Sotkamon, Haminan ja Tornion datakeskukset. ?

Höyrykonesaliko sinne on tulossa? On uutta ja innovatiivista tosiaankin!

* Lauhdutin muuttaa höyryn takaisin nesteeksi tehokkaalla jäähdytyksellä.

* Jäähdytin vain jäähdyttää, mutta olomuoto säilyy samana.

Aika moni kutsuu autoissakin vaihteistoöljyn jäähdytintä lauhduttimeksi, vaikka siellä mitään höyrystynyttä öljyä ole. Pontikkapannussa sitä vastoin on lauhdutin.

Termistöni on ehkä epätarkkaa. Kyllä se laitteistojen tuottama lämpö talteen saadaan. Esillä olleilla tehomäärillä voisi hoitaa mm. ympäröivien yhdyskuntien kaukolämmön ym.
 
Tornio on mahdollisesti valittu paikaksi, jotta sähkö voidaan ostaa Norjasta. Joku viritelmä noiden tuottamalle lauhdutuslämmöllekin on varmasti suunniteltu.

Ei sitä tarvi suunnitella ollenkaan, se on ihan normiteknologiaa. Lämmön talteenottaminen ei ole enää mitään ufotiedettä. Ja eihän yritysdiileissä norjalainen sähkö ole juurikaan edullisempaa, toki se on vihreämpää kts. vuonovoimaa.

Miksi tällaisia solmukohtia värkkäiltäisiin raukoille rajoille ja luojan seljän taakse...edullisin tapa tuottaa lauhdelämpöä keskuslämmitykseenkin on rajallinen mahdollisuus...mainitut kylät ovat lämpöomavaraisia jo nyt.

Jos Suomi on niin houkutteleva konesalivaltio, niin eikös meidän pitäisi sitten huolehtia siitä, että atomipannut saataisiin tulille kohta eikä joskus? Sopiihan noita konesaleja vaikka joka pitäjään maksamaan yhteisöveroja. Kyllä tuollaisille sähkönkuluttajille halpa sähkö on a ja o. Päät pois pehvasta ja uraania pilkkomaan vain. Talvivaaran myötä ollaan nimittäin kohta myös uraaniomavaraisia, jahka siitä itään reilu viisi peninkulmaa saadaan toinen kaivosalue tohisemaan, niin taatusti uraanista ei ole nuusaa. Hopea ym. kaivosalueenahan siitä puhutaan, olen varma, että uraania siinä on vielä enemmän kuin Talvivaarassa.

Onhan näillä sijoituksilla myös turpo-merkityksensä: mitä enemmän amerikkalais- tms. yhtiöitä on Suomessa, sen parempi....eikös vain?

Mutta kunnanisien pitää olla tarkkoina. Jos joku asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se melkoisella varmuudella myös on sitä.
 
Termistöni on ehkä epätarkkaa. Kyllä se laitteistojen tuottama lämpö talteen saadaan. Esillä olleilla tehomäärillä voisi hoitaa mm. ympäröivien yhdyskuntien kaukolämmön ym

Niillä on jo kaukolämpölähteensä. Siksi onkin -taloudellisesti- yhtiön kannalta parasta rakentaa salinsa ns. kasvualueelle, jossa lämmitysenergiankin tarve kasvaa tasaisesti. Mutta kuten jo tuossa rämistin, niin rakentakoon vain omilla rahoillaan vaikka sali per pitäjä. Paino sanalla OMILLA. Kuntaisät kun sotkevat näppinsä noihin, niin yleensä siitä ei seuraa mitään kummaista. Kuntiin jäävät laskut lähinnä ja muisto -siitäkin yrityksestä-.
 
Täällä näkyy vielä porukka ottavan tämän tosissaan. Tarkastellaampa ainutta asiaa mikä on 'faktaa' mitä firmasta on annettu ulos. Hommaa mainostetaan vain sähköteholla. Ei siis millään laskentakapasiteetillä tai tallennuskapasiteetillä tms.
“First, I would like to give you a technical response: Actually, the initial “minimum baseload capacity” of each of our facilities is 250MW, this is not the maximum capacity. Our proprietary engineering and design allow for expansion of capacity in increments above 250MW as well, wherein we create what we refer to as our “HE-OTG Power Hub™”. This state-of-the-art system presents us the opportunity to readily meet the demand for energy and capacity increases under a standardized delivery platform, thus reducing our design, engineering and construction schedules to meet our client’s requirements, while maintaining our prime directive of delivering the highest levels of energy efficiency and environmental design within our HE-OTG™ programs. AI and Blockchain providers/clients are not within our current customer base.

so that with our energy production platform we are able to produce the 250MW of power and deliver that power 24/7/365.

The actual components of our solution are still a secret and remain proprietary to our systems. When necessary, we can offer 3rd level redundancy solution supported by grid, but it uses the grid less than 2% of time – meaning not much – so we can quite easily call it “off-grid”, says Dale Hobbie, CEO Silent partner group

Sähköä tehtäisi siis 250MW 24/7/365 ja se olisi minimikuorma. Sitä voitaisi heidän järjestelmällään kasvattaa jonkun tarpeen mukaan. Lisäksi sähkönsyöttö olisi varmennettu. Verkkosähkö olisi 'jos sitä nyt satutaan tarvitsemaan' kolmannen luokan varmistuksena ja sitä käytettäisi alle 2% ajasta. (Kuka tarjoaa 250MW liittymiä tuollaisella käyttöasteella?)

250MW laitoksia maailmalta:
1. Egyptin tuulipuisto punaisenmeren rannalla ~400milj. dollaria 2018
2. Californian aurinkopuisto 400milj. dollaria (kun tehtiin neljä) ~7km2 alue
3. Meksikon tuulipuisto merenrannalla 550milj. dollaria,167 turbiinia
4. Dubai vesivoimalaitos 520milj. dollaria, 300m korkeusero altaalla ja merenpinnalla. Altaan tilavuus ~6,5milj kuutiota.
5. Kiinassa kehiteltyä ydinvoimaa 250MW lämpöteholla (testilaitos)

Syöttö on varmistettu kuten Hobbie lupailee niin noita pari per laitos. Tosin noista mikään ei toimisi esitetyissä sijoituspaikoissa.

Kuka nostaa käden ja väittää että konesalifirma on kehittänyt sähköntuotantolaitoksen joka toimii kannattavasti Suomen oloissa ja kukaan ei ole koskaan kuullut siitä?
 
Viimeksi muokattu:
Tornio on mahdollisesti valittu paikaksi, jotta sähkö voidaan ostaa Norjasta. Joku viritelmä noiden tuottamalle lauhdutuslämmöllekin on varmasti suunniteltu.

Tai sitten sen vuoksi että meidän ylituetun tuulivoiman puisto on kemissä eli tuossa vieressä. Ikeahan rakensi ruotsiin tavaratalon ja ostaa siihen sähkön suomesta, kemin tuulivoimaloista.
 
Jos tämä nyt yleensäkään on totta, niin toivottavasti viranomaiset tutkii, ettei Mordor ole taas asialla.

Edit. Vaihdoin ryssä sanan Mordoriin.
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäisiä tolkullisia perusteita..

Mysteeri laajeni Tornioon – Datakeskusyhdistys haastatteli avainhenkilöt Skypellä: "Eivät valinneet paikkakuntia tuurilla"


085ADB070CA3D895A71DAFD7406B3C25.jpg


Silent Partner Group etsi Pekka Järveläisen mukaan maata, missä nimenomaan ekologisuutta on kehitetty.


Datakeskusyhdistys FDCF:n eli Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen pitää tietoa Suomeen kaavailluista massiivisista datakeskuksista edelleen ristiriitaisena.

FDCF julkaisi maanantaina tiedotteen, jonka mukaan yhdysvaltalaisyhtiön Silent Partner Groupin neljäs datakeskuspaikkakunta on Tornio. Asiasta uutisoi Tivi-lehti.

Viime viikolla yhtiö kertoi rakennuttavansa jättimäiset datakeskukset Sotkamoon ja Haminaan. Tivi-lehti kertoi perjantaina, että Sotkamoon keskuksia olisi tulossa peräti kaksi.

Järveläinen oli viime perjantaina videoyhteydessä Silent Partner Groupin avainhenkilöiden eli toimitusjohtaja Dale Hobbien ja teknologiajohtaja Nick Glinkowskin kanssa ja haastatteli heitä.

–He ovat tehneet pohjatyöt hyvin, mutta pitävät yllä mysteeriä. Se ei selvinnyt, pitävätkö he sitä yllä tietoisesti, eikä sekään selvinnyt, miksi kunnanjohtajia ei ole informoitu, Pekka Järveläinen kertoo Lännen Medialle.



"Hamina, Sotkamo ja Tornio ovat täydelliset valinnat"


Järveläisen mukaan Silent Partner Group ei joka tapauksessa ole valinnut paikkakuntia pelkällä tuurilla.

–Hamina, Sotkamo ja Tornio ovat täydelliset valinnat konesalipaikoiksi. Ne ovat energiatiheimmät ja tietoliikennemielessä järkevimmät paikat Suomessa.

Järveläisen mukaan tietoliikennekarttoja kun katsotaan, niin Hamina. Sotkamo ja Tornio ovat keskeiset sijainnit Suomen tietoliikenteessä Helsingin lisäksi.

–Sotkamon lähistöltä menee Venäjälle valokuituyhteys. Kajaanin kautta lähtee myöhemmin pohjoiseen kuituyhteys kohti tulevaa arktista merikaapelia. Hobbie ja Glinkowski eivät kuitenkaan myöntäneet haastattelussa, että tietävät näistä taustoista.

Järveläinen huomauttaa, että Torniossa on Suomen suurin LNG-terminaali eli nesteytetyn maakaasun terminaali, ja Haminaan sellainen on tulossa. Lisäksi Haminaan tulee tällä hetkellä maakaasua.


"Sanoivat, että Googlekin on jo Suomessa"


Miksi juuri Suomeen? Tätäkin Pekka Järveläinen oli kysynyt ja saanut vastauksen, että Silent Partner Group etsi maata, missä nimenomaan ekologisuutta on kehitetty.

–Sitten he sanoivat, että Googlekin on jo Suomessa, niin siellä täytyy olla jotain hyvää. Itse pohdin, että onhan Kajaanissa IBM:n ja valtion CSC:n konesalit. Lisäksi Facebookilla on datakeskus Luulajassa Ruotsin puolella lähellä Torniota.

Kaksi isoa kysymysmerkkiä ovat valtavien datakeskusten vaatima rahoitus ja energia.

Jokaisen datakeskuksen kapasiteetiksi on kerrottu 250 megawattia, ja se kerrottuna neljällä on noin tuhat megawattia. Googlen Haminan keskuksen kapasiteetti on reilut 100 megawattia.

–Energian tuottamiseen tarvittaisiin yksi ydinvoimala. Esimerkiksi Olkiluodon vanha reaktori on noin 800 megawattia. Hobbielta ja Glinkowskilta kysyttiin energiaratkaisusta ja kasvihuonepäästöjen neutraloinnista, mutta he eivät tarkemmin vastanneet toteutustapaan.

–Rahoitukseenkaan ei tullut vastausta. Hankkeet vaativat valtavan rahoituksen, johon ei riitä miljardi. Pelkkä energialasku on vuodessa puoli miljardia.

Yksi datakeskus toisi satoja uusia työpaikkoja, ja kerrannaisvaikutukset olisivat paikkakunnille isot.



"Yritys voi olla nouseva tähti, joka vielä ravistelee markkinoita"


Datakeskusyhdistys FDCF on riippumaton toimija, jossa on mukana rakentajia, konesaliyhtiöitä, pilvi-firmoja ja IT-firmoja. Haminassa toimiva Google on yksi jäsen.

–Kun alalla on esillä näin merkittävä hanke, niin meitä kiinnosti tietää, mikä se on. Pitää olla vähän varovainen ja toisaalta pitää olla kiinnostunut, koska yritys voi olla todennäköinen nouseva tähti, joka vielä ravistelee markkinoita. IT-alan start-upeista täytyy sanoa, että viisi vuotta sitten suurinta osaa ei ollut olemassakaan. Esimerkiksi uberia ei ollut olemassa.

Järveläinen ei osaa sanoa, mitä lähiviikkoina tapahtuu ja selviääkö datakeskus-mysteeri lopullisesti.

Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoi maanantaina, että Silent Partner Groupiin on välitetty Sotkamon kunnan yhteystiedot, mutta yhteydenottoa ei ole tullut.

–Tapana on, että yrittäjä ottaa ensin yhteyttä, Kilpeläinen sanoo.

Lännen Media laittoi maanantai-iltana Suomen aikaa sähköpostilla kysymyksiä toimitusjohtaja Dale Hobbielle, mutta ei saanut vastausta ainakaan vielä. Mediasuhteista vastaava henkilö lupasi välittää kysymykset perille.

https://www.pohjalainen.fi/uutiset/...GLINeQrlUCuERomvKDHMJofOCuRS2TGnYydRc9SZ3gQW8
 
Tivi:n kommenteissa oli joku selvittänyt mitä spedejä nämä on. Firma perustettu vuosi sitten joulukuussa, rekisteröity jonkun himaan Floridassa & Texasissa, ja Dale Hobbie ajaa vuoden 2005 Mazda 3:lla. jne...

Mitään näyttöjä näillä ukoilla ei ole yhtään mistään, paitsi jotain biiffiä fedien ja IRS:n kanssa, small potatoes nekin.

Nothing to see here, virtuaalikaarnaveneitä kaupan taas idiooteille... "vähän vaan tarvittaisi valtiolta/ kunnalta alkupääomaa/ riskinkantoa/ vastuunkantoa/ visiota/ typeryyttä..."
 
Tivi:n kommenteissa oli joku selvittänyt mitä spedejä nämä on. Firma perustettu vuosi sitten joulukuussa, rekisteröity jonkun himaan Floridassa & Texasissa, ja Dale Hobbie ajaa vuoden 2005 Mazda 3:lla. jne...

Mitään näyttöjä näillä ukoilla ei ole yhtään mistään, paitsi jotain biiffiä fedien ja IRS:n kanssa, small potatoes nekin.

Nothing to see here, virtuaalikaarnaveneitä kaupan taas idiooteille... "vähän vaan tarvittaisi valtiolta/ kunnalta alkupääomaa/ riskinkantoa/ vastuunkantoa/ visiota/ typeryyttä..."
Jos näin on niin kyllä ainakin oikein maan ovat osanneet valita.
 
Voihan tuossa olla vastaava kuvio kuin Fennovoima/Rosatom -tapauksessa, jossa Migrit Solarna Energija oli tunnustelijana. Varsinainen toimija ilmoittautuu sitten aikanaan.
 
Ehkäpä tässä on tarkoituskin vain tutkia tämmöisen informaatio vaikuttamisen aiheuttamia reaktioita?
 
Kannattanee keskittyä vain faktoihin ja realismiin. Kaikki mutustelu ei johda mihinkään.
 
Ehkäpä tässä on tarkoituskin vain tutkia tämmöisen informaatio vaikuttamisen aiheuttamia reaktioita?
Ainakin itse voi seurata miten helposti media ja kuntapäättäjät on höynäytettävissä.
Toivoa täytyy ettei tule kauheata laskua veronmaksajille.

No Haminassa ainakin on niin tyhmiä kuntapäättäjiä (Kiljusen lippumaailmafarssi sen todistaa) että niiltä kyllä rahaa löytyy taivaanrannanmaalareille.
Siitä jää ainakin jotain konkreettista 'käteen'.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10493747

Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen

Silent Partner Groupin toimitusjohtaja Dale Hobbie maalailee suuria visioita voimalaitoksista ja datakeskuksista eri puolille Suomea.
Moni yksityiskohta jäi vielä avoimeksi, mutta lisätietoa luvataan kertoa vielä tämän vuoden puolella.

Yhtiö avasi suunnitelmiaan ensin Finnish Data Center Forumin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa.
Sen jälkeen toimitusjohtaja Dale Hobbie antoi Ylelle haastattelun.
Tiivistimme haastattelun viiteen kysymykseen, jotka ovat kiinnostaneet yleisöä.

1. Miksi haluatte rakentaa datakeskukset juuri näille paikkakunnille?

Dale Hobbien mukaan yhtiö keskittyi aluksi pelkästään Norjaan. Hobbien mukaan Suomea ehdotti SPG:n kumppani Energi Danmark. Suomen etuna oli vakaa sähköverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet. Vaihtoehtoja sijaintipaikaksi oli kymmenkunta.
– Sotkamossa on teollisuutta ja riittävästi valokuitua. Torniossa on puolestaan teollisuuden lisäksi erittäin suuri kaasusatama, jolla on suuri rooli voimalaitoksen kannalta. Haminaan pätevät samat perustelut. Tarkempia sijainteja emme voi vielä paljastaa, ja se johtuu asiakkaistamme ja sopimusten viimeistelystä. Julkistuksia voi odottaa seuraavan kuukauden sisällä.

2. Mistä saatte datakeskusten käyttöön noin valtavan määrän sähköä?

Silent Partner Group kertoo, että datakeskusten sähkökapasiteetti olisi vähintään 250 megawattia. Se olisi merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa. Yhtiön mukaan se ei aio olla riippuvainen Suomen kantaverkosta, ja yhtenä perusteluna on turvallisuus.
– Aiomme rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen voimalaitoksen, joka yhdistelee kolmea erilaista tuotantomuotoa. Se pitää sisällään maakaasua, uusiutuvaa energiaa ja akkuteknologiaa. Uusiutuva energia riippuu rakennuspaikasta, eli se voi olla esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa. Käytämme siis vuorokauden aikana maakaasua, uusiutuvia energialähteitä, ja kun sitä ei ole enää saatavilla, siirrymme käyttämään akkuja. Tällä tavoin voimme taata toiminnan vuorokauden ympäri. Selvitämme vielä myös vesivoiman hyödyntämistä ja mahdollisuutta myydä keskuksen tuottama hukkalämpö paikallisesti.
– Maailmasta löytyy kyllä keskuksia, jotka pystyvät 250 megawatin kapasiteettiin, ja suurempiakin on ihan mahdollista rakentaa. Ongelmana on sähkön saatavuus. Datakeskusten koko kasvaa jatkuvasti, kun esimerkiksi pilvipalvelut laajenevat ja dataa pitää säilyttää enemmän ja enemmän. Kasvattaminen ei vain onnistu perinteisellä kantaverkkoon sidotulla mallilla. Tässä me eroamme kaikista muista, sillä pystymme tarjoamaan asiakkaalle sähkömäärän, jota he oikeasti tarvitsevat.

3. Sijoituspaikkakunnille tämä hanke tuli täytenä yllätyksenä. Miksi ette ole olleet yhteydessä paikkakuntiin, joihin haluatte rakentaa datakeskuksia?

– Kuten aiemmin kerroin, oli Norja ensimmäinen vaihtoehto ja olimme siellä pidemmällä keskusteluissa paikallisten tahojen kanssa. Suomi tuli mukaan vasta myöhemmin. Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin.

4. Miten aiotte rahoittaa tämän hankkeen?

Hobbie aloittaa vastauksen kertomalla, miten heidän asemansa yksityisenä yhtiönä on heikompi rahoituksen etsimisessä verrattuna isoihin pörssiyhtiöihin ja datakeskuksia rakentaneisiin jätteihin kuten Googleen ja Facebookiin. Rahoitustapaa on hänen mukaansa pohdittu parisen vuotta.
– Kyse ei ole pelkästä kiinteistöhankkeesta, joten on turha lainata rahaa sellaiseen. Rahoitus toimii kuin toimistorakennusta rakennettaessa. Siitä käytetään termiä credit tenant lease, ja se on rahoituksemme pohja. Se perustuu vuokralaisen vahvuuteen ja luottokelpoisuuteen sekä sopimustemme vahvuuteen. Koska rahaa ei tule osakkeenomistajilta, on tärkein omaisuus vuokrasopimus ja muut sopimukset. Esimerkiksi meidän tapauksessamme se voi tarkoittaa energiatoimitussopimuksia. En mene yksityiskohtiin rahoitusmallin suhteen, mutta asiakkaamme ovat siinä erittäin tärkeitä. Emme aio keksiä pyörää uudelleen, vaan muokkaamme sitä hieman tarpeisiimme
Voiko tuosta päätellä, että kun kerrotte asiakkaistanne ja vuokralaisistanne, se selventää myös rahoitustanne?
– Ei oikeastaan. Kun kerromme asiakkaista, se kertoo kyvystämme saada rahoitusta. Tärkeää on, että vuokralaiset ovat riittävän suuria ja tuovat mukanaan oikeaa osaamista. Esimerkiksi energian suhteen kumppanimme Energi Danmark on juuri sellainen kumppani. Meillä on sekä julkisen sektorin asiakkaita että yksityisiä.

5. Millainen kokemus teillä on datakeskuksista?

Silent Partner Group koostuu joukosta yrityksiä, joihin lukeutuvat muun muassa Level5 Data Center Group ja Diversfield Global Systems. Yhtiöillä on Yhdysvalloissa toimistoja muun muassa Tampassa, Kaliforniassa, Teksasissa ja Euroopassa Bulgariassa. Kovin paljoa tietoa yhtiöiden toiminnasta ei silti verkosta löydy.
Norjan datakeskushankkeita varten on perustettu kaksi yhtiötä, jotka ovat vain parin viikon ikäisiä ja niillä on osakepääomaa vain muutama tuhat euroa. Dale Hobbie sanoo, että yhtiöitä tullaan perustamaan myös Suomeen. Kysymykseen kokemuksesta hän vastaa näin:
– Olemme tiimi, joka koostuu tiimeistä. Meillä ei ole yhtä tiettyä asiantuntijaa, joka tietäisi kaiken. Meillä on joukko yksilöitä, jotka ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Sillä tavalla olemme lähestyneet hanketta. Kumppaneillamme on vuosien kokemus energia-alalta ja myös datakeskuksista.
– Mitä tulee yhtiöiden kokoon ja ikään, niin muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja.
Rakentamisaikataulusta Hobbie sanoo, että hankkeita porrastetaan rahoituksen mukaan. Yhden keskuksen rakentaminen kestää noin 22 kuukautta. Kun yhden rakentaminen on alkanut, voisi seuraavan aloittaa kolmen kuukauden päästä.
 
Nuo voimalaitoksineen olisivat oiva lisä sähköjakelun kriisivalmiuteen.
 
Back
Top