Sotilaallinen jännitys kasvaa Itämeren alueella

[Tvälups]

Itar-Tass: Venäjällä iso sotaharjoitus Itämerellä 600 km päässä Helsingistä
- mukana 3500 sotilasta

is: 3.3.2014 12:40

Yli 3500 Venäjän Itämeren-laivaston varusmiestä osallistuu taktiseen harjoitukseen Kaliningradin alueella.

Harjoitus liittyy uutistoimisto Itar-Tassin mukaan Venäjän asevoimien läntisen ja keskisen sotilaspiirin joukkojen taisteluvalmiuden yllätystarkastukseen.

Harjoitukseen osallistuu Itar-Tassin mukaan muun muassa BMP-2- ja T-72- panssarivaunuja. Tiedot uutistoimistolle antoi Venäjän läntisen sotilaspiirin toiseksi korkein upseeri, kapteeni Vladimir Matvejev.

Kaliningrad sijaitsee reilun 600 kilometrin päässä Helsingistä.

Rannikkojoukot ovat harjoitelleet puolustus- ja hyökkäysoperaatioita, aseiden ja laitteiston käsittelyä, asemien pystyttämistä ja taistelussa toimimista. Matvejevin mukaan harjoituksen viimeisessä vaiheessa varusmiehet harjoittelevat taisteluammuntaa erilaisilla aseilla ja kranaatinheittimillä kohteisiin, jotka mallintavat maastoajoneuvoja ja eläviä sotilaita.

 

[Tvälups]

yle 3.3.2014 klo 14:30
Strategian tutkija: Ukrainan kriisi on vakava, mutta meidän kannaltamme kaukana
Ukrainassa parhaillaan käynnissä olevan selkkauksen yksi taustatekijä on Venäjän halu suojella etujaan ja venäläisiä myös valtion rajojen ulkopuolella. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettajan, everstiluutnantti Jyri Raitasalon mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei kuitenkaan ole syytä huoleen vaikka maakunnassa onkin kohtalaisen suuri venäläinen väestö. Tutkija muistuttaa, että nyt käsillä oleva Ukrainan kriisi ei ole Suomeen kohdistuva.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jyri Raitasalo Kuva: YLE
Mistä on kyse?

• Ukrainassa parhaillaan käynnissä olevan selkkauksen yksi taustatekijä on Venäjän halu suojella etujaan ja venäläisiä myös valtion rajojen ulkopuolella
• Strategiantutkijan mukaan kriisi on kaukana ja esimerkiksi Pohjois-Karjalaan ei kohdistu uhkaa

Ukrainassa parhaillaan käynnissä olevan selkkauksen yksi taustatekijä on Venäjän halu suojella etujaan ja venäläisiä myös valtion rajojen ulkopuolella. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jyri Raitasalo toteaa, että kriisi on kaukana ja esimerkiksi Pohjois-Karjalaan ei kohdistu uhkaa.

- Ei näytä siltä, että Suomessa kannattaisi tästä asiasta isompaa huolta kantaa. Isompi kehys on tietysti se, että Euroopan rajalla on sotilaallinen kriisi käynnissä. Yleisellä tasolla se on siis Suomeakin ajatelle erittäin negatiivinen asia.

- Meihin kohdistuvaa uhkaa ei kuitenkaan ole, painottaa Raitasalo.

Onko Suomessa jo kohotettu puolustusvalmiutta kriisin vuoksi?

- Suomessahan kohotetaan valmiutta tarpeen mukaan. Tässä tapauksessa voidaan kuitenkin sanoa, että kriisi on varsin kaukana.

- Valmiutta voidaan nostaa monella tavalla, mitään valmista temppukirjaahan ei ole. Jokaista kriisiä tarkastellaan sen mukaan, mitkä ne mahdolliset vaikutukset ovat Suomea ajatellen. Jos ne todetaan Suomea koskettaviksi, sitten valmiutta kohotetaan.

Se iso sanoma on tässä kuitenkin se, että tämähän ei ole Suomeen kohdistuva kriisi

- Jyri Raitasalo

- Se iso sanoma on tässä kuitenkin se, että tämähän ei ole Suomeen kohdistuva kriisi. On siis hyvä pitää mielessä se, että vaikka heijastusvaikutuksia tulisikin Suomeen, tämä ei ole maatamme koskeva sotilaallinen kriisi.

Uudelleenarvioinnin paikka
Kävi Ukrainan kriisissä niin tai näin, laittaa se ulkopolitiikan lähtökohdat uuteen uskoon.

- Toki Ukrainan kriisi aiheuttaa Venäjän ja länsivaltioiden suhteiden uudelleenarviointia. Ja Suomi osana Euroopan Unionia on tietysti siinä mukana. Se, miten tämä kriisi kehittyy, tulee vaikuttamaan Venäjän länsisuhteisiin pidemmän aikaa, pohtii Raitasalo.

Suomen puoluslaitos käy läpi mittavaa remonttia. Everstiluutnantti Raitasalon mukaan tehdyt päätökset varuskuntien lakkauttamisineen ovat olleet oikeita. Hänen mielestään viime päivien tapahtumat eivät aseta näitä päätöksiä uuteen valoon.

- Kun puolustusvoimauudistusta lähdettiin muutama vuosi rakentamaan, lähtökohtana oli, että puolustusvoimien tehtävänä on suomen sotilaallinen puolustaminen. Niissä ratkaisuissa otettiin huomioon tulevaisuuden mahdolliset kehityskulut.

- Varuskuntien päätehtävä on rauhanaikainen koulutustehtävä. Kun puhutaan Suomen sotilaallisesta puolustamisesta, ei yksittäisen varuskunnan merkitys kriisiaikana ole samanlainen kuin rauhan aikana. Niin tärkeä kuin se yksittäinen varuskunta paikkakunnalleen onkin.

 

[Einomies1]

Niin vie. Sille ei vain voida mitään. Ainoa asia mikä estää eu:n liittovaltion on Euron romahdus joka taas onnistuessaan vaatisi sen että tarpeeksi monet kansat osaisivat vastustaa liittovaltiota tarpeeksi kauan ja pitkään.
Putin ja länsi kuitenkin hyväksyvät meidät Eu maaksi oltiin liittovaltiossa tai ei. Natoon väitän että emme pääse.

Kanervan Ile sanoi eilen jossain mediassa että NATO:n kumppanuusohjelman jäsenillä on oikeus anoa jäsenyyttä niin halutessaan, joten ei se nyt ihan noin mustavalkoista ole. Se on taas korkeammassa kädessä, hyväksytäänkö meitä mutta ei se varmaa ole kumpaakaan suuntaan.

 

[Tvälups]

Ukrainan kriisi saanut helsinkiläiset varpailleen − Vuosaaressa säikyttiin panssariajoneuvoa


Ukrainan hetki hetkeltä kärjistyvä kriisi on saanut myös helsinkiläiset varpailleen.
Aamulla Helsingin Vuosaaressa liikkunut panssaroitu henkilönkuljetusvaunu eli tuttavallisemmin Pasi on säikäyttänyt osan vuosaarelaisista.

− Epätodellinen näky täälläpäin. Piti hieraista silmiään ennen kuin tajusi mitä näki. Valmistaudutaankohan täällä kenties johonkin,
Metro-lehteen yhteydessä ollut lukija ihmetteli.

Kaartin Jääkärirykmentin esikuntapäällikkö Jukka Parvinen kertoo, että kyseessä oli normaali ajo-opetustapahtuma.

− Kyseessä oli meidän henkilökunnalle annettavasta ajo-opetuksesta eli mitään kummemmpaa asiaan ei liity, everstiluutnantti Parvinen sanoo.

Parvinen ei ota kantaa siihen, onko Ukrainan kärjistyvä tilanne vaikuttanut Kaartin jääkärirykmentin toimintaan.

 

[fulcrum]

Kanervan Ile sanoi eilen jossain mediassa että NATO:n kumppanuusohjelman jäsenillä on oikeus anoa jäsenyyttä niin halutessaan, joten ei se nyt ihan noin mustavalkoista ole. Se on taas korkeammassa kädessä, hyväksytäänkö meitä mutta ei se varmaa ole kumpaakaan suuntaan.

Rauhankumppanuusohjelma ei tässä suhteessa ole kovin merkityksellinen, melkein kaikki Euroopan maat taitavat kuulua tuohon ohjelmaan, ml. Venäjä. Aina kun liitytään isoihin kv. organisaatioihin niin asioista sovitaan pitkälti kulissien takana etukäteen koska julkiset hylkäykset olisivat noloja kaikille osapuolille.

 

[wings]

Kasvaa jännitys, juu. Ajatellaanpa näitä paljon puhuttua Ahvenanmaata ja Gotlantia. Edellämainittu koskee meitä tietysti enemmän. Ajatellaan skenaario jossa Maarianhaminaan laskeutuukin siviilitunnuksilla oleva reittikone jossa on vähän odotetusta poikkeavat matkustajat eli vaikkapa pari-kolmekymmentä erikoisjoukkojen miestä varusteineen. Ei tällaista konetta olisi Suomella/Ruotsilla munaa alkaa ampumaan alas vaikka se tulisi aikeistaan ilmoittamatta. Miehistö pystyy käytännössä ottamaan lentoaseman haltuun ilman että yhtään mitään voidaan tehdä. Sen jälkeen on reitti Kaliningradista auki ja kentälle saa laskeutua vähän toisennäköisiä koneita. Suomen hallitus toteaa että voi voi, mutta mitään ei tehdä koska toimenpiteitä seuraisi se että ylimääräisiä vieraita alkaa tulla idästä rajan yli tai Helsinkiä uhataan ohjusiskulla.

 

[Talvela]

Kasvaa jännitys, juu. Ajatellaanpa näitä paljon puhuttua Ahvenanmaata ja Gotlantia. Edellämainittu koskee meitä tietysti enemmän. Ajatellaan skenaario jossa Maarianhaminaan laskeutuukin siviilitunnuksilla oleva reittikone jossa on vähän odotetusta poikkeavat matkustajat eli vaikkapa pari-kolmekymmentä erikoisjoukkojen miestä varusteineen. Ei tällaista konetta olisi Suomella/Ruotsilla munaa alkaa ampumaan alas vaikka se tulisi aikeistaan ilmoittamatta. Miehistö pystyy käytännössä ottamaan lentoaseman haltuun ilman että yhtään mitään voidaan tehdä. Sen jälkeen on reitti Kaliningradista auki ja kentälle saa laskeutua vähän toisennäköisiä koneita. Suomen hallitus toteaa että voi voi, mutta mitään ei tehdä koska toimenpiteitä seuraisi se että ylimääräisiä vieraita alkaa tulla idästä rajan yli tai Helsinkiä uhataan ohjusiskulla.

Tätä varten meillä on tiedustelu.

Josta seuraa että meillä olisi ilma ja merivoimat täydessä valmiudessa, risteilyohjuksineen ja maavoimat virittelisi ballistisia ohjuksiaan.

Tosin olen sitä mieltä että Ahvenanmaa saisi pitää omaa komppanian kokoista SWAT- porukkaa poliisin alla, eikö ne nyt jossain luotsina palvele?

 

[wings]

Näinpä, tosin sitä on vaikea sanoa miten kattavasti tiedustelu on mistäkin hankkeista perillä. Ja sehän taas on sellaista tietoa joka on parempi pitääkin omissa piireissään. Nyt oli muuten jokin kone kierrellyt Helsinki-Vantaata pitäen välillä transponderia päällä ja välillä pois, tällä foorumilla joku siitä puhui. Että kyllä lentokoneilla varmaan pystyisi suhteellisen yllättäen tekemään kaikenlaista. Lentokenttien ja satamien lähellä pitäisi olla jotain todellista valmiutta ja muutoinkin olisi hyvä että puolustusvoimilla olisi ainakin jonkinlaisia joukkoja kellon ympäri valmiudessa lähellä strategisesti tärkeitä paikkoja. Nythän ei kai juuri normaalina rauhanaikana ole kuin ilmavoimat 24/7 jollain tasolla hävittäjätorjuntavalmiudessa?

 

[Tähystäjä]

Tätä varten meillä on tiedustelu.

Josta seuraa että meillä olisi ilma ja merivoimat täydessä valmiudessa, risteilyohjuksineen ja maavoimat virittelisi ballistisia ohjuksiaan.

Tosin olen sitä mieltä että Ahvenanmaa saisi pitää omaa komppanian kokoista SWAT- porukkaa poliisin alla, eikö ne nyt jossain luotsina palvele?

Vaikka tiedustelulla olisi kaikki maailman tieto käytettävissään, niin riittääkö poliittinen tahtotila?

 

[Talvela]

Vaikka tiedustelulla olisi kaikki maailman tieto käytettävissään, niin riittääkö poliittinen tahtotila?

No siihen voi vaikuttaa vaaleissa, nykyiset saavat minutkin joskus epäilemään.

 

[Taitolaji]

Ruotsi siirtää taistelukoneita Gotlantiin (normaalia, jos tilanne kiristyy?)


Svenskt stridsflyg till Gotland


LINKÖPING 12:38, uppdaterad 13:00
Det svenska försvaret har beslutat att flytta delar av den så kallade incidentberedskapen till Gotland.

Försvarsmakten följer utvecklingen i närområdet samt det som händer i Ukraina mycket noga, meddelar försvaret i ett pressmeddelande (extern länk).

– På grund av den ökade flygverksamheten i närområdet, främst beroende på den ryska beredskapsövningen som nu pågår, har vi valt att just nu basera delar av den ordinarie incidentberedskapen på Gotland, säger Göran Mårtensson, Försvarsmaktens insatschef.

Han fortsätter i pressmeddelandet:

– På det sättet ökar vi förmågan till luftövervakning, vilket är helt normalt vid större övningar.

Hur stor del av incidentberedskapen som flyttas till Gotland framgår inte men Philip Simon, pressekreterare på Försvarsmakten, uppger till TT att det rör sig om "ett antal Gripenplan".

– Det är helt normalt att vi vid sådana tillfällen flyttar fram incidentberedskapen, exempelvis till Gotland, för att underlätta luftövervakningen, säger Philip Simon.

TT: Men har inte hotbilden mot Sverige förändrats efter de senaste dagarnas händelser?
– Nej, det är inte vår bedömning.

Försvarsmakten meddelar också att högkvarteret har ökat förmågan att följa upp den internationella verksamheten i närområdet. Enligt Försvarsmakten är det något som är helt normalt vid större övningar i närområdet och när "oförutsedda händelser inträffar i omvärlden".


Chefen för den militära underrättelse- och säkerhetstjänsten, Must, kommer under tisdagen också att prata med medlemmarna i försvars- och utrikesutskottet.

 

[fulcrum]

Ruotsin sotilasjohdolle oli nolo juttu taannoinen "plz älkää lentäkö tänne silloin kun me ollaan siestalla" -episodi, joten nyt yritetään sitten olla mahdollisimman nohevaa.

 

[Vonka]

Mitään akuuttia huolestuttavaa ei ole näköpiirissä, vaikka miten katselisi. Vuosaaren kaduillakaan

 

[SJ]

Kasvaa jännitys, juu. Ajatellaanpa näitä paljon puhuttua Ahvenanmaata ja Gotlantia. Edellämainittu koskee meitä tietysti enemmän. Ajatellaan skenaario jossa Maarianhaminaan laskeutuukin siviilitunnuksilla oleva reittikone jossa on vähän odotetusta poikkeavat matkustajat eli vaikkapa pari-kolmekymmentä erikoisjoukkojen miestä varusteineen. Ei tällaista konetta olisi Suomella/Ruotsilla munaa alkaa ampumaan alas vaikka se tulisi aikeistaan ilmoittamatta. Miehistö pystyy käytännössä ottamaan lentoaseman haltuun ilman että yhtään mitään voidaan tehdä. Sen jälkeen on reitti Kaliningradista auki ja kentälle saa laskeutua vähän toisennäköisiä koneita. Suomen hallitus toteaa että voi voi, mutta mitään ei tehdä koska toimenpiteitä seuraisi se että ylimääräisiä vieraita alkaa tulla idästä rajan yli tai Helsinkiä uhataan ohjusiskulla.

Jos kukaan ei tiedä, että ketä on kyydissä, niin lienee varmaa, että ei sitä kukaan edes harkitsisi alasampumista. Jos taas tietoa on, niin äkkiäkös sinne saa karhukoplan valmiuteen, olettaen että armeijaa ei haluta käyttää. Tai voidaan jopa käyttää passiivisia keinoja, eli tukkia kiitorata tavalla tai toisella.

 

[LasUps]

Kasvaa jännitys, juu. Ajatellaanpa näitä paljon puhuttua Ahvenanmaata ja Gotlantia. Edellämainittu koskee meitä tietysti enemmän. Ajatellaan skenaario jossa Maarianhaminaan laskeutuukin siviilitunnuksilla oleva reittikone jossa on vähän odotetusta poikkeavat matkustajat eli vaikkapa pari-kolmekymmentä erikoisjoukkojen miestä varusteineen. Ei tällaista konetta olisi Suomella/Ruotsilla munaa alkaa ampumaan alas vaikka se tulisi aikeistaan ilmoittamatta. Miehistö pystyy käytännössä ottamaan lentoaseman haltuun ilman että yhtään mitään voidaan tehdä. Sen jälkeen on reitti Kaliningradista auki ja kentälle saa laskeutua vähän toisennäköisiä koneita. Suomen hallitus toteaa että voi voi, mutta mitään ei tehdä koska toimenpiteitä seuraisi se että ylimääräisiä vieraita alkaa tulla idästä rajan yli tai Helsinkiä uhataan ohjusiskulla.

Hmm... tuollaisen kaappauksen voisi tehdä tyhjäksi aika nopeasti sitenkin, että paikallinen poliisi käy tyhjentämässä satamassa olevan siljatallinkin ihmisistä (ja ehkä virvokkeistakin). Sitten purkki istutetaan tukevasti pohjaan estämään laivaliikennettä. Samalla on toki tuhottava pienemmätkin käyttökelpoiset laiturit ja todellisuudessa ehkä upotettava useampikin vene. Saari olisi tuon seurauksena aika huonosti käytettävissä jatkotoimintaa ajatellen. Lentokenttä on niin pieni, ettei sinne kummoinenkaan osasto tukeudu. Onhan siellä desantille tietenkin lohdutuspalkintona jotain sipsitehtaita ja saaristolaisidylliä.

 

[SJ]

Hmm... tuollaisen kaappauksen voisi tehdä tyhjäksi aika nopeasti sitenkin, että paikallinen poliisi käy tyhjentämässä satamassa olevan siljatallinkin ihmisistä (ja ehkä virvokkeistakin). Sitten purkki istutetaan tukevasti pohjaan estämään laivaliikennettä. Samalla on toki tuhottava pienemmätkin käyttökelpoiset laiturit ja todellisuudessa ehkä upotettava useampikin vene. Saari olisi tuon seurauksena aika huonosti käytettävissä jatkotoimintaa ajatellen. Lentokenttä on niin pieni, ettei sinne kummoinenkaan osasto tukeudu. Onhan siellä desantille tietenkin lohdutuspalkintona jotain sipsitehtaita ja saaristolaisidylliä.

Ja kenttä hajoaa aika nopeasti JDAM pommeillakin jos homma saadaan tehtyä ennen kuin vihollinen tuo lisää IT kalustoa paikalle.

 

[LasUps]

Ja kenttä hajoaa aika nopeasti JDAM pommeillakin jos homma saadaan tehtyä ennen kuin vihollinen tuo lisää IT kalustoa paikalle.

Olet oikeassa. Ahvenanmaan valtaus vaatisi onnistumisen varmistamiseksi yhteistoimintaa ja synkronoitua maahanlaskua VDV:n sekä laivaston välillä.
Onkos tuolla saaristolla oikeastaan muuta realistista käyttötarkoitusta, kuin erilaisten ohjusaseiden tukikohtana? Meinaan ettei tuolta rajallisen lastauskapasiteetin vuoksi ole kai yksinkertaista mihinkään mittaviin jatko-operaatioihin lähteä. Toki jo muutama risteily- ja it-ohjuspatteri aiheuttaisivat todella vakavan uhan lahden molemmille puolille.

 

[miheikki]

Kenraali evp: Venäjän asevoimat osoitti viestinsä Suomelle
04.03.201419:00
Kimmo Halonen
Uutiset
Lähellä
Etelä-Savo

• 
  
  Venäjän presidentti Vladimir Putin seurasi Läntisen sotilaspiirin isoa sotaharjoitusta Kannaksella puolustusministeri Sergei Shoigun (vas.) kanssa maanantaina. Kuva: MIKHAIL KLIMENTYEV
  

• Previous
• Next

Venäjän sotilaspolitiikkaa hyvin tunteva prikaatikenraali evp. Lauri Kiianlinna näkee yhteyden Venäjän asevoimien jättimäisen valmiusharjoituksen ja Ukrainan tilanteen välillä.
– Venäjän asevoimat toteuttaa organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistusta, johon liittyy ennennäkemättömän mittava sotaharjoituskäytäntö, Kiianlinna muistuttaa.
Vaikka harjoitus oli jo aiemmin sovittu, niin ajoitus voi hyvinkin liittyä Ukrainan tilanteeseen osana Venäjän uutta sotilaspolitiikka; suurvalta käyttää voimaa ja nostaa valmiutta.
Itämerellä, Kaliningradin alueella ja Suomen itärajan takana Kannaksella toteutettuun Läntisen sotilaspiirin harjoitukseen on osallistunut 150 000 sotilasta samaa aikaan kun tilanne Ukrainassa ja Krimillä on kiristynyt.
– Venäjä on nostamassa asevoimiensa valmiuden ja suorituskyvyn aivan uudelle tasolle. Se ei ole mitään pullistelua vaan kapasiteetin nostoa, joka on jo tapahtunut.

Kiianlinna muistuttaa sotaharjoituksen mielenkiintoisista yksityiskohdista; presidentti, armeijan ylipäällikkö Vladimir Putin, seuraa harjoitusta, jossa erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati suorittaa ilmarynnäköinnin tukemana hyökkäyksen asutuskeskukseen.
– Kyse ei siis ole mistään puolustusharjoituksesta.
Uutiskuvien perusteella harjoituksessa testattiin myös Iskader-ohjusten laukaisukuntoon laittoa. Iskander on keskimatkan ballistinen ohjus ja sen luokan ase, että on Kiianlinnan mielestä kummallista, ettei Suomessa ole asiaan reagoitu.
Lisäksi harjoitus toteutettiin talviaikana ja talviolosuhteissa, mitä ei ole tapahtunut pitkään aikaan.
– Siinä on viestiä ja potentiaalin osoitusta Suomelle ja laajemmalle katsojakunnalle, arvelee Kiianlinna.
Hänen mielestä Suomessa Venäjän sotaharjoituksiin pitää suhtautua rauhallisesti, mutta ei vähätellen.

Kiianlinna korostaa, että harjoitus on suoraa seurausta Venäjän uudesta sotadoktriinista ja sotilaspiirijaosta. Uudistukseen liittyy valmius- ja sotaharjoituskäytäntö, jossa uutta organisaatiota ja johtamisjärjestelmää hiotaan.
– Meidän lähialueella entinen Leningradin sotilaspiiri, Itämeren ja Jäämeren laivastot sekä koko läntisen alueen ilmapuolustus yhdistettiin Läntiseksi sotilaspiiriksi, jonka esikunta on Pietarissa.
Koko sotakoneisto sisäministeriön joukkoja myöten on alistettu sotilaspiirin päällikölle. Uuteen käytäntöön kuuluu, että kaikkien puolustushaarojen ja voimaministeriöiden joukkojen harjoituksia johtaa muodollisesti presidentti eli ylipäällikkö.
– Lisäksi mukana on yleisesikunnan alaiset maahanlaskujoukot, jotka edustavat kaikkein suurinta operatiivista kykyä. Joukkojen koulutustason tarkastelun ohella harjoituksissa kokeillaan uuden johtamisjärjestelmän toimintaa.

Lauri Kiianlinna
-Prikaatikenraali evp., joka oli mukana kirjoittamassa teosta Venäjän sotilaspolitiikka ja Suomi.
-Mikkelissä muun muassa Savon prikaatin komentajana ja Itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkönä.
-Ollut myös sotilasasiamiehenä Moskovassa.
-Toiminut myös Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmen puheenjohtajana.