Sotkamon, Haminan ja Tornion datakeskukset. ?

Saiskohan ne tiukan paikan tullen "sosialisoida" osaksi yhteiskunnan sähköverkkoa? Varmaankin?
Puolustustilalaki:
17 §
Valtioneuvosto voi velvoittaa tuotanto- tai palvelulaitoksen huolehtimaan valtakunnan puolustuksen kannalta välttämättömästä hyödyketuotannosta sekä kieltää laitosta ylläpitämästä sellaista tuotantoa, josta on haittaa valtakunnan puolustuksen kannalta välttämättömälle hyödyketuotannolle, tai rajoittaa tällaista tuotantoa.

Valtioneuvosto voi kohdistaa 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen, kiellon ja rajoituksen laitoksen omistajan lisäksi myös siihen, joka tosiasiallisesti määrää tai voi määrätä sen toiminnasta.

Jos 1 tai 2 momentin nojalla tehtyä päätöstä ei noudateta tai jos todennäköisin syin voidaan epäillä, ettei sitä noudateta, valtioneuvosto voi asettaa asianomaisen tuotanto- tai palvelulaitoksen määräämänsä valtion hallintoviranomaisen välittömään valvontaan tai tarvittaessa määrätä sen otettavaksi valtion hallintaan
 
Vaikea nähdä, että kuinka toinen ilman toista olisi yhtään mitään.
Juurihan tässä on esimerkki 250 Megawatin laitoksista joiden pitäisi toimia pidempään vaikka kantaverkko romahtaa. Mitä useampi mesta pystyy tuottamaan oman käyttövoimansa sitä parempi huoltovarmuuden kannalta.
 
Näin kertoo defmin julkaisussaan.

https://www.defmin.fi/julkaisut_ja_...skunnan_elintarkeiden_toimintojen_turvaaminen

Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen


Tehopula.
Sähköyhtiöt ovat varautuneet tilanteisiin, joissa sähkön tuotanto ja tuontisähkö yhdessä eivät riitä siihen, kuinka paljon sähköä kulutetaan. Tällainen tilanne saattaa syntyä Suomessa kulutuksen huipputilanteissa, jos tuontisähköä ei saada. Suomen oma tuotanto ei riitä kattamaan huippukulutusta.

Kun tuotanto- ja kulutusennusteet osoittavat, että tuotanto ja tuonti eivät lähipäivinä mahdollisesti riitä kattamaan kulutusta, Fingrid lähettää sähkönjakeluyhtiöille kiristynyt tehotilanne -ilmoituksen. Yhtiöitä pyydetään varautumaan sähkön käytön rajoittamiseen. Tiedotusvälineet kertovat kiristyneestä tehotilanteesta.

Tehopula syntyy, kun Fingrid joutuu käynnistämään verkko- ja tuotantovikoja varten hankittua varatuotantoa, esimerkiksi kaasuturbiineja, ja korvaamaan puuttuvaa sähköä. Suurteollisuutta, jonka sähkö tulee suoraan kantaverkosta, kytketään irti. Vakavassa tehopulassa koko varatuotanto on jo käytössä. Lisäksi Fingrid rajoittaa kulutusta, millä se pyrkii turvaamaan koko sähköjärjestelmän pysymisen toimivana.

Yllättävät viat tehopulatilanteessa, esimerkiksi voimalan putoaminen pois tuotannosta, voivat pahimmillaan romahduttaa sähköjärjestelmän.Kulutuksen rajoittamiseksi Fingrid voi vakavassa tehopulatilanteessa pyytää paikallisia sähköverkkoyhtiöitä rajoittamaan oman toimialueensa sähkönkulutusta.

Sähköverkkoyhtiöt ovat jakaneet toimialueensa pienempiin alueisiin, joilta vuorollaan lopetetaan sähkönjakelu esimerkiksi tunniksi tai kahdeksi.
Tärkeimmät kohteet, esimerkiksi sairaalat, saavat sähköä.

Sähköverkkoyhtiö tiedottaa tehopulan aiheuttamista sähkökatkoista ja niiden kestosta kuluttajille etukäteen. Asiasta kerrotaan radion, television ja sähköyhtiön internetsivujen välityksellä. Sähköyhtiö ilmoittaa asiasta myös hätäkeskukseen, joka voi antaa asiasta viranomaistiedotteen.
 
Hesarin selvitystyötä, pientä edistymistä mm. yhteydenpidon osalta:
Lähes tuntematon yritys ilmoitti rakentavansa Suomeen neljä jättiläismäistä datakeskusta – HS selvitti, mitä mystisestä hankkeesta tiedetään
Lokakuussa amerikkalainen yritys ilmoitti aikovansa rakentaa Suomeen neljä datakeskusta joista jokainen olisi yli kaksi kertaa suurempi kuin Googlen keskus Haminassa. Yrityksestä ei kukaan tunnu tietävän juuri mitään.
. (KUVA: KIMMO TASKINEN / HS)
Laura Halminen HS
Julkaistu: 7.12. 10:23
YHDYSVALTALAINEN Silent Partner Group ilmoitti lokakuussa aikovansa rakentaa Suomeen neljä jättimäistä datakeskusta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Tietoviikko.
Jokainen datakeskus olisi kapasiteetiltaan reilut kaksi kertaa yhtä suuri kuin Googlen sadan megawatin keskus Haminassa.
Nyt näitä Silent Partnerin 250 megawatin jättikeskuksia olisi tulossa yksi Haminaan, kaksi Sotkamoon ja yksi Tornioon sekä vielä kolme lisää Norjaan.
Datakeskuksien rakentaminen on kallista puuhaa, ja ylläpito vie hurjasti sähköä. Ovatko tällaiset tähtitieteelliset suunnitelmat edes mahdollisia?

ALUKSI ASIASTA kysyttiin Silent Partner Groupin toimitusjohtajalta Dale Hobbielta sähköpostitse marraskuussa.

”Rakennamme ainutlaatuisia, state-of-the-art hypertehokkaita, sähköverkosta irti olevia (HE-OTG) järjestelmiä, jotka sisältävät tuotantokriittisiä ominaisuuksia, mahdollisia kaukolämpöominaisuuksia, ottavat huomioon mahdolliset maatalouden ominaispiirteet, hiilen ja maalämmön uudelleenkäyttöominaisuudet ja luettelo voi jatkua loputtomiin riippuen siitä, millaiseen yhteistyöhön päädymme niiden yhteisöjen kanssa joihin keskukset rakennetaan”, Dale Hobbie kirjoitti.

Hobbie vaikuttaa monisanaiselta mieheltä. Vastaukset ovat vuolaita.

Silent Partner Groupista tiedetään silti vain vähän. Yritys on varannut sivujensa verkkotunnuksen viime vuonna, mutta syyskuussa sivuilla ei vielä ollut juuri muuta sisältöä kuin lista yhteistyökumppaneista. Niiden joukossa on jättiyhtiöitä kuten Siemens ja Skanska, mutta myös amerikkalainen turvapalvelufirma Patriot Group.

Nyt sivuilla on myös lista yhtiöstä, joista Silent Partner Group koostuu, sekä lista niiden kytköksistä. Kytköslistalla ovat muiden muassa projektinhallintainstituutti, rakennusjärjestöjä, Yhdysvaltojen puolustusteollisuuden järjestö sekä armeijan erikoisjoukkojen entisten työntekijöiden järjestö.

HOBBIE KÄYTTÄÄ kirjainlyhenne HE-OTG:n perässä TM-merkkiä, joka tarkoittaa rekisteröimätöntä tavaramerkkiä. Hän kertoo, että käyttöön otetaan rekisteröityä tavaramerkkiä tarkoittava R-symboli sitten, kun rekisteröinti on ensi vuonna valmis.

Marraskuun alussa Haminan, Sotkamon ja Tornion kaupunginjohtajat kertoivat Yleisradiolle, ettei yhtiö ollut ottanut kaupunkeihin yhteyttä.
Entä joulukuussa?
”He ovat olleet sähköpostiyhteydessä ja kerran olemme jutelleet Skypessä”, kertoo Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.
”Alkuvuodesta olisi tarkoitus istua saman pöydän ääreen.”
Niin pitkällä ei olla, että Sotkamossa olisi ryhdytty pohtimaan datakeskusten kaavoitusta tai rakennuslupia.
Isoja keskukset kuitenkin ovat. Isompia kuin mitkään muut Suomen datakeskukset tähän mennessä.
Mika Kilpeläisen mukaan juuri koko herättää kysymysmerkkejä. Samaten se, että rahoituspohjan täytyisi näin jättimäisessä hankkeessa olla erityisen vahva. Esimerkiksi Google on sijoittanut Haminassa sijaitsevaan, yli puolet pienempään datakeskukseen Kauppalehdenvuonna 2015 julkaiseman arvion mukaan jopa 1,2 miljardia euroa.
HS KYSYI Silent Partner Groupin johtajalta Dale Hobbielta, mistä yhtiön rahoitus tulee. Hobbie vastasi sähköpostitse seuraavasti:
”Toisilta yksityisiltä yrityksiltä, yksityisiltä- ja instituutioina toimivilta sijoittajilta, tunnustetuilta yhdysvaltalaisilta ja kansainvälisiltä investointipankeilta, sekä eräiltä muilta jotka ovat luottamuksellista tietoa yhteisestä toiveesta.”
SOTKAMON KUNNANJOHTAJA Kilpeläinen ei ole kuullut rahoituksesta mitään tarkempaa. Hän pitää mahdollisena, että Silent Partner Group tekee valmistelutyötä jonkun tai joidenkin toimeksiannosta.
”Ei tämä varmaan pelkkää kokeilua ole. Jos olisi, datakeskuksia voisi suunnitella vaikka Nevadaan. Hamina, Tornio ja Sotkamo ovat tietyistä syistä ideaaleja paikkoja datakeskuksille, joten eivät nämä ole pelkästään karttapalloa pyöritelleet”, sanoo Kilpeläinen.
HS:lle Dale Hobbie viestitti marraskuun alussa, kun varsinaisesta haastattelusta vasta sovittiin, että datakeskuksille rakennetaan oma sähköntuotanto, ”HE-OTG”. Hobbie viittasi siihen, että Venäjän tiedustelupalvelut ovat onnistuneet hakkeroimaan Yhdysvalloissa sähkölaitoksia.
Näin on tapahtunut, kertovat Yhdysvaltojen viranomaiset. Sikäli oma sähköntuotanto on järkevää, arvioi konsulttiyhtiö KPMG:n kyberjohtaja Mika Laaksonen.
KPMG ON ollut mukana kehittämässä esimerkiksi Telian syksyllä valmistuneen datakeskuksen tietoturvallisuuden ja jatkuvuudenhallinnan järjestelmiä.
Yhtiöllä on pätevyys tehdä tarkastuksia yritysten ja viranomaisten järjestelmiin, joissa käsitellään turvaluokiteltua tietoa. Laaksosen alaisia on myös osallistunut huoltovarmuuden kannalta kriittisten konesalien suunnittelemiseen.
Suomen oloissa datakeskusten turvallisuusosaamista löytyy varmasti KPMG:lta.
”JOS oletetaan oman sähköntuotannon olevan toteutettu turvallisesti ja vikasietoisesti, konesalin toimivuutta ei voi järkyttää valtakunnan verkkoon puuttumalla”, sanoo Laaksonen.
”Se ei kylläkään vaikuta mitenkään konesalissa käsiteltävien tietojen luottamuksellisuuden turvaamiseen.”
Vaikka konesalilla olisi oma sähköntuotanto, sillekin pitää joka tapauksessa järjestää varavoima, Laaksonen muistuttaa.
DATAKESKUS TARVITSEE sitä enemmän sähköä, mitä isompi on sen kapasiteetti. Esimerkiksi venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin Mäntsälän-datakeskuksen kapasiteetti on nyt korkeintaan 10 megawattia tunnissa, kertoo tietokonekeskuksen päällikkö Ari Kurvi.
Ennen Yandexille siirtymistä Kurvi työskenteli Googlen Haminan-datakeskuksen käyttöpäällikkönä.
”Datakeskuksen kokoa voi katsoa tehon ja tarvittavan lattiapinta-alan mukaan. Palvelinlaitteistojen teho lattianeliötä kohden vaihtelee nykyisin viiden ja 20 kilowatin välillä, bitcoin-louhinnassa voidaan saavuttaa suurempiakin tehoja neliömetrille. Lisäksi jäähdytys ja sähköjärjestelmät vaativat tilaa. Ne voivat jopa kaksinkertaistaa tilan tarpeen”, Ari Kurvi kertoo.
TÄLLÄ laskukaavalla 250 megawatin kapasiteetin saavuttamiseen tarvittaisiin keskimäärin 25 000 neliömetrin tilat. Neliömetrimäärä vastaa yli kolmea jalkapallokenttää.
”Mittakaava ja kokoluokka ovat kansainvälisestikin merkittävät”, summaa Kurvi.
Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria tuottavat vajaat 500 megawattia joka tunti. Näin voisi päätellä, että jos yksi 250 megawatin datakeskus olisi käytössä täydellä teholla, se tarvitsisi teoriassa suunnilleen yhden Loviisan ydinreaktorin tuottamat sähköt toimiakseen tunnin.
MAHDOLLINEN SYY sijaintisuunnitelmille on Arctic Connect, kotoisemmin Koillisväylän datakaapeli. Sekä KMPG:n Mika Laaksonen että Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen ottavat kaapelihankkeen puheeksi.
”Voi ihan hyvin olla, että se liittyy tähän jotenkin”, sanoo Kilpeläinen.
Toteutuessaan kaapeli yhdistäisi toisiinsa Kiinan, Venäjän ja Euroopan ja kulkisi Suomen läpi Helsinkiin Lapin ja Kainuun kautta. Reitti olisi lyhempi kuin nykyinen Etelä-Aasian kautta kulkeva kaapeli, joten se voisi lyhentää viivettä tietoliikenneyhteyksissä.
Kyse on millisekunneista, mutta aika on rahaa.
Hanke on jumittanut, koska yhteydet Venäjän viranomaisiin ovat tahmanneet. Kaapeli voisi olla valmis aikaisintaan vuonna 2022. Suomessa hanketta toteuttaa Cinia.
CINIAN toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila kertoo, että Cinia on ollut yhteyksissä Silent Partner Groupin kanssa. Silent Partner Groupia ja siitä kerrottua on selvitelty, mutta Knaapilan mukaan näyttöä pyrkimyksistä väärinkäytöksiin ei toistaiseksi ole tullut ilmi.
”Suunnitelmat ovat suuria, mutta en pidä sitä pahana asiana, sillä niistäkin osa voi toteutua”, Knaapila sanoo HS:lle.
”Ei ole mitenkään poissuljettua, että tuon yhtiön taustalla on muita intressitahoja, jotka eivät halua sitoutua omissa nimissään vielä epävarmaan datakeskushankkeeseen.”
Fakta
Joitakin datakeskuksia Suomessa

Yandex. Datakeskus Mäntsälässä, kapasiteetti noin 10 megawattia (MW).

Google. Datakeskus Haminassa, kapasiteetti noin 100 MW.

Telia. Datakeskus Helsingin Pitäjänmäessä, kapasiteetti noin 24 MW.

Equinix. Kuusi eri datakeskusta, joiden yhteenlaskettua kapasiteettia ei ole kerrottu. Seitsemäs keskus rakenteilla Espooseen, ja sen kapasiteetti on vajaat 6 MW.

NCC. Datakeskus Järvenpäässä, kapasiteetti noin 25 MW.
https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005924652.html?ref=rss
 

Google investoi 600 miljoonaa euroa uuteen palvelinkeskukseen Haminassa
Googlella on jo Suomessa yksi palvelinkeskus Haminassa.

Google on rakentamassa uuden palvelinkeskuksen Haminaan.

Uusi keskus sijaitsee yhtiön palvelinkeskusalueella Summan vanhan paperitehtaan tontilla. Investoinnin kokonaisarvo on noin 600 miljoonaa euroa.
Tämä kasvattaa Googlen kokonaisinvestoinnit 1,4 miljardiin euroon.

– Googlen mittava palvelinkeskusinvestointi on hieno uutinen ja osoitus vakaasta ja kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä. Investointi vahvistaa Suomen digitaalista infrastruktuuria.
Datakeskusten määrän positiivinen kehitys Suomessa yleisemminkin korostaa tarvetta huolehtia osaamisestamme, uusiutuvan energian saatavuudesta sekä tietoliikenneyhteyksien vahvistamisesta ja monipuolistamisesta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.


"Suurin investointi Haminan historiassa"

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on tyytyväinen Googlen uuteen investointipäätökseen.

– Tämä on suurin koskaan tehty yksittäinen investointi Haminan historiassa ja sillä on positiivinen työllisyysvaikutus sekä rakennusvaiheessa että sen jälkeen. Investointi toimii myös koko alueen vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Jo yli kymmenen vuotta jatkunut yhteistyö Googlen ja Haminan kaupungin välillä on toiminut erittäin hyvin, toteaa Hannu Muhonen.

– Tämänpäiväinen investointiuutinen kertoo, kuinka vahvasti Google on sitoutunut Haminaan.
Olemme päässeet osaksi paikallista yhteisöä ja saaneet vahvan tuen Kymenlaakson järjestöiltä, oppilaitoksilta ja yrityksiltä.
Olemme myös ylpeitä siitä, että kaikki palvelinkeskuksemme ympäri maailman, Hamina mukaan lukien, käyttävät ainoastaan uusiutuvaa energiaa,
Haminan palvelinkeskuksen johtaja Arni Jonsson kertoo.
 
Back
Top