"Sotilaan koulutuksella ei siviilipuolen työpaikoista kilpailla"

[Kapiainen]

Minun kokemukseni kyllä puhuvat aikalailla toista sen suhteen, miten sotilaan koulutuksella työllistyy siviilimarkkinoilla.
Tunnen jo niin monta evp-sotilasta, etten muista heti edes lukumäärää, jotka ovat lähteneet siviilipuolelle töihin. Työllistyminen ei ole ollut vaikeaa - ei ensimmäisen työpaikan löytämiseksi, eikä myöskään seuraavien työpaikkojen osalta.
Suurin osa heistä on vieläpä niitä "hankalimmin" työllistyviä..eli jalkaväkikoulutettuja.
Vuosien varrella on tullut myös omaa asemaa siviilimarkkinoilla kartoitettua ja nekin kokemukset puhuvat sen puolesta, ettei se työllistyminen sotilaan koulutuksella mitenkään erityisen haastavaa ole..
Asiahan taitaa kuitenkin olla aikalailla siten, että siviilimaailmassa etsitään yhä enenevässä määrin sitä sopivinta henkilöä..ei tiettyä tutkintoa. Maisteri tuntuu olevan monessa kohtaa maisteri, riippumatta siitä mikä sen maisterin etuliite on..

Tietenkin ajan henki on nyt sellainen, että esim sotilaiden etujärjestöjen on tietyltä kantilta katsoen edullista rummuttaa sellaista sanomaa, että sotilaan on vaikeaa työllistyä siviilimarkkinoilla..mutta ei se minun mielestäni kyllä vastaa välttämättä kovinkaan hyvin totuutta.
Se on tietenkin selvää, että välttämättä jollakin pienellä varuskuntapaikkakunnalla josta varuskunta lakkaa, ei välttämättä kovin helposti työtä löydy - mutta kun menee sinne, missä sitä työtä on, niin kyllä se työpaikkakin useimmiten irtoaa.

 

[noska]

Sotatieteen kandidaatti tai maisteri ei omaa pätevyyttä insinöörien hommiin, ei ekonomien hommiin, ei lääkärien hommiin, ei papeiksi, ei juristiksi.

Lääkäreitä, pappeja ja juristeja on kovin vähän yksityispuolen firmoissa näitä terveystaloja ja lakitoimistoja lukuunottamatta.

Olet oikeassa siinä, että mikään koulutus ei suoraan valmista ammattiin, mutta moni koulutus antaa sellaisen perustan joihinkin ammatteihin, mitä muusta koulutuksesta ei saa. Itselläni on AMK-tason koulutus ( tosin silloin ei olluut AMK:a, luojan kiitos, kun minä opiskelin ), konesuunnitteluinsinööri ( linja oli konstruktiotekniikka silloisessa opistossa ).

Tämä ei ollut yllätys. Mielipiteesi on juuri tyypillinen insinöörin näkökulmasta. Yliopistot syytävät jatkuvasti ulos kaiken maailman filosofia, sosiologiaa ja muuta humanistista ainetta lukeneita maistereita, jotka työllistyvät kyllä sekä julkiselle, että yksityiselle sektorille ilman päivänkään koulutusta insinööritieteistä. Suomessa on tuhansia firmoja, joissa ei tarvita insinöörejä lainkaan. Ja niissäkin joissa tarvitaan löytyy henkilöstöosastolta ja erilaisista johtotehtävistä tätä ylemmän korkeakoulututkinnon täysin teroeettista tutkintoa suorittanutta väkeä. Mietipäs vaikka olisiko pankeissa ja vakuutusyhtiöissä hyötyä enemmän henkilöstöjohtamiseen kouluttautuneella entisellä upseerilla vai teknisen osaamisen omaavalla insinöörillä. Kummatkin ovat kuitenkin yksityissektoria. Kolmannes suomalaisista on töissä julkisella sektorilla. Eiköhän siltä puolelta vielä muutama avoin työpaikka löydy.
Jos joskus me kaikki opittaisiin katsomaan asioita vähän laajemminkin eikä ajateltaisi asioita vaan siitä omasta näkökulmasta ja mietittäis siinä omassa pienessä laatikossa asioita. Kyllä ne maisterit ja kandit ovat lopulta noista iahn kohtuullisessa asemassa kaikesta akateemisesta työttömyydestä huolimatta. Onnettomimpia ovat ne joilla ei ole mitään tutkintoa ja putoavat tyhjän päälle jossain syrjäseudulla. Velkainen kämppä eikä pätkääkään säästöjä. Hyvässä lykyssä justiin ero takana. Ei tutkintoa, ei töitä. Muuta siinä sitten johonkin töiden perään, kun kämpästä etä pääse eroon millään.

 

[Kapiainen]

Minkälaisia sopimuksia pv ylipäätään on 2000-luvulla tehnyt alemman portaan sotilaille? Olen vähän pihalla näistä nykyisistä kuviosta kun yksi tuttu n.30v. luti selitti että ei hänellä edes ole mitään sopimusta ns. eläkeikään asti. On mm. opiskellut siviiliammatin itselleen jo valmiiksi pv tuella koska sopimus ei kestä eläkeikään asti.
Eli onko pv:llä riveissään luutnantteja-kessuja joilla on jonkin sortin määräaikainen työsopimus?

Kandit (luutnantit) ovat kaikki määräaikaisia 10+5v sopimuksella, heidät nimitetään vakivirkaan maisteriopintojen jälkeen. Tosin taitaa olla selvitystyö aluillaan sen suhteen, olisiko mahdollista vakinaistaa kandi virkaan ilman maisteritutkintoa.
Sinänsä hieman huvittava pyörän pyörähdys sekin - koska sillä ponkaistaan käytännössä opistoupseerijärjestelmä takaisin käyttöön.. Eli siis haetaan perusyksiköihin luutnantti - yliluutnanttitason kouluttajia, joilla on pitkä kenttäkokemus ja jotka sitten toimivat perusyksiköissä "vanhimman kouluttajan" roolissa ohjaten nuoria aliupseereita ja kandeja työn saloihin.
Mielestäni ihan hyvä ratkaisu, joka toivottavasti toteutuu, koska sille on todella tarvetta.

 

[noska]

Julkisella puolella ollaan hyvin tarkkoja siitä, että on jokin tietyn tasoinen tutkinto kourassa. Yksityisellä ehkä haetaan enemmänkin sopivaa tyyppiä.

Uskoisin esikunnissa olevan hyvinkin paljon sellaisia tehtäviä, jotka ovat täysin siviilivirastojen tehtäviin verrattavia. Ei niistä tietysti riviressulla ole paljoa havaintoja, mutta esikunnissa pyöritetään papereita oikein tosissaan, hoidetaan suhteita yhteistyötahoihin, väännetään sopimuksia siviilimaailman kanssa jne. Jos sellaisissa tehtävissä on hankkinut hyvän työkokemuksen, niin varmasti löytyy siviilivirastoistakin aivan kelvollisia ylitarkastajan ym. virkoja, joissa ei palkkauskaan häpeä yhtään sotavaltion majurin palkoille.

Pv on myös ollut aika avokätinen työnantaja maksamaan väelleen näitä täydentäviä siviilipuolella hyväksyttyjä tutkintoja ja pätevyyksiä ja koulutuksia.

 

[Bodyguard]

Minun kokemukseni kyllä puhuvat aikalailla toista sen suhteen, miten sotilaan koulutuksella työllistyy siviilimarkkinoilla.
Tunnen jo niin monta evp-sotilasta, etten muista heti edes lukumäärää, jotka ovat lähteneet siviilipuolelle töihin. Työllistyminen ei ole ollut vaikeaa - ei ensimmäisen työpaikan löytämiseksi, eikä myöskään seuraavien työpaikkojen osalta.
Suurin osa heistä on vieläpä niitä "hankalimmin" työllistyviä..eli jalkaväkikoulutettuja.
Vuosien varrella on tullut myös omaa asemaa siviilimarkkinoilla kartoitettua ja nekin kokemukset puhuvat sen puolesta, ettei se työllistyminen sotilaan koulutuksella mitenkään erityisen haastavaa ole..
Asiahan taitaa kuitenkin olla aikalailla siten, että siviilimaailmassa etsitään yhä enenevässä määrin sitä sopivinta henkilöä..ei tiettyä tutkintoa. Maisteri tuntuu olevan monessa kohtaa maisteri, riippumatta siitä mikä sen maisterin etuliite on..

Tietenkin ajan henki on nyt sellainen, että esim sotilaiden etujärjestöjen on tietyltä kantilta katsoen edullista rummuttaa sellaista sanomaa, että sotilaan on vaikeaa työllistyä siviilimarkkinoilla..mutta ei se minun mielestäni kyllä vastaa välttämättä kovinkaan hyvin totuutta.
Se on tietenkin selvää, että välttämättä jollakin pienellä varuskuntapaikkakunnalla josta varuskunta lakkaa, ei välttämättä kovin helposti työtä löydy - mutta kun menee sinne, missä sitä työtä on, niin kyllä se työpaikkakin useimmiten irtoaa.

Kyllähän ne sotilaat ovat ennenkin siviilipuolelle työllistyneet, mutta ilmeisesti aikamoisen kokemuksen omaavina. Kuten aiemminkin tässä topikissa on tullut ilmi, kyllähän siellä PV:ssä on tehtäviä, missä saa siviilipuolelle sopivaa kokemusta. Ja julkishallinnossahan se maisteri nimenomaan on ollut se avainsana, ei se etuliite.
Mun mielestäni se sopivin henkilö useaan homman on juurikin se maisteri, millä on se oikea etuliite. Ei toki kaikkiin, mutta melkoisen moneen. Toki myönnään, että maisteri, saatikka tohtori, jo sinänsä merkitsee jotain ja julkishallinnon hommissa se useimmiten riittää sellaisenaan.
Kaukaa haettuna ja kärjistettynä esimerkki: jalkaväen upseeri ( sotatieteen maisteri ) ei ole erityisen pätevä saatikka sopiva hakija esim. Wärtsilään käyttöönottoinssiksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi. Eiköhän tää esimerkki valaise sitä, mitä mä olen tarkoittanut. Joku merkitys sillä tutkinnon etuliitteellä on ja se on se, että se rajaa niitä mahdollisuuksia. Joihinkin hommiin sillä ei ole merkitysttä, mutta useisiin hommiin on.

 

[noska]

Minun kokemukseni kyllä puhuvat aikalailla toista sen suhteen, miten sotilaan koulutuksella työllistyy siviilimarkkinoilla.
Tunnen jo niin monta evp-sotilasta, etten muista heti edes lukumäärää, jotka ovat lähteneet siviilipuolelle töihin. Työllistyminen ei ole ollut vaikeaa - ei ensimmäisen työpaikan löytämiseksi, eikä myöskään seuraavien työpaikkojen osalta.
Suurin osa heistä on vieläpä niitä "hankalimmin" työllistyviä..eli jalkaväkikoulutettuja.
Vuosien varrella on tullut myös omaa asemaa siviilimarkkinoilla kartoitettua ja nekin kokemukset puhuvat sen puolesta, ettei se työllistyminen sotilaan koulutuksella mitenkään erityisen haastavaa ole..
Asiahan taitaa kuitenkin olla aikalailla siten, että siviilimaailmassa etsitään yhä enenevässä määrin sitä sopivinta henkilöä..ei tiettyä tutkintoa. Maisteri tuntuu olevan monessa kohtaa maisteri, riippumatta siitä mikä sen maisterin etuliite on..

Tietenkin ajan henki on nyt sellainen, että esim sotilaiden etujärjestöjen on tietyltä kantilta katsoen edullista rummuttaa sellaista sanomaa, että sotilaan on vaikeaa työllistyä siviilimarkkinoilla..mutta ei se minun mielestäni kyllä vastaa välttämättä kovinkaan hyvin totuutta.
Se on tietenkin selvää, että välttämättä jollakin pienellä varuskuntapaikkakunnalla josta varuskunta lakkaa, ei välttämättä kovin helposti työtä löydy - mutta kun menee sinne, missä sitä työtä on, niin kyllä se työpaikkakin useimmiten irtoaa.

Kyllähän ne sotilaat ovat ennenkin siviilipuolelle työllistyneet, mutta ilmeisesti aikamoisen kokemuksen omaavina. Kuten aiemminkin tässä topikissa on tullut ilmi, kyllähän siellä PV:ssä on tehtäviä, missä saa siviilipuolelle sopivaa kokemusta. Ja julkishallinnossahan se maisteri nimenomaan on ollut se avainsana, ei se etuliite.
Mun mielestäni se sopivin henkilö useaan homman on juurikin se maisteri, millä on se oikea etuliite. Ei toki kaikkiin, mutta melkoisen moneen. Toki myönnään, että maisteri, saatikka tohtori, jo sinänsä merkitsee jotain ja julkishallinnon hommissa se useimmiten riittää sellaisenaan.
Kaukaa haettuna ja kärjistettynä esimerkki: jalkaväen upseeri ( sotatieteen maisteri ) ei ole erityisen pätevä saatikka sopiva hakija esim. Wärtsilään käyttöönottoinssiksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi. Eiköhän tää esimerkki valaise sitä, mitä mä olen tarkoittanut. Joku merkitys sillä tutkinnon etuliitteellä on ja se on se, että se rajaa niitä mahdollisuuksia. Joihinkin hommiin sillä ei ole merkitysttä, mutta useisiin hommiin on.

Ja mikä on se sopiva tutkinnon etuliite. Jos titteli on filosofian maisteri niin voi olla yhtä hyvin lukenut sosiologiaa, sanskriitin kielenkääntäjäksi kuin teoreettista fysiikka tai soveltavaa matematiikkakin.
Katsot taas asiaa vain ja ainoastaan oman työsi näkökulmasta. Helvetin pieni osa suomalaisista on päteviä käyttöönottoinsinööriksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi Wärtsilään ja vielä pienempi osa sellaisessa toimii. Et sinäkään ole sopiva ja tuskin päteväkään kellosepäksi tai laskentatoimen osaston johtajaksi.

 

[Bodyguard]

Sotatieteen kandidaatti tai maisteri ei omaa pätevyyttä insinöörien hommiin, ei ekonomien hommiin, ei lääkärien hommiin, ei papeiksi, ei juristiksi.

Lääkäreitä, pappeja ja juristeja on kovin vähän yksityispuolen firmoissa näitä terveystaloja ja lakitoimistoja lukuunottamatta.

Olet oikeassa siinä, että mikään koulutus ei suoraan valmista ammattiin, mutta moni koulutus antaa sellaisen perustan joihinkin ammatteihin, mitä muusta koulutuksesta ei saa. Itselläni on AMK-tason koulutus ( tosin silloin ei olluut AMK:a, luojan kiitos, kun minä opiskelin ), konesuunnitteluinsinööri ( linja oli konstruktiotekniikka silloisessa opistossa ).

Tämä ei ollut yllätys. Mielipiteesi on juuri tyypillinen insinöörin näkökulmasta. Yliopistot syytävät jatkuvasti ulos kaiken maailman filosofia, sosiologiaa ja muuta humanistista ainetta lukeneita maistereita, jotka työllistyvät kyllä sekä julkiselle, että yksityiselle sektorille ilman päivänkään koulutusta insinööritieteistä. Suomessa on tuhansia firmoja, joissa ei tarvita insinöörejä lainkaan. Ja niissäkin joissa tarvitaan löytyy henkilöstöosastolta ja erilaisista johtotehtävistä tätä ylemmän korkeakoulututkinnon täysin teroeettista tutkintoa suorittanutta väkeä. Mietipäs vaikka olisiko pankeissa ja vakuutusyhtiöissä hyötyä enemmän henkilöstöjohtamiseen kouluttautuneella entisellä upseerilla vai teknisen osaamisen omaavalla insinöörillä. Kummatkin ovat kuitenkin yksityissektoria. Kolmannes suomalaisista on töissä julkisella sektorilla. Eiköhän siltä puolelta vielä muutama avoin työpaikka löydy.
Jos joskus me kaikki opittaisiin katsomaan asioita vähän laajemminkin eikä ajateltaisi asioita vaan siitä omasta näkökulmasta ja mietittäis siinä omassa pienessä laatikossa asioita. Kyllä ne maisterit ja kandit ovat lopulta noista iahn kohtuullisessa asemassa kaikesta akateemisesta työttömyydestä huolimatta. Onnettomimpia ovat ne joilla ei ole mitään tutkintoa ja putoavat tyhjän päälle jossain syrjäseudulla. Velkainen kämppä eikä pätkääkään säästöjä. Hyvässä lykyssä justiin ero takana. Ei tutkintoa, ei töitä. Muuta siinä sitten johonkin töiden perään, kun kämpästä etä pääse eroon millään.

No joo, me insinöörit olemme kapeakatseisia teknokraatteja. Mun tarkoitukseni on ollut vain sanoa, ettei niille upseereille ihan täysin se taivas ole auki siviilipuolella, koska heidän koulutuksensa pääasia on yksi yhteiskunnan todellisista erkoisaloista. Tottakai kaikessa koulutuksessa Suomessa annetaan myös yleishyödyllisiä taitoja ja tietoja. Kuuluihan munkin opiskeluuni aikanaan kansantaloutta ja talousasioita, kieliä, vähän henkilöstöasioita ( johtamista, työyhteisön suhteita yms. ). Pinnallisesti tosin, mutta jotain.
Monessa viestissäni olen sanonut, että julkiselta puolelta ne upseerit saavat helpommin töitä kuin ykstyissektorilta. On niitä hommia yksityissektorillakin, kuten itsekin mainitsit, mutta siellä sevalikoima on suppeampi. En minä ole puhunut pelkästään insinööreistä ( jos olisit lukenut mun viestini tarkempaan ). Siellä ovat myös ne talousalan ym. ihmiset. Kyllä mä siellä pankissa tai vakuutuslaitoksessa luotan enemmän kauppatieteen maisteriin kuin sotatieteen maisteriin.
En ole missään vaiheessa väittänyt, etteivätkö ne upseerit voi työllistyä siviilissä, mutta heidän koulutuksensa antaa valmiuden aika suppeaan osaan yksityisen puolen työpaikoista. Julkinen puoli on sitten asia erikseen, siellä niitä mahdollisuuksia on enemmän. Kuten itsekin mainitsit, yliopistot suoltavat humanistia, filosofia, sosiologia ym., jotka hekin työllistyvät, miiten työllistyvät. Tämän porukan kanssa ne upseerit pääsääntöisesti sitten kilpailevat niistä paikoista.
Tää on alkanut vähän riistäytyä käsistä, joten on kai aika lopettaa.
Pääasia kuitenkin mun viesteissäni on se, että se upseerin koulutus ei ole mikään oikotie onneen. Se ei ole semmoinen, että sillä saa homman kuin homman. Johonkin se tietysti antaa valmiuksia, myös siviilipuolelle. Mutta ei läheskään kaikkeen.
Ja jos haluat mun koulutustani miettiä, niin voin sanoa, että eihän sekään anna valmiuksia muuuhun kuin koneenrakennuksen alalle. Niinhän se on kaikkien tutkintojen kanssa.

 

[Kapiainen]

Ja mikä on se sopiva tutkinnon etuliite. Jos titteli on filosofian maisteri niin voi olla yhtä hyvin lukenut sosiologiaa, sanskriitin kielenkääntäjäksi kuin teoreettista fysiikka tai soveltavaa matematiikkakin.
Katsot taas asiaa vain ja ainoastaan oman työsi näkökulmasta. Helvetin pieni osa suomalaisista on päteviä käyttöönottoinsinööriksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi Wärtsilään ja vielä pienempi osa sellaisessa toimii. Et sinäkään ole sopiva ja tuskin päteväkään kellosepäksi tai laskentatoimen osaston johtajaksi.

Samaa mieltä!
Tottakai on töitä, joihin se etuliite on ratkaiseva. Jos etsitään lääkäriä lääkärin tehtävään, niin kyllä se tutkinto täytyy lääkiksestä olla..
Mutta sitten taas toisaalta en nyt muista kovin montaa työpaikkailmoitusta koskaan nähneeni missä olisi etsitty filosofia..
Tottakai siis on töitä, joihin tarvitaan juuri tietty koulutus - mutta on paljon myös töitä, joihin tarvitaan sopiva henkilö, jolla on riittävä koulutustaso..jos sen niin haluaa ilmaista.
Ehkäpä maisteritutkinnon omaavat sotilaat ovat hieman paremmassa asemassa kuin opisto- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet sotilaat, mutta kyllä kaikille töitä siviilistä löytyy - jos niitä haluaa etsiä ja tehdä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Minkälaisia sopimuksia pv ylipäätään on 2000-luvulla tehnyt alemman portaan sotilaille? Olen vähän pihalla näistä nykyisistä kuviosta kun yksi tuttu n.30v. luti selitti että ei hänellä edes ole mitään sopimusta ns. eläkeikään asti. On mm. opiskellut siviiliammatin itselleen jo valmiiksi pv tuella koska sopimus ei kestä eläkeikään asti.
Eli onko pv:llä riveissään luutnantteja-kessuja joilla on jonkin sortin määräaikainen työsopimus?

Kandit (luutnantit) ovat kaikki määräaikaisia 10+5v sopimuksella, heidät nimitetään vakivirkaan maisteriopintojen jälkeen. Tosin taitaa olla selvitystyö aluillaan sen suhteen, olisiko mahdollista vakinaistaa kandi virkaan ilman maisteritutkintoa.

Missä vaiheessa nuo maisteriopinnot sitten saa/pitää suorittaa?
Onko tuo nyt sitten ihan automaatio että kaikki saavat sen vakisopparin jos käyvät maisteriopinnot?

Minä kun ymmärsin kaverin puheista sen niin että pv nimenomaan tukee jollain rahalla/vapaalla sitä että luuntnantin arvon aikana hankkii siviilikoulutuksen ettei sitten putoa tyhjänpäälle jos/kun määräaikainen sopimus loppuu. Tuon tukisumman saa myös kerralla käteen sitten kun sopimus loppuu, mutta pienempänä kuin jos sen olisi käyttänyt sopimuksen aikana kouluttautumiseen.

Eikö tälläinen järjestelmän vähän viittaa siihen että ihan kaikkien ainakaan ei edes haluta tuon 10-15-vuoden jälkeen enää jäävän pv leipiin?
Tämänhän vaikuttaisi ihan fiksulta vedolta ainakin yrittää pitää ns. suorittava kenttäporras mahdollisemman nuorena.

 

[Kapiainen]

Missä vaiheessa nuo maisteriopinnot sitten saa/pitää suorittaa?
Onko tuo nyt sitten ihan automaatio että kaikki saavat sen vakisopparin jos käytvät maisteriopinnot?

Minä kun ymmärsin kaverin puheista sen niin että pv nimenomaan tukee jollain rahalla/vapaalla sitä että luuntnantin arvon aikana hankkii siviilikoulutuksen ettei sitten putoa tyhjänpäälle jos/kun määräaikainen sopimus loppuu. Tuon tukisumman saa myös kerralla käteen sitten kun sopimus loppuu, mutta pienempänä kuin jos sen olisi käyttänyt sopimuksen aikana kouluttautumiseen.

Eikö tälläinen järjestelmän vähän viittaa siihen että ihan kaikkien ainakaan ei edes haluta tuon 10-15-vuoden jälkeen enää jäävän pv leipiin?

Maisteriopinnot alkavat pääsääntöisesti noin 5 vuoden työssäolon jälkeen. Kaikki läpäisseet saavat vakinaisen viran.

Hommahan juontaa juurensa siihen, että 10+5v sopimuksilla toivottiin/kuviteltiin saatavan nuorta, ammattisotilasreserviä kenttäarmeijaa varten. Siihen liittyen oli myös tarkoitus tukea kandien opiskelua työn ohessa toisen tutkinnon hankkimiseksi. Osa kandeista on niin tehnytkin..mutta järjestelmä ei ole osoittautunut kovinkaan toimivaksi. Se johtaa mm. siihen, että kandin työssäoloaika kuluu käytännössä hänen opiskellessaan muualla seuraavaan tutkintoon ja muutenkaan kovin montaa kandia ei tunnu kiinnostavan se 10v Puolustusvoimissa ja sitten siviiliin. Homma ei siis toiminut kuten oli toivottu..siksi muutoksia lienee tulossa.
Vielä kun homma menee niin, että kaikki halukkaat kandit pääsevät maisteriopintoihin, niin sitä toivottua nuorta reserviä ei siis synny..koska käytännössä kaikki kandit menevät maisteriopintoihin saadakseen vakiviran. Tosin ilmeisen moni kandi ei sinänsä välttämättä menisi ko. opintoihin jos ilman niitä saisi sen vakiviran.. Nykysysteemi siis käytännössä tuottaa liikaa maistereita. Sen vuoksi kandien virkojen vakinaistamismahdollisuus lienee siis työn alla..ja henk.koht uskon että niin myös tulee käymään. Sille on myös tarvetta monessakin mielessä. Perusyksikkötaso tarvitsee niitä kokeneitä ltn-ylil tason kavereita ja toisaalta jos maistereita koulutetaan liikaa, se vääristää nopeasti henkilöstörakennetta = kaikille maistereille ei löydy mielekkäästi koulutusta vastaavaa hommaa.

 

[Bodyguard]

Minun kokemukseni kyllä puhuvat aikalailla toista sen suhteen, miten sotilaan koulutuksella työllistyy siviilimarkkinoilla.
Tunnen jo niin monta evp-sotilasta, etten muista heti edes lukumäärää, jotka ovat lähteneet siviilipuolelle töihin. Työllistyminen ei ole ollut vaikeaa - ei ensimmäisen työpaikan löytämiseksi, eikä myöskään seuraavien työpaikkojen osalta.
Suurin osa heistä on vieläpä niitä "hankalimmin" työllistyviä..eli jalkaväkikoulutettuja.
Vuosien varrella on tullut myös omaa asemaa siviilimarkkinoilla kartoitettua ja nekin kokemukset puhuvat sen puolesta, ettei se työllistyminen sotilaan koulutuksella mitenkään erityisen haastavaa ole..
Asiahan taitaa kuitenkin olla aikalailla siten, että siviilimaailmassa etsitään yhä enenevässä määrin sitä sopivinta henkilöä..ei tiettyä tutkintoa. Maisteri tuntuu olevan monessa kohtaa maisteri, riippumatta siitä mikä sen maisterin etuliite on..

Tietenkin ajan henki on nyt sellainen, että esim sotilaiden etujärjestöjen on tietyltä kantilta katsoen edullista rummuttaa sellaista sanomaa, että sotilaan on vaikeaa työllistyä siviilimarkkinoilla..mutta ei se minun mielestäni kyllä vastaa välttämättä kovinkaan hyvin totuutta.
Se on tietenkin selvää, että välttämättä jollakin pienellä varuskuntapaikkakunnalla josta varuskunta lakkaa, ei välttämättä kovin helposti työtä löydy - mutta kun menee sinne, missä sitä työtä on, niin kyllä se työpaikkakin useimmiten irtoaa.

Kyllähän ne sotilaat ovat ennenkin siviilipuolelle työllistyneet, mutta ilmeisesti aikamoisen kokemuksen omaavina. Kuten aiemminkin tässä topikissa on tullut ilmi, kyllähän siellä PV:ssä on tehtäviä, missä saa siviilipuolelle sopivaa kokemusta. Ja julkishallinnossahan se maisteri nimenomaan on ollut se avainsana, ei se etuliite.
Mun mielestäni se sopivin henkilö useaan homman on juurikin se maisteri, millä on se oikea etuliite. Ei toki kaikkiin, mutta melkoisen moneen. Toki myönnään, että maisteri, saatikka tohtori, jo sinänsä merkitsee jotain ja julkishallinnon hommissa se useimmiten riittää sellaisenaan.
Kaukaa haettuna ja kärjistettynä esimerkki: jalkaväen upseeri ( sotatieteen maisteri ) ei ole erityisen pätevä saatikka sopiva hakija esim. Wärtsilään käyttöönottoinssiksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi. Eiköhän tää esimerkki valaise sitä, mitä mä olen tarkoittanut. Joku merkitys sillä tutkinnon etuliitteellä on ja se on se, että se rajaa niitä mahdollisuuksia. Joihinkin hommiin sillä ei ole merkitysttä, mutta useisiin hommiin on.

Ja mikä on se sopiva tutkinnon etuliite. Jos titteli on filosofian maisteri niin voi olla yhtä hyvin lukenut sosiologiaa, sanskriitin kielenkääntäjäksi kuin teoreettista fysiikka tai soveltavaa matematiikkakin.
Katsot taas asiaa vain ja ainoastaan oman työsi näkökulmasta. Helvetin pieni osa suomalaisista on päteviä käyttöönottoinsinööriksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi Wärtsilään ja vielä pienempi osa sellaisessa toimii. Et sinäkään ole sopiva ja tuskin päteväkään kellosepäksi tai laskentatoimen osaston johtajaksi.

Juu, en todellakaan ole. Etkö ymmärtänyt kun sanoin, että esimerkkini on kärjistetty. Haen esimerkkini läheltä omaa ammattiani, koska sen alan tunnen. Wärtsilä ja ne mainitsemani tehtävät olivat vain esimerkki. Vastaavan kaltaisia yrityksiä ( isoja ja pieniä ) ja tehtäviä on maassamme lukuisia. Ne olivat vain esimerkkejä. Sen verran minäkin tiedän, että filosofian maisteri voi olla käytännössä melkein minkä alan osaaja tahansa ( ei kuitenkaan lääkäri ), myös tekniikan alan ihminen. Kyllä minä katson tätä asiaa muustakin näkökulmasta kuin oman työni näkökulmasta. Jos viitsisit lukea mun viestejäni, niin ehkä sen hiffaat.
En ala riitelemään, enkä nimittelemään. Jos et ymmärrä, mitä tarkoitan sillä etuliitteen merkityksellä joihinkin hommiin, niin en voi sille mitään.

 

[veffeade]

Unohtakaa jo nuo upseerien irtisanomiset. Ei tule tapahtumaan.

YT:t koskee siviileitä, ali- ja opistoupseereja ja mahd. erikoisupseereita (jotka kyllä työllistyy siviiliin).

Erikoisupseerein ja siviilien on helpointa työllistyä siviilipuolelta, koska heillä kaikilla on siviilipuolen koulutus. Mutta ne ali- ja opistoupseerit? Mitä siviilipuolen valmiuksia heidän koulutuksensa antaa? Ehkä joillekin aloille( turvallisuus ) jotain, mutta miten on esim. jääkärijoukkueen kouluttaja tai kt-jaoksen kouluttaja? Viesti- ja pioneerijoukoissa voi jotain siviiliin liittyvää kokemusta ja koulutusta saada, mutta esim jv ja tykistö?
Tuskin ne varsinaiset upseeritkaan ihan kokonaan lopareilta välttyvät. Ehkäpä se sitten hoidetaan, kuten SJ totesi, "luonnollisella poistumalla".

Eikös yksi uudistuksen tavoite ole lisätä kouluttajien lukumäärääriä?. En oikein jaksa kuvitella tilannetta jossa joukkuueen pääasialliset kouluttajat olisivat alkaen kapteeni ja siitä ylöspäin.

Muistelen lisäksi jossain uutisessa olleen, että vastavalmistuneita upseereja nuo irtisanomiset eivät välttämättä koskisi, ts. olisivat turvassa: Uudelleen sijoitus sitten tietysti edessä uudelle paikkakunnalle jopa.

Minusta nyt pitäisi keskittyä säilyttämään aliupseerit, jos vain ovat tarpeeksi nohevia, sekä koulutuksen kannalta olennainen upseeristo. Kun esikuntia kun lakkautetaan, voidaan samalla perata myös jäljelle jäävät, ettei sinne vaan jää joutavia tehtäviä.

Veikkaisin kuitenkin että valtaosa irtisanottavista upseereista on alkaen majurista ja päätyen eversteihin; kenraalikuntaan tustin kajotaan...

 

[veffeade]

Olet oikeassa siinä, että mikään koulutus ei suoraan valmista ammattiin, mutta moni koulutus antaa sellaisen perustan joihinkin ammatteihin, mitä muusta koulutuksesta ei saa. Itselläni on AMK-tason koulutus ( tosin silloin ei olluut AMK:a, luojan kiitos, kun minä opiskelin ), konesuunnitteluinsinööri ( linja oli konstruktiotekniikka silloisessa opistossa ). Päivääkään en ole suunnittelijan töitä tehnyt, mutta nykyiseen työhöni koulutus on kuitenkin antanut tarvittavat pohjatiedot, joita ilman ei pärjää.

Hmm. Tästä voisi päätellä että sinulla EI ole amk-tason koulutusta, jos et sitä pahvia ole ammattikorkeakoulusta saanut. Jos suoritit inssin pahvit jossain teknillisessä oppilaitoksessa vuosituhannen vaihteessa tai sitä ennen olet käytännössä opistoinsinööri. Käytännön kannalta tällä ei ole suurta merkitystä, ainoastaan jos haluat jatkaa joskus opintoja on amk-päivityskoulutus käytävä.

No joo, mulla ei ole AMK-tutkintoa, mutta hyvillä mielin voin väittää, että mun koulutukseni+kokemukseni on kyllä AMK-tasoa. Opistoinssi siis olen, englanniksi tutkinnostani käytettiin aikanaan nimitystä BSc ( mech Eng), joka vapaasti suomeksi käännettynä tarkoittaa kandia ( tekniikan kandidaatti ). Valmistuin 1984, jolloin tuota AMK:ta ei ollut edes haaveissa kellään. Peruskoulutuksen lisäksi on siis käyty muutamia täydennyksiä mm. TKK:lla ja ulkomailla ( lähinnä työnantajani tarjoamana ).
Tänä päivänä ei ole sellaista koulutusta, mihin opistoinssiä voisi verrata, lähimpänä on juurikin tuo AMK-inssi, mikä paperilla toki on ylemmällä tasolla, mutta vain paperilla.

Kyllä tuo vertaus mielestäni tehdään juurikin AMK-inssiin. Nythän on niin että AMK:ssa on kahden tasoisia tutkintoja; ns. "normi" AMK-tutkinto ja "ylempi AMK-tutkinto". Riippuu vähän alasta kumpia on tarjolla. Tarkemmin
vaikkapa http://www.mamk.fi/. Etusivulla on suoraan linkkiä tuohon "normi AMK:n täydentämiseen" http://www.mamk.fi/hakeminen/ylemmat_amk-tutkinnot.

edit: "normi AMK-tutkinto" -> vartailukohta vanhassa systeemissä "teknikko" ?
"ylempi AMK-tutkinto" -> vertailukohta vanhassa systeemissä "insinööri" ?

 

[Tvälups]

Mitenhän tämä teknikkoinsinöörien tittelötaisto liittyy sotilaiden siviilityöllistymiseen..?

 

[veffeade]

Mitenhän tämä teknikkoinsinöörien tittelötaisto liittyy sotilaiden siviilityöllistymiseen..?

Itse asiassa ei mitenkään ; suoranaista OT:tä :-/...

 

[noska]

Kyllä mä siellä pankissa tai vakuutuslaitoksessa luotan enemmän kauppatieteen maisteriin kuin sotatieteen maisteriin.

Vastaas ihan rehellisesti. Kuinka monta kertaa olet pankissa kysynyt siellä työskentelevän koulutuksesta. Yllättävän harvalla heistä on KTM:n tutkintoa.

Pääasia kuitenkin mun viesteissäni on se, että se upseerin koulutus ei ole mikään oikotie onneen. Se ei ole semmoinen, että sillä saa homman kuin homman.

SIinä tapauksessa olet ilmaissut itseäsi huonosti, koska viesteistäsi on saanut kuvan, että mielestäsi ei upseerin koulutuksella saa mitään töitä.

Ja jos haluat mun koulutustani miettiä, niin voin sanoa, että eihän sekään anna valmiuksia muuuhun kuin koneenrakennuksen alalle. Niinhän se on kaikkien tutkintojen kanssa.

Sepä se juuri onkin erona opistotasolla ja ylemmällä korkeakoulutasolla. Jälkimmäinen antaa laajemmat valmiudet kun ensimmäinen valmistaa spesifimmälle alalle ja tarkemmin määrättyyn tehtävään.
Eroa on jopa tiedekorkeakouluissa siten että teknsiet korkeakoulut tuottavat tarkemmin määrättyjen alojen erikoisosaajia, kun taas yliopistot laajempien kokonaisuuksien hallitsijoita. Yliospistoillakin on vielä erilaisia painotuksia. Yhdessä on lisätty kaupallisen puolen hallinta, toisessa jullkishallinnollista, kolmannessa henkilöstöpuolta, neljännessäö teoreettista ja viidennessä soveltavaa tutkimusta. Jossain on humanististen ja taideaineiden edustus vahvempi ja toisessa luonnontieteiden. Jo samaa pääainetta opiskelleilla eri oppilaitoksista tulleilla on erilainen pohja. Kukaan heistä ei ole valmistunut tiettyyn ammattiin. Eri työnantajat sitten painottavat eri osa-alueita eri tavalla työntekijöitä valitessaan. Entisiä upseereita on esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja myyntipuolella todella paljon.

 

[noska]

Minun kokemukseni kyllä puhuvat aikalailla toista sen suhteen, miten sotilaan koulutuksella työllistyy siviilimarkkinoilla.
Tunnen jo niin monta evp-sotilasta, etten muista heti edes lukumäärää, jotka ovat lähteneet siviilipuolelle töihin. Työllistyminen ei ole ollut vaikeaa - ei ensimmäisen työpaikan löytämiseksi, eikä myöskään seuraavien työpaikkojen osalta.
Suurin osa heistä on vieläpä niitä "hankalimmin" työllistyviä..eli jalkaväkikoulutettuja.
Vuosien varrella on tullut myös omaa asemaa siviilimarkkinoilla kartoitettua ja nekin kokemukset puhuvat sen puolesta, ettei se työllistyminen sotilaan koulutuksella mitenkään erityisen haastavaa ole..
Asiahan taitaa kuitenkin olla aikalailla siten, että siviilimaailmassa etsitään yhä enenevässä määrin sitä sopivinta henkilöä..ei tiettyä tutkintoa. Maisteri tuntuu olevan monessa kohtaa maisteri, riippumatta siitä mikä sen maisterin etuliite on..

Tietenkin ajan henki on nyt sellainen, että esim sotilaiden etujärjestöjen on tietyltä kantilta katsoen edullista rummuttaa sellaista sanomaa, että sotilaan on vaikeaa työllistyä siviilimarkkinoilla..mutta ei se minun mielestäni kyllä vastaa välttämättä kovinkaan hyvin totuutta.
Se on tietenkin selvää, että välttämättä jollakin pienellä varuskuntapaikkakunnalla josta varuskunta lakkaa, ei välttämättä kovin helposti työtä löydy - mutta kun menee sinne, missä sitä työtä on, niin kyllä se työpaikkakin useimmiten irtoaa.

Kyllähän ne sotilaat ovat ennenkin siviilipuolelle työllistyneet, mutta ilmeisesti aikamoisen kokemuksen omaavina. Kuten aiemminkin tässä topikissa on tullut ilmi, kyllähän siellä PV:ssä on tehtäviä, missä saa siviilipuolelle sopivaa kokemusta. Ja julkishallinnossahan se maisteri nimenomaan on ollut se avainsana, ei se etuliite.
Mun mielestäni se sopivin henkilö useaan homman on juurikin se maisteri, millä on se oikea etuliite. Ei toki kaikkiin, mutta melkoisen moneen. Toki myönnään, että maisteri, saatikka tohtori, jo sinänsä merkitsee jotain ja julkishallinnon hommissa se useimmiten riittää sellaisenaan.
Kaukaa haettuna ja kärjistettynä esimerkki: jalkaväen upseeri ( sotatieteen maisteri ) ei ole erityisen pätevä saatikka sopiva hakija esim. Wärtsilään käyttöönottoinssiksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi. Eiköhän tää esimerkki valaise sitä, mitä mä olen tarkoittanut. Joku merkitys sillä tutkinnon etuliitteellä on ja se on se, että se rajaa niitä mahdollisuuksia. Joihinkin hommiin sillä ei ole merkitysttä, mutta useisiin hommiin on.

Ja mikä on se sopiva tutkinnon etuliite. Jos titteli on filosofian maisteri niin voi olla yhtä hyvin lukenut sosiologiaa, sanskriitin kielenkääntäjäksi kuin teoreettista fysiikka tai soveltavaa matematiikkakin.
Katsot taas asiaa vain ja ainoastaan oman työsi näkökulmasta. Helvetin pieni osa suomalaisista on päteviä käyttöönottoinsinööriksi, suunnittelijaksi tai huoltopäälliköksi Wärtsilään ja vielä pienempi osa sellaisessa toimii. Et sinäkään ole sopiva ja tuskin päteväkään kellosepäksi tai laskentatoimen osaston johtajaksi.

Juu, en todellakaan ole. Etkö ymmärtänyt kun sanoin, että esimerkkini on kärjistetty. Haen esimerkkini läheltä omaa ammattiani, koska sen alan tunnen. Wärtsilä ja ne mainitsemani tehtävät olivat vain esimerkki. Vastaavan kaltaisia yrityksiä ( isoja ja pieniä ) ja tehtäviä on maassamme lukuisia. Ne olivat vain esimerkkejä. Sen verran minäkin tiedän, että filosofian maisteri voi olla käytännössä melkein minkä alan osaaja tahansa ( ei kuitenkaan lääkäri ), myös tekniikan alan ihminen. Kyllä minä katson tätä asiaa muustakin näkökulmasta kuin oman työni näkökulmasta. Jos viitsisit lukea mun viestejäni, niin ehkä sen hiffaat.
En ala riitelemään, enkä nimittelemään. Jos et ymmärrä, mitä tarkoitan sillä etuliitteen merkityksellä joihinkin hommiin, niin en voi sille mitään.

Kuten jo edellisessä vastauksessani totesin on viesteistäsi ollut tosiaan vaikea hiffata pointtiasi. Lähinnä on tuntunut siltä että olisit väittänyt ettei upseeri saa töitä koska ei ole pätevä koneinsinööri. Sehän on selvä ettei jokainen upseeri voi olla pätevä jokaiselle alalle. Kuitenkin upseerien joukossakin voi olla ja todennäköisesti onkin päteviä koneinsinööreitä (ainakin mervoimissa). Vastaavasti toinen upseeri on suorittanut klt-tutkinnon ja kolmas jotain muuta. Upseerite eivät tappele edes keskenään samoista työpaikoista. Jopa niillä jv:n ja tykistön upseereilla on osaamista joka kiinnostaa monia tahoja.

 

[koponen]

Kyllähän nuo ominaisuudet ovat plussaa lähes alalla kuin alalla, mutta aika harvalla alalla ne ovat se ensisijainen asia. Luultavasti nuo ominaisuudet ovat niitä, jotka erottavat ne "jyvät akanoista" silloin kun muu soveltuvuus on kaikilla kohdallaan.
Mutta täytyy muistaa se, että niillä "oikeilla sotilailla" ei useimmiten ole niitä soveltuvuuden edellyttämiä perustietoja ja taitoja tarvittavassa laajuudessa hallussaan.
Ehkä mä katson asioita liikaa tämmöisen tekniikka-/talouskoulutuksen näkökulmasta.

Asiantuntijatehtäviin työllistyy asiantuntijuuteen johtavalla perus- ja täydennyskoulutuksella ja alan kokemuksella. Evp joko on tehnyt jonkun alan juttuja tai sitten ei.

Tehtäviin joissa joko rakennetaan jotain kokonaan uutta tai johdetaan ei-spesifisti ihmisiä työllistyy huomattavasti laajemman tarkastelun pohjalta. Tämä lienee varsin kirkasta kaikille johtotehtävissä edenneille ja omistajia edustaville. Näihin tehtäviin henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva evp on aivan hyvä kandidaatti.

Muuten, missä yritysjohtajia koulutetaan? (Siis koulutetaan johtajia, ei kouluteta johtotehtäviin valmiuksia antavia tietoja ja taitoja...)

 

[Umkhonto]

Sepä se juuri onkin erona opistotasolla ja ylemmällä korkeakoulutasolla. Jälkimmäinen antaa laajemmat valmiudet kun ensimmäinen valmistaa spesifimmälle alalle ja tarkemmin määrättyyn tehtävään.
Eroa on jopa tiedekorkeakouluissa siten että teknsiet korkeakoulut tuottavat tarkemmin määrättyjen alojen erikoisosaajia, kun taas yliopistot laajempien kokonaisuuksien hallitsijoita. Yliospistoillakin on vielä erilaisia painotuksia. Yhdessä on lisätty kaupallisen puolen hallinta, toisessa jullkishallinnollista, kolmannessa henkilöstöpuolta, neljännessäö teoreettista ja viidennessä soveltavaa tutkimusta. Jossain on humanististen ja taideaineiden edustus vahvempi ja toisessa luonnontieteiden. Jo samaa pääainetta opiskelleilla eri oppilaitoksista tulleilla on erilainen pohja. Kukaan heistä ei ole valmistunut tiettyyn ammattiin. Eri työnantajat sitten painottavat eri osa-alueita eri tavalla työntekijöitä valitessaan. Entisiä upseereita on esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja myyntipuolella todella paljon.

Juu ja ei. Ja poikkeus vahvistaa säännön. Tiedän tapauksia, joissa normaalisti DI-TkT-tason koulutusta (muodollisesti) vaativassa tehtävässä on joku elektroniikka-asentaja tai jopa ilman tutkintoa oleva kaveri. Eli jos valintakriteerit ovat kohdallaan niin ko. henkilön persoonalliset ominaisuudet vaikuttavat valintaan, ei se viimeisin "spettari". Tiedän myös muodollisen pätevyyden perusteella valittuja kavereita, jotka valitettavasti ovat aivan "kädestä talutettavia". Ja tiedän myös, että tällainen oppiarvoon perustuva valinta- ja palkkaujärjestelmä on aivan /C:stä vaikka se onkin firman virallisen linjan mukainen.

Nimim. Alokas komppaukkona.

 

[mursu]

Kyllä mä siellä pankissa tai vakuutuslaitoksessa luotan enemmän kauppatieteen maisteriin kuin sotatieteen maisteriin.

Vastaas ihan rehellisesti. Kuinka monta kertaa olet pankissa kysynyt siellä työskentelevän koulutuksesta. Yllättävän harvalla heistä on KTM:n tutkintoa.

No itse voin sen verran sanoa, että kyllä siellä aika monella on joko ktm tai otm paperit kourassa, kun sinne pankkialalle menee. Toki siellä tiskillä ja muissa alemman tason tehtävissä on kaikenlaista porukkaa (esim. tradenomeja), mutta siitä tiskiltä ei sitten pääsääntöisesti kovin paljoa muihin vaativampii hommiin mennä, jos ei soveltuvaa esim. rahoitukseen liittyvää tutkintoa ole. Esimerkkinä vaikka lakipuolella, anayytikkona tai muissa rahoituksen tehtävissä ei jollain jalkaväen upseerin koulutuksella pitkälle pääse.

Kyllähän sitä upseeritkin varmasti työllistyy myös muualle, mutta en jaksa uska, että se on joku multipassi kaikenlaisiin asiantuntijan tehtäviin. En ainakaan itse voisi omalla alalla (kaupallinen + juridiikka) kuvitella, että työkaverina olisi esim. tykistölinjan upseeri.

Muuten, missä yritysjohtajia koulutetaan? (Siis koulutetaan johtajia, ei kouluteta johtotehtäviin valmiuksia antavia tietoja ja taitoja...)

Jos tilastoja katselee niin taitaa yleisimmin löytyä DI tai KTM-tutkinto isoimpien yhtiöiden johtohenkilöiltä.