Huhta
Greatest Leader
Onko SOTE-uudistus yksityistämisen ja markkinaliberaalien voitto, jolla verovarat kupataan Luxemburgiin? Vai onko meillä käsissä avain terveydenhuollon kilpailulle ja paremmille sekä kustannustehokkaammille julkisille palveluille?
Henkilökohtaisesti olen liikkeellä hieman ristiriitaisin tuntein. On totta, että nykyinen järjestelmä on ongelmallinen.
Julkinen perusterveydenhuolto on heikoissa kantimissa. Terveyskeskukset ovat resurssiensa suhteen usein äärirajoilla. Rahaa ei ole, henkilöstö vaihtuu tiheään ja laadukasta henkilöstöä on vaikea rekrytoida. Terveyskeskuksissa käyvät lähinnä he, jotka eivät pysty hankkimaan palveluitaan yksityiseltä tai työterveyshuollosta: pienituloisia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja pitkäaikaissairaita. Erikoissairaanhoito toimii vielä varsin hyvin laadullisesti, mutta jonot ovat sielläkin järkyttävät, mikä tietysti korjaantuisi nollan lisäämisellä budjetin loppuun.
Siirtyminen terveyskeskuksista hyvinvointikeskuksiin (paremminvointikeskus?
) tuo potilaille vaihtoehdon. He voivat valita ennemmin yksityisen tahon tuottamat perusterveydenhuollon palvelut, mutta saavat julkisrahoituksen palveluilleen. Rahaa palveluntuottaja saa köntässä sillä perusteella, montako asiakasta sen listoilla on. Periaatteessahan konsepti kuulostaa hienolta, vaikka joitakin ongelmakohtiakin löytyy. SOTE-uudistus tuonee mukanaan juridisia ongelmia, kuten M1-lähetteen kirjoittaminen, kun virassa olevia lääkäreitä ei enää ole. Haluaisitko tulla lukituksi moneksi päiväksi jonkun sellaisen toimesta, joka ei toimi virkavastuulla? (Ei sillä, että ketään tuomittaisiin nykyiselläänkään...) Olen myös huolissani kustannustehokkuudesta: Yksityisellä yrityksellä on aina yksi kustannustekijä, jota julkisilla toimijoilla ei ole, ja jonka nimi on voitto. Täydellisessä kilpailussa ongelmaa ei ole, mutta käytännön maailmassa on kartelleja (asfalttikartelli) sekä monopoleja (Caruna).
Soteuudistuksen virallinen sivusto löytyy tämän linkin takaa.
Loppuun muutama uutinen:
http://www.hs.fi/talous/a1461820622455?ref=a-luet-#7
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461732657648?ref=a-luet-#5
Henkilökohtaisesti olen liikkeellä hieman ristiriitaisin tuntein. On totta, että nykyinen järjestelmä on ongelmallinen.
Julkinen perusterveydenhuolto on heikoissa kantimissa. Terveyskeskukset ovat resurssiensa suhteen usein äärirajoilla. Rahaa ei ole, henkilöstö vaihtuu tiheään ja laadukasta henkilöstöä on vaikea rekrytoida. Terveyskeskuksissa käyvät lähinnä he, jotka eivät pysty hankkimaan palveluitaan yksityiseltä tai työterveyshuollosta: pienituloisia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja pitkäaikaissairaita. Erikoissairaanhoito toimii vielä varsin hyvin laadullisesti, mutta jonot ovat sielläkin järkyttävät, mikä tietysti korjaantuisi nollan lisäämisellä budjetin loppuun.
Siirtyminen terveyskeskuksista hyvinvointikeskuksiin (paremminvointikeskus?

Soteuudistuksen virallinen sivusto löytyy tämän linkin takaa.
Loppuun muutama uutinen:
Laskevatko yksityislääkärit hintojaan, jos Kela-korvaukset loppuvat? – HS kysyi asiantuntijoilta sote-uudistuksesta
Kela-korvausten loppumisen jälkeen vakuutusyhtiöiden korvaussummat saattaisivat nousta, mikä voisi lopulta nostaa yksityisten vakuutusten hintoja.
Talous 28.4.2016 18:18
Ossi Mansikka
Helsingin Sanomat
Sari Gustafsson / Lehtikuva
![]()
Kela korvasi viime vuonna 72 miljoonaa euroa lääkäripalkkioita ja 95 miljoonaa euroa hammaslääkärinpalkkioita.
Fakta
Maksetut Kela-korvaukset 2015
Lääkäripalkkiot: 72 miljoonaa euroa
Hammaslääkäripalkkiot: 95 miljoonaa euroa
Tutkimus ja hoito (esimerkiksi laboratorio- ja röntgenpalvelut ja fysioterapia): 69 miljoonaa euroa
Lääkekorvaukset: 1 300 miljoonaa euroa
Näitä korvauksia sai noin 4,2 miljoonaa suomalaista, josta miljoona sai korvausta lääkäri- ja hammaslääkäripalveluista. Lisäksi noin kaksi miljoonaa sai korvauksia työterveyshuollon kautta.
Lähde: Kansaneläkelaitos
Vastaisuudessa kansalainen maksaa yksityisen hoidon kokonaan itse tai hankkii sitä varten yksityisen vakuutuksen. Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoi torstaina HS:ssä, että yksityisen hoidon Kela-korvaukset lopetetaan.
Tällä hetkellä Kansaneläkelaitos korvaa esimerkiksi 20 minuutin vastaanottokäynnistä yksityisellä erikoislääkärillä 13,5 euroa. Jos käynti maksaa 90 euroa, korvaus kattaa hinnasta kuudesosan.
Summat ovat merkittäviä, joskin vain pieni osa julkisista sosiaali- ja terveysmenoista.
Kela korvasi viime vuonna 72 miljoonaa euroa lääkäripalkkioita ja 95 miljoonaa euroa hammaslääkärinpalkkioita. Hallitus tekee poliittiset päätökset Kela-korvauksista myöhemmin, ja yksityiset terveysasemat ja vakuutusyhtiöt seuraavat vaiheita tarkkaan.
HS kysyi yksityisen sektorin toimijoilta, miten muutos vaikuttaisi yksityisiin lääkäripalveluihin ja vakuutuksiin.
Laskisivatko yksityislääkärit hintojaan?
Tuskin, sanoo Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.
”En todellakaan luule, että hinnat laskisivat. Kyse ei ole siitä, että Terveystalo vastaisi hinnoittelusta, lääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia”, Tuominen sanoo. ”Pidän epätodennäköisenä, että lääkärit laskisivat palkkaansa.”
Tuomisen mukaan potilaat haluavat maksaa yksityislääkärien palveluista kymmenistä eri syistä, joista lyhyet jonot ovat vain yksi. Yksityisten lääkäriasemien tarjonnasta suuri osa on erikoislääkäripalveluita, joita terveyskeskuksissa ei ole, Tuominen sanoo.
Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järvi ei usko, että hinnat laskisivat. Kela-korvaus on hänen mielestään nyt jo vähäinen. Toisaalta suuterveydenhoito yksityisellä puolella nojaa vahvasti Kela-korvauksiin.
”Suuterveydenhuollossa Kela-korvaus mahdollistaa yli puolet yksityisen käynneistä. Kysymys on siitä, millainen vaikutus muutoksella olisi koko yhteiskunnalle.”
Toisiko muutos uudenlaisia tuotteita yksityisiin palveluihin?
Kela-korvauksista luopumisen jälkeen yksityisellä puolella saatettaisiin siirtyä entistä enemmän kohti pakettihinnoittelua, sanoo Terveystalon Tuominen. Jatkossa esimerkiksi tietyn kroonisen sairauden tutkimus, hoito ja jälkitarkastukset voitaisiin niputtaa yhden hinnan alle. Vastaavantyyppisiä paketteja on jo tarjolla esimerkiksi kaihin hoitoon.
”Tällä hetkellä Kela-korvaukset ohjaavat palvelua. Esimerkiksi laboratoriokokeet on laskutettu yksittäisinä kappaleina, kun jokainen Kela-korvattava tuote on pitänyt raportoida Kelalle. Muutos aivan varmasti johtaisi pakettihinnoitteluun tai kokonaishinnoitteluun tulevaisuudessa”, Tuominen sanoo.
Tämä parantaisi Tuomisen mukaan myös potilaan asemaa, kun hoidon hinta on ennalta tiedossa eikä kasva jokaisen toimenpiteen jälkeen.
Miten Kela-korvausten lopettaminen vaikuttaisi vakuutuksiin?
Kela-korvausten lopettaminen saattaisi nostaa vakuutusyhtiöiden korvausmenoja, sanoo henkilövakuutusten johtaja Tero Hoikkala If Vahinkovakuutusyhtiöstä.
”Arvioin, että se tulisi korvausmenoja kasvattamaan. Meillä on sairaskulu- ja tapaturmavakuutuksia, joiden puitteissa sairauksia hoidatetaan yksityisellä sektorilla. Kun Kela-korvaus jää saamatta, sitä kautta meille tulee enemmän korvattavaa”, Hoikkala sanoo. Hän kuitenkin painottaa, että keskeneräisen sote-uudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida.
Korvausmenojen lisääntyminen saattaisi ennen pitkää näkyä myös korkeampina vakuutusmaksuina. ”Se on yksi mahdollisuus, mutta tämän tulemme arvioimaan vasta, kun päätöksiä tulee.”
Myös OP-Pohjolan vakuutuspäällikkö Satu Martenson on pidättyväinen.
”Emme voi vielä ottaa kantaa. Hallituskaan ei ole vielä tehnyt rajauksia, mihin kaikkiin yksityisiin lääkäripalveluihin leikkaus kelakorvauksissa koskee ja kuinka paljon”, Martenson sanoo.
Hän toteaa kuitenkin yleisellä tasolla, että mitä vähemmän yhteiskunta ottaa vastuuta jäsenistään, sitä enemmän vakuutuksia ihmiset ottavat.
http://www.hs.fi/talous/a1461820622455?ref=a-luet-#7
Yksityisen hoidon Kela-korvaus loppuu – näin sote-uudistus mullistaa terveyspalvelut
Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät markkinaehtoiseen kilpailuun. Se tarvitsee myös rajoituksensa.
Kotimaa 28.4.2016 2:00 Päivitetty: 28.4.2016 6:50
Jaana Savolainen
Helsingin Sanomat
Sara Aaltio / HS
![]()
Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
Mitä seuraavaksi?
Lakiesitys valmis kesäkuun alussa
Sote-lakiesityksen aikataulu on viivästynyt. Tuomas Pöystin mukaan esitys valmistuu kesäkuun alkuun mennessä.
Samalla hallitus tekee tarkemmat valinnat asiakkaan valinnanvapausmallista professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän selvitysten pohjalta.
Sote-palvelujen rahoitusta koskevan lainsäädännön on määrä valmistua samassa aikataulussa.
Vuosia valmisteltu sote-uudistus on hypännyt ihan uusille raiteille Juha Sipilän (kesk) hallituksen käsissä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut mullistuvat ennennäkemättömällä tavalla, kun ne aiotaan siirtää markkinaehtoiseen kilpailuun kolmen vuoden päästä.
Iso joukko uudistuksen yksityiskohtia on vielä auki, mutta päälinjat ovat tiedossa. Moni asiantuntijakin on nyt ihmeissään: Ollaanko nyt luomassa rahastusautomaattia yksityisille alan yrityksille ja miten ihmeessä silloin voidaan hillitä kustannusten kasvua?
”Ymmärrän kritiikin, ja onhan tässä riskejä, mutta olemme luomassa aivan uudenlaista konseptia. Sitä ei voi verrata nykyisiin toimijoihin ollenkaan”, sanoo sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
Suunnitelmien mukaan jokainen kansalainen valitsisi itselleen oman terveys- ja hyvinvointikeskuksen, joka hoitaisi suurimman osan hänen tarvitsemistaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Uuteen järjestelmään siirrytään 2019 alkaen.
Palvelut rahoittaisi valtio maakuntien kautta. Asiakkailta kerätään lisäksi asiakasmaksuja kuten nyt. 18 maakuntaa vastaavat järjestäjinä näistä julkisista palveluista.
Hyvinvointi- ja terveyskeskus voisi olla maakunnan omistama julkinen yhtiö, yksityinen yritys tai jonkin järjestön tai yhteisön omistama tuottaja.
Yksityiset toimijat voisivat ilmoittautua palvelun tuottajiksi, jos ne täyttävät palveluille asetetut kriteerit. Ne saisivat kilpailla asiakkaista kehittämällä palvelujaan.
Hyvinvointikeskukset olisivat pääovi kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Kaikki arkisimmat asiat hoidetaan näissä hyvinvointikeskuksissa. Ne tuottavat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kanssa”, Pöysti sanoo.
Erikoissairaanhoito säilyisi pääosin julkisena monopolina. Viisi yliopistosairaalaa ja seitsemän muuta keskussairaalaa hoitavat jatkossa kaikki erikoisalat ja niiden laajan päivystyksen. Joitakin erikoisaloja jää myös muihin sairaaloihin.
Vielä vuosi sitten asiakkaan valinnanvapaus ei ollut silloisen hallituksen sote-suunnitelmissa. Se eli vain kokoomuspoliitikkojen haaveissa. Nyt se on yksi uudistuksen keskipiste.
”Se on hallituksen poliittinen valinta”, Pöysti sanoo.
Toinen syy on asiantuntijanäkemys. Tämä hallitus kuuntelee osittain eri asiantuntijoita kuin edellinen hallitus.
Muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston teettämä selvitys on päätynyt suosittamaan kilpailumekanismia sote-palveluihin. Selvityksen toinen tekijä oli viraston pääjohtaja Tuomas Pöysti.
”Niukkuuden jakamisessa kilpailullinen menettely on paras”, Pöysti sanoo. ”Puhdas hallinnollinen menettely ei johda toivottuun lopputulokseen.”
Valinnanvapaus tarvitsee markkinamekanismin, mutta kilpailun on oltava säänneltyä.
”Lainsäädännön pitää olla sellainen, että se estää kerman kuorinnan”, Pöysti sanoo. ”Jos palvelun tuottajille maksetaan yksittäisistä hoitokäynneistä, markkinakoneisto alkaa kyllä keksiä vaikka mitä vaivoja, joita pitää hoitaa.”
Siksi rahoitus palvelun tuottajille aiotaan jakaa hyvinvointi- ja terveysriskin kantamisesta, ei hoitosuoritteista.
”Rahoitukseen pitää sisältyä voimakas kannustin etsiä mahdollisimman vaikuttavia toimia, joilla ihminen pysyy terveenä tai jos hän sairastuu, hänet hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti kuntoon.”
Jokaisen kansalaisen pitää siksi listautua määräajaksi palvelun tuottajalle, joka ottaa kokonaisvastuun hänen palvelutarpeestaan. Asiakkaiden apuna olisi muun muassa palveluohjaajia.
Nykyistä parempi kokonaisvastuu asiakkaasta parantaisi varsinkin eri palveluja paljon tarvitsevien ihmisten kuten vanhusten sekä päihde- ja mielenterveyspotilaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa apua ja hoitoa.
Jos asiakas on tyytymätön palveluun, hän voi vaihtaa tuottajaa tietyn ajan kuluttua. Valintaa varten asiakas tarvitsee vertailukelpoista tietoa.
”Laatua ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita on oltava kansalaisten käytettävissä. Siihen tarvitaan tietokanta ja neuvontapalvelut. Ruotsissa laatutiedot ja hoitovirheet julkaistaan avoimella sivustolla.”
Kilpailu edellyttää myös sitä, että maakunnan sisällä on erotettava palvelun järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu eri organisaatioihin. Moni ihmettelee kuitenkin, miksi julkisesti tuotetut palvelut pitää yhtiöittää.
Pöystin mukaan se on helpoin vaihtoehto, koska hallitus haluaa kaikki tuottajat tasavertaiseen asemaan. Eikä EU:n komissio hyväksy julkisia liikelaitoksia kilpailluilla markkinoilla.
”Liikelaitoksilla ei ole konkurssiriskiä eivätkä ne maksa yhtä paljon veroja kuin saman toimialan yritykset. Se ei sovi EU:n periaatteeseen kilpailuneutraliteetista.”
Pöystin mukaan kunta ei voi olla julkisen sote-yhtiön omistaja, koska kuntalain mukaan kunta ei voi harjoittaa liiketoimintaa toimialalla, joka ei kuulu sen tehtäviin. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut eivät enää ole kunnan tehtäviä.
Pöystin mukaan on selvää, että syrjäseuduille ei tule yhtä lailla valinnan mahdollisuuksia kuin suuriin kaupunkeihin. Maakunnan pitää kuitenkin turvata palvelut kaikille.
”Jos muita tuottajia ei ole, aina on oltava tarjolla maakunnan oma tuotanto.”
Viime kädessä valtio vastaa siitä, että kansalaisten tasavertaisuus toteutuu. Jos markkinoita ei muuten synny, maakunta voi käyttää tarvittaessa esimerkiksi palveluseteliä ja kilpailutuksia niiden luomiseksi.
Maakunta saisi rahat valtiolta könttäsummana, joka määräytyy suurelta osin maakunnan asukkaiden sairastavuuden ja sosioekonomisen aseman mukaisilla tarvekriteereillä. Pienempi osa tulisi asukasluvun mukaan.
Maakuntien rahoitus tulee osaksi valtion kehysbudjetointia. Maakunta saisi myös vuosittain rahaa investointeihin ja rajoitetun lainanottomahdollisuuden. ”Jos budjetti ylittyy, maakunta saa tasapainottaa sen 2–4 vuodessa. Jos se ei onnistu, maakunta joutuu arviointimenettelyyn ja se voidaan yhdistää toiseen maakuntaan”, Pöysti sanoo.
Yksityisen hoidon Kela-korvaukset loppuvat
Kun sote-palvelujen markkinat mullistuvat, nykyiset yksityisen hoidon Kela-korvaukset loppuvat.
”Se on asiallisesti tässä sisällä. Kela-korvauksiin käytetyt varat ohjataan uuteen järjestelmään, jotta pystytään vahvistamaan julkisia perustason palveluja”, sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoo.
Jos siis jatkossa haluaa käyttää täysin yksityisiä palveluja, ne on maksettava kokonaan itse tai otettava yksityinen vakuutus niitä varten.
Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yksityisellä gynekologin tai hammaslääkärin vastaanotolla käynti tulee jatkossa kokonaan potilaan maksettavaksi.
Sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus määritellä julkinen palvelulupaus. Siinä rajataan se, mitä yhteiskunta lupaa hoitaa ja mikä jää kansalaisten itsensä kustannettavaksi.
Pöystin mukaan julkista palvelulupausta ei ole varaa laajentaa merkittävästi nykyisestä. ”Siihen sisältyy lähtökohtaisesti kaikki välttämätön hoito”, hän sanoo.
Kela-korvauksista tehdään poliittiset päätökset myöhemmin, kun hallitus päättää ns. monikanavarahoituksen purkamisesta. Samalla tulee ratkaistavaksi työterveyshuollon asema.
”Perusvire on se, että työterveyshuollon Kela-korvauksia kehitetään niin, että työterveyshuolto keskittyisi enemmän varsinaiseen lakisääteiseen tehtäväänsä eli työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon”, Pöysti sanoo.
Tämä voisi siis tarkoittaa sitä, että työnantajat eivät enää saisi työterveyshuollon sairaanhoitoon yhtä suuria Kela-korvauksia kuin nyt. Yhteiskunta rahoittaisi flunssapotilaiden hoitoa vain julkisissa palveluissa eli yhdestä kanavasta.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1461732657648?ref=a-luet-#5