen anto on edelleen mahdollista, samoin kuin seuranta.

Ja sitten mieliaiheeseeni, kustannustehokkuuteen. Julkinen terveydenhuolto vastustaa tätä samalle viivalle asettamista kiivaasti koska tietävät, etteivät he pärjää tässä. Liikaa hallintoa ja rönsyjä, toiminta on viritetty epätehokkaaksi ja täynnä suojatyöpaikkoja. On totta, että yksityinen tarvitsee voittonsa, mutta silti se on tehokkaampi kuin julkinen vaihtoehto.
Esimerkki. Julkinen palveluntuottaja tuottaa ensihoitopalvelun X, käytännön esimerkit ovat osoittaneet yksityisen olevan tilanteesta riippuen 10-20% halvempi euroissa. Lisänä tulevat verot. Julkinen toimija ei maksa veroa, ei alvia, eikä AVIn lupamaksuja. Yksityinen terveydenhuollon toimija maksaa myös alvit koska toiminta on alv vapaata. Näin yritys paitsi on euromääräisesti halvempi, mutta tuottaa yhteiskunalle verotuloja.

Huhta on huolissaan kartelleista ja monopolista ja aivan syystäkin. Ne löytyvät julkishallinnosta.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#4
SOTEn tavoitteeksi on asetettu kustannusten kasvun taittaminen. Tämä on se ykkösprioriteetti, siis oikeasti. No, mitä tuo tavoite tarkoittaa potilas Saariselle?

Toivottavasti yksityisasemat oikeasti muuttuvat ilman kela-korvauksia toimiviksi. Onhan ollutkin aika jännää kuinka kela on rahoittanut "markkinaehtoista" toimintaa, jossa kustannuksia on sosialisoitu ja ullatus ullatus, voitot on yksityistetty. Toinen on tämä kelan ylläpitämä hieromalaitosten "yritystoiminta". Kyseenalaista kyseenalaisempia tuloksia saavutetaan hoitorintamalla, maksu jylläävät. En uskalla edes arvioida, paljonko tämän kansan hierominen ja nytkyttely maksaa veronmaksajille. Maksakoon jokainen itse, jos kokee saavansa siitä apua. Kolmas on tämä taksirintama. Paljonkohan taksiliikenteen ylläpitäminen maksanee veronmaksajille? En halua edes tietää. Koska se on paljon. Kyydit pitää aidosti edes kilpailuttaa ja halvin kyyti ajaa yhteiskunnan maksamat reissut.

Keskusta jälkilypsi SOTEn aluejakokysymyksessä härskisti omaan ja kannattajiensa pussiin. Uudistus olisi pitänyt ajaa päätyyn siten, että sen vaikutus olisi ollut sitten kanssa jo jotain. Mutta ei.

Lähipiirissä on hyvä esimerkki toiminnasta. Olkapäässä on rustovaiva, aika paha. Ensin työterveyshuollon kierrokset paikallisesti, pakollinen tusina kuntoutuskertaa paikallisessa hieromalaitoksessa, buranakuureja ja hiihtokehotuksia. Sitten hlö hakeutui yksityiselle. Maksoi kaksi käyntikertaa. Lähete keskussairaalaan magneettikuviin. 130 kilsaa per suunta. Kuvaus. Meno-paluu sairaalaan saamaan palautetta kuvista. Leikkausjonoon. Työkyvyttömyys määrätty. Kunnes leikkausaika tulee, on työkyvyttömyyttä koettu noin kolme kuukautta. Siitä sitten toivomaan, että onnistuu ja kuntoutumaan jälleen yhteiskuntaa palvelevaksi työmuurahaiseksi.

Olisko tuolle "hoitoketjulle" tehtävissä jotain? Miettikää eri vaiheita ja niitä kustannuksia, joita yhteiskunta suorittaa tuosta vitjasta? Ja väitän, että yllä kuvattu ruletti on aivan arkipäivää Onnelassa. Hallintojen "uudistaminen" tuskin tulee riittämään.
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#5
Tässä sitä samaa byrokraatti-helvettiä joka olisi saatava minimiin ja ajateltava enemmän kansalaisten etua eikä byrokratian

http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016050421513707_uu.shtml

Oikean kätensä menettänyt HS:ssa: ”Taistelu byrokratiaa vastaan täysin kohtuutonta”
Tänään klo 08:20


Hyvin harvinaisen syövän vuoksi kätensä menettänyt Toni Lehtonen kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa lannistavasta taistelustaan suomalaista byrokratiaa vastaan.


Oikean kätensä syövän seurauksena menettänyt kritisoi suomalaista byrokratiaa, jota vastaan vammautuneen täytyy taistella. AOP
Tamperelainen Toni Lehtonen kertoo mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa menettäneensä oikean kätensä syksyllä 2014 hänen kainalossaan havaitun harvinaisen hermoperäisen pehmytkudossarkooman vuoksi. Viisi viikkoa kasvaimen löytymisen jälkeen hänen oikea kätensä amputoitiin.

– Henkeni pelastamiseksi koko oikea käteni, mukaan lukien solis- ja lapaluu, amputoitiin ja minusta tuli 47-vuotiaana 60-prosenttinen invalidi ja työkyvytön, Lehtonen kirjoittaa lehdessä.

Tämän vuoksi Lehtonen tarvitsi automaattivaihteisen auton, jossa kaikki hallintalaitteet ovat vasemmalla puolella ja hankkikin sellaisen. Hänellä oli asiasta myös lääkärinlausunto.

Lehtosen mukaan hän haki tullilta uuden auton hankinnasta veronpalautusta, jota invalideilla on autoverolain mukaan oikeus hakea. Lehtosen mukaan hänen hakemuksensa hylättiin, koska hän ei ole työssä. Lehtonen hämmästelee tätä, koska hän ei työkyvyttömänä voi olla työssä.

Hän peräänkuuluttaakin sitä, että vammaiselle pitäisi turvata mahdollisuus päästä samaan asemaan muiden kanssa yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Jos yleislakien mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät tähän riitä, pitäisi Lehtosen mukaan turvautua erityislakeihin.

– Taistelu byrokratiaa vastaan on vaikeasti vammautuneen kannalta täysin kohtuutonta, hän kirjoittaa.

 
#8
Toivottavasti yksityisasemat oikeasti muuttuvat ilman kela-korvauksia toimiviksi. Onhan ollutkin aika jännää kuinka kela on rahoittanut "markkinaehtoista" toimintaa, jossa kustannuksia on sosialisoitu ja ullatus ullatus, voitot on yksityistetty.
.
Toisaalta kela korvaukset ovat olleet vain pieni osa potilaalle koituvaa maksua.
Kannattaa kinnittää huomiota kuntien osakeyhtiö-ostopalvelukumppaneihin. Ovat pelanneet ei-voittoa tavoittelevia yhdistyksiä tarjouskilpailuilla pysyvästi pois pelistä, nostaneet sitten hintoja ja ullatus, hinta ei vastaakaan laatua, voitot karkaavat minne mikin mutta kuntien on palvelut silti hankittava.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
#9
...vaan KePun vallan sementoiminen.
No ainakaan tavoite se ei ole ollut. Soteahan koetettiin saada kasaan jo Kokoomuksen ja SDP:n toimesta.

Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, jotta pystytään hoitamaan tuleva huoltosuhteen heikkeneminen ja kustannusten kasvu kun suuret ikäluokat eläköityvät ja harmaantuvat. Tavoite on sekä alentaa kustannuksia että parantaa palvelun tasoa. Sote-uudistuksen kautta on tarkoitus saada mm. ylitettyä perus ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliset keinotekoiset vallihaudat, joihin esim. @baikal osin viittasi yhden tapauskertomuksen kautta.

Muistan esim. itse ihmetelleeni, kun piti jokin operaatio tehdä sairaalassa joitakin vuosia takaperin ja pyysivät sitten käymään vieressä terveysasemalla laboratoriossa. Olin aika ihmeissäni, kun kävi ilmi, ettei laboratoriosta pystytty lähettämään tietoja fyysisesti aika lähellä olleeseen sairaalaan. Syy oli, että nämä olivat eri organisaatioiden järjestämiä, perusterveyttä ja erikoissairaanhoitoa. Tietojärjestelmät eivät keskustelleet näiden välillä.

Näitä asioita Sote korjaa.

Kepu on toki sitten pyrkinyt edistämään omia tavoitteitaan samalla. Onneksi Sipilä on tehnyt sen varsin hienovaraisesti... o_O

Pääministeri Sipilä uhkaa hajottaa hallituksen

Pääministeri Juha Sipilä uhkaa erolla, jos sote-sopua ei löydy aamuun mennessä.

http://www.taloussanomat.fi/politii...ipila-uhkaa-hajottaa-hallituksen/201514561/12
 

aj77

Ylipäällikkö
#11
Onko SOTE-uudistus yksityistämisen ja markkinaliberaalien voitto, jolla verovarat kupataan Luxemburgiin? Vai onko meillä käsissä avain terveydenhuollon kilpailulle ja paremmille sekä kustannustehokkaammille julkisille palveluille?

Henkilökohtaisesti olen liikkeellä hieman ristiriitaisin tuntein. On totta, että nykyinen järjestelmä on ongelmallinen.

Julkinen perusterveydenhuolto on heikoissa kantimissa. Terveyskeskukset ovat resurssiensa suhteen usein äärirajoilla. Rahaa ei ole, henkilöstö vaihtuu tiheään ja laadukasta henkilöstöä on vaikea rekrytoida. Terveyskeskuksissa käyvät lähinnä he, jotka eivät pysty hankkimaan palveluitaan yksityiseltä tai työterveyshuollosta: pienituloisia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja pitkäaikaissairaita. Erikoissairaanhoito toimii vielä varsin hyvin laadullisesti, mutta jonot ovat sielläkin järkyttävät, mikä tietysti korjaantuisi nollan lisäämisellä budjetin loppuun.

Siirtyminen terveyskeskuksista hyvinvointikeskuksiin (paremminvointikeskus? :D) tuo potilaille vaihtoehdon. He voivat valita ennemmin yksityisen tahon tuottamat perusterveydenhuollon palvelut, mutta saavat julkisrahoituksen palveluilleen. Rahaa palveluntuottaja saa köntässä sillä perusteella, montako asiakasta sen listoilla on. Periaatteessahan konsepti kuulostaa hienolta, vaikka joitakin ongelmakohtiakin löytyy. SOTE-uudistus tuonee mukanaan juridisia ongelmia, kuten M1-lähetteen kirjoittaminen, kun virassa olevia lääkäreitä ei enää ole. Haluaisitko tulla lukituksi moneksi päiväksi jonkun sellaisen toimesta, joka ei toimi virkavastuulla? (Ei sillä, että ketään tuomittaisiin nykyiselläänkään...) Olen myös huolissani kustannustehokkuudesta: Yksityisellä yrityksellä on aina yksi kustannustekijä, jota julkisilla toimijoilla ei ole, ja jonka nimi on voitto. Täydellisessä kilpailussa ongelmaa ei ole, mutta käytännön maailmassa on kartelleja (asfalttikartelli) sekä monopoleja (Caruna).


Soteuudistuksen virallinen sivusto löytyy tämän linkin takaa.


Loppuun muutama uutinen:



http://www.hs.fi/talous/a1461820622455?ref=a-luet-#7



http://www.hs.fi/kotimaa/a1461732657648?ref=a-luet-#5
Pelkään kuten useat muut kaltaiseni pienyrittäjät. Nyt me olemme rekisteröityneet kunnalle tuottajaksi. Asiakkaat saavat edelleen valita ottavatko meiltä vai kilpailijalta. Joissain on myös mahdollisuus valita kunnat kilpailuttamat palvelut. Eli valinnan vapautta on.
Sote näyttää tuovan sen, että emme enää rekisteröidy kuntaan, vaan maakuntaan sotehallintoon. Niitä emme tunne. Emme tiedä vaatimuksia, ja pahinta on se että kelpaammeko edes.
Riskinä on useiden pienyritysten toiminnan loppuminen valtakunnallisesti.

Optimistit sanovat että hallituksellahan on tavoitteena tukea yrittäjyyttä. Ei ne anna sen tapahtua.
Realistit sanoo, että suomessa sairaankuljetus siirtyi sairaanhoitopiireille. Silloin useissa kunnissa toimivat pienyritykset loppuivat, kun shp:t valitsivat vain sen yhden toimijakseen. Yrittäjillä oli sopimukset kuntien kanssa ja päättyivät.
Pieni lanssiyrittäjien itsemurha aaltokin koettiin, kun velkaa oli ja työt lähtivät alta. Joku löytyi siitä lanssistaan ja joku kotoaan. Muutama niitä meni.

Joten Sote on mälsää ja pelottavaa. Yhtä helvettiä suorastaan.,
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
SOTEn tavoitteeksi on asetettu kustannusten kasvun taittaminen. Tämä on se ykkösprioriteetti, siis oikeasti. No, mitä tuo tavoite tarkoittaa potilas Saariselle?

Toivottavasti yksityisasemat oikeasti muuttuvat ilman kela-korvauksia toimiviksi. Onhan ollutkin aika jännää kuinka kela on rahoittanut "markkinaehtoista" toimintaa, jossa kustannuksia on sosialisoitu ja ullatus ullatus, voitot on yksityistetty. Toinen on tämä kelan ylläpitämä hieromalaitosten "yritystoiminta". Kyseenalaista kyseenalaisempia tuloksia saavutetaan hoitorintamalla, maksu jylläävät. En uskalla edes arvioida, paljonko tämän kansan hierominen ja nytkyttely maksaa veronmaksajille. Maksakoon jokainen itse, jos kokee saavansa siitä apua. Kolmas on tämä taksirintama. Paljonkohan taksiliikenteen ylläpitäminen maksanee veronmaksajille? En halua edes tietää. Koska se on paljon. Kyydit pitää aidosti edes kilpailuttaa ja halvin kyyti ajaa yhteiskunnan maksamat reissut.

Keskusta jälkilypsi SOTEn aluejakokysymyksessä härskisti omaan ja kannattajiensa pussiin. Uudistus olisi pitänyt ajaa päätyyn siten, että sen vaikutus olisi ollut sitten kanssa jo jotain. Mutta ei.

Lähipiirissä on hyvä esimerkki toiminnasta. Olkapäässä on rustovaiva, aika paha. Ensin työterveyshuollon kierrokset paikallisesti, pakollinen tusina kuntoutuskertaa paikallisessa hieromalaitoksessa, buranakuureja ja hiihtokehotuksia. Sitten hlö hakeutui yksityiselle. Maksoi kaksi käyntikertaa. Lähete keskussairaalaan magneettikuviin. 130 kilsaa per suunta. Kuvaus. Meno-paluu sairaalaan saamaan palautetta kuvista. Leikkausjonoon. Työkyvyttömyys määrätty. Kunnes leikkausaika tulee, on työkyvyttömyyttä koettu noin kolme kuukautta. Siitä sitten toivomaan, että onnistuu ja kuntoutumaan jälleen yhteiskuntaa palvelevaksi työmuurahaiseksi.

Olisko tuolle "hoitoketjulle" tehtävissä jotain? Miettikää eri vaiheita ja niitä kustannuksia, joita yhteiskunta suorittaa tuosta vitjasta? Ja väitän, että yllä kuvattu ruletti on aivan arkipäivää Onnelassa. Hallintojen "uudistaminen" tuskin tulee riittämään.
Samaa KELA-rahaa ne julkisen terveydenhuollon toimijat saavat, eli eivät ole sen parempia. Sairasvakuutuksen idea on nimenomaan korvata ihmisen hoidon kustannuksia. Ei kai hoidon tuottajalla ole väliä ihmiselle, pääasia että hoitoa saa.
Taksiliikenteestä sanon sen verran, että vaikka ylilyöntejä ja väärinkäytöksiä varmasti on, suurinosa ihmisistä jotka tuota käyttävät, ei pärjäisi ilman tuota tukea. Samalla tuoella viedään ihmiset taksilla, invataksilla ja ambulanssilla.
Julkishallinto nimenomaan vastustaa näiden kilpailuttamista. Tietävät, etteivät pärjää siinä kisassa.

Mitä tulee esimerkkiisi, näin järjestelmä toimii ja pahempaa on tiedossa. Uusi SOTE tulee keskittämään palveluita entistä enemmän. Ei hyvä asia hajaasutusalueen asukeille. Toivottavasti hän pääsee pikaisesti leikkaukseen.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#13
Keskusta jälkilypsi SOTEn aluejakokysymyksessä härskisti omaan ja kannattajiensa pussiin. Uudistus olisi pitänyt ajaa päätyyn siten, että sen vaikutus olisi ollut sitten kanssa jo jotain. Mutta ei.
Toisaalta eikös kepun hörhöilyn seurauksena suurimmat kärsijät potilaspuolella ole ne, jotka asuvat pienempien sotealueiden alueella. Ja näiden pienimpien alueiden alueella kepun kannatus ei suinkaan ole vähäistä :D

Kunnianhimoinen sote-uudistus lässähti kun piti ajaa puoluepoliittisia etuja.
 

TBman

Ylipäällikkö
#14
Sote uudistus on lienee välttämätön asia, mutta se kuinka uudistusta on toteutettu menee alle arvosteluasteikon.
Sipilä kumppaneineen tekee todella ala-arvoista lobbaamista kulisseissa ja siellä on jopa hyvät tavat unohtuneet lähipiiriin ja hyvien veljien edun myötä.
Pasta homma...
 
Top