Sotilasjohtaminen vs. siviilijohtaminen?

Vanhassa kunnon "Kapina laivassa" -teoksessa vanha merimies sanoi, että "Kokkapuhe tepsii joskus paremmin kuin kattiruoska."

Roomalainen senaattori taas neuvoi poikaansa legioonan komentamisessa sanoen, että "Jos et voi palkita legioonalaista, tapa hänet."

Ensimmäinen sitaatti tarkoitti, että vaikka kuri ja järjestys pitää olla, joskus huumori laukaisee ongelmatilanteet. Jälkimmäinen tilanne taas on tulkittavissa niin, että alaiset ovat kasvotonta massaa, josta yksilöitä nostetaan esiin vain poikkeuksellisesti. Ongelmatilanteissa puolihuolimaton "Älä päästä toistumaan" ei tepsi, vaan esimiehen on osoitettava, että virheitä ei saa toistaa.

Miten näitä sitten käytännössä toteutetaan? Niinpä... Siinähän se esimiehen ongelma onkin. Itse arvostelen omaa työtäni siten, että alaiset ovat kuin peili: heidän suhtautumisensa minuun ja se miten he käskyjäni toteuttavat, kertoo siitä, miten kohtelen heitä. Tämä ei tarkoita sitä, että tingitään vaatimuksista tai määrätyistä muotoseikoista, päin vastoin. Lähinnä se tarkoittaa sitä, että myös alaisia on kohdeltava kuin ihmisiä.
 
Vanhassa kunnon "Kapina laivassa" -teoksessa vanha merimies sanoi, että "Kokkapuhe tepsii joskus paremmin kuin kattiruoska."

Roomalainen senaattori taas neuvoi poikaansa legioonan komentamisessa sanoen, että "Jos et voi palkita legioonalaista, tapa hänet."

Ensimmäinen sitaatti tarkoitti, että vaikka kuri ja järjestys pitää olla, joskus huumori laukaisee ongelmatilanteet. Jälkimmäinen tilanne taas on tulkittavissa niin, että alaiset ovat kasvotonta massaa, josta yksilöitä nostetaan esiin vain poikkeuksellisesti. Ongelmatilanteissa puolihuolimaton "Älä päästä toistumaan" ei tepsi, vaan esimiehen on osoitettava, että virheitä ei saa toistaa.

Miten näitä sitten käytännössä toteutetaan? Niinpä... Siinähän se esimiehen ongelma onkin. Itse arvostelen omaa työtäni siten, että alaiset ovat kuin peili: heidän suhtautumisensa minuun ja se miten he käskyjäni toteuttavat, kertoo siitä, miten kohtelen heitä. Tämä ei tarkoita sitä, että tingitään vaatimuksista tai määrätyistä muotoseikoista, päin vastoin. Lähinnä se tarkoittaa sitä, että myös alaisia on kohdeltava kuin ihmisiä.
Aivan!

Homma ei skulaa jos alaisia mollataan, varsinkin joukon edessä. Kielletty varmaan 1 k vuotta.

Jos taas annat alaisen itse korjata hommat, se kasvattaa alaisen arvoa joukon edessä + hänen luottamusta sinuun.
 
Rangaistusta oli tarpeeksi kun tiesimme että tämä joukkue oli seuraavana aamuna rakentamassa oikeata miehistökorsua. Kaivinkone oli kaivanut kuopan. hirret ja kivet olivat paikalla. Saatanallinen krapulapäivä heille. Valvoimme tietysti ettei moka uusinut. Jos olisi uusinut. olisi siihen otettava kantaa.
Jos seuraavana aamuna olisi ollut jotain muuta aktiviteettia, olisiko tämä vaikuttanut päätökseen?
 
Jos seuraavana aamuna olisi ollut jotain muuta aktiviteettia, olisiko tämä vaikuttanut päätökseen?

- Entä jos nyt tulisi hälytys?
- Hitto ko myö Vanhalan kans pantaiskii kookoo asemii ja lasetettais tuonneppäi ja tuonneppäi tuonneppäi ja tuonneppäi. Joka suuntaa myö annettaiskii sellaset löylyt jot kyl hälytykset selviäisiit.
 
Jos seuraavana aamuna olisi ollut jotain muuta aktiviteettia, olisiko tämä vaikuttanut päätökseen?

Se jäi nähtäväksi. Sodassa kun ei ole varaa jättää mitään nähtäväksi. Ja jos jätetään, niin se maksetaan yleensä korkeimman jälkeen. Minä veikkaan, että kyse on tässä adam-casessa siitä, että tuon ajan tendenssit huomioiden tuo juopotteleva kööri koettiin siellä upseeriosastollakin "sosiaalisesti läheiseksi". Juopottelun kulttuuri oli Suomessa tuohon aikaan vielä varsin "suvaittua" ja sitä katsottiin sormien läpi työpaikoillakin. Ja tuo sormien läpi katsominen sitten näkyi kh:ssakin. Kultaisella -80-luvulla ei ollut mitenkään uniikkia kohdata juopottelevaa kantahenkilökuntaa vaikkapa pitäjän soittoruokalassa, maastoharjoituksissa tms.
 
Se jäi nähtäväksi. Sodassa kun ei ole varaa jättää mitään nähtäväksi. Ja jos jätetään, niin se maksetaan yleensä korkeimman jälkeen. Minä veikkaan, että kyse on tässä adam-casessa siitä, että tuon ajan tendenssit huomioiden tuo juopotteleva kööri koettiin siellä upseeriosastollakin "sosiaalisesti läheiseksi". Juopottelun kulttuuri oli Suomessa tuohon aikaan vielä varsin "suvaittua" ja sitä katsottiin sormien läpi työpaikoillakin. Ja tuo sormien läpi katsominen sitten näkyi kh:ssakin. Kultaisella -80-luvulla ei ollut mitenkään uniikkia kohdata juopottelevaa kantahenkilökuntaa vaikkapa pitäjän soittoruokalassa, maastoharjoituksissa tms.
Onko siis kyse jostain 80-luvusta?

Minä tiedän, että 2010-luvulla on sotaharjoituksissa ennen varsinaista koetta nautittu koskisen korvalääkettä, eikä ole kyse ollut Tetran liberaalista korvatulehduslääkkeestä. En mitenkään kiistä Baikalin sanomaa, mutta mietin vaan, että onko johtamistavat muuttuneet?
 
Viimeksi muokattu:
Jos seuraavana aamuna olisi ollut jotain muuta aktiviteettia, olisiko tämä vaikuttanut päätökseen?
En tiedä. Turha spekuloida. Et voi astua samaan virtaan kahteen kertaan.
 
Se jäi nähtäväksi. Sodassa kun ei ole varaa jättää mitään nähtäväksi. Ja jos jätetään, niin se maksetaan yleensä korkeimman jälkeen. Minä veikkaan, että kyse on tässä adam-casessa siitä, että tuon ajan tendenssit huomioiden tuo juopotteleva kööri koettiin siellä upseeriosastollakin "sosiaalisesti läheiseksi". Juopottelun kulttuuri oli Suomessa tuohon aikaan vielä varsin "suvaittua" ja sitä katsottiin sormien läpi työpaikoillakin. Ja tuo sormien läpi katsominen sitten näkyi kh:ssakin. Kultaisella -80-luvulla ei ollut mitenkään uniikkia kohdata juopottelevaa kantahenkilökuntaa vaikkapa pitäjän soittoruokalassa, maastoharjoituksissa tms.
Emme tunteneet mitenkään läheiseksi juopottelua harjoituksessa, mutta siinä olet oikeassa että tuolloin 80-luvun lopussa yhteiskunta sieti tyyppäämistä ihan eri tavalla, jopa töissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut että olisimme hyväksyneet sen dokamaan sortuneen joukkuen touhuja. Pidimme homma lapsellisena ja hieman kummastelimme että ei muutamaa päivää voi olla ilman viinaa. Eiköhän tämä riitä tuosta jutusta.

Yleisesti tuon ja tämän ajan eroista, voisi todeta ett pääsimme itse tuon harjoituksen kasarmilla olleessa esiharjoituksessa upseerikerholle, jossa ei ollut rajoituksia. Tuossa nelisen vuotta sitten ollessani viikon kasarmiharjoituksella, eräs reserviläinen kysäisi upseerikerhosta, jolloin harjoitusta johtanut majuri totesi, ettei palvesusaikana juoda ja että olemme koko harjoituksen palveluksessa.

Tosin tähän kieltoon tuli kaksi poikkeusta: Illastimme Sandikan ruokalan alakerroksessa rykmentinkomentajan kanssa, jolloin meille tarjottiin lasi viiniä ja päättäjäissaunan jälkeen meille tarjottiin yksi kalja mieheen. Sekä kielto että poikkeukset olivat ihan asiallisia.
 
Back
Top