Peiper
Majuri
Tutkija: Suomen armeijalle nopea nyrkki - varustus valmiina kotona
Torstai 5.2.2015 klo 07.52
(KARI KUUKKA)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Suomalaisten taistelujoukkojen valmiudessa on puutteita, väittää tutkija. (KARI KUUKKA)
Sotilaat, tutkijat ja päättäjät miettivät Ukrainan sodan opetuksia Suomelle.
Suomi tarvitsee kahden pataljoonan vahvuiset korkean valmiuden joukot, jotka saadaan toimintakykyiseksi vuorokaudessa. Tätä mieltä on Ukrainan sodan opetuksia pohtinut Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Pataljooniin kuuluisi sekä kantahenkilökuntaa että reserviläisiä.
- Joukoilla olisi kaikki paitsi asevarustus valmiina kotona, ja sen pitää olla sitoutunut koulutukseen samalla intensiteetillä kuin moni kilpaurheilija, tutkija kirjoittaa UPI:n nettisivuilla.
Valmiudessa oleva ei esimerkiksi juhlisi tai matkustaisi tavoittamattomiin. Salonius-Pasternak korostaa, että hän ei tarkoita nyt vain vähän useammin kertaamassa käyvää reserviläisporukkaa.
- Kaiken A ja O olisi että joukon koulutus olisi vaativaa ja jatkuvaa, kaikki tuntisivat toisensa ja joukko olisi oikeasti raskaisiin taistelutehtäviin kykenevä kokonaisuus, tutkija lisää Iltalehdelle.
Reserviläisille voitaisiin maksaa pieni korvaus, mutta rahalla väkeä ei joukkoihin houkuteltaisi.
Torjuntakärki
Ukrainan sodan opetuksia on mietitty myös armeijan johdossa. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on korostanut terävän torjuntakärjen tarvetta. Muuten puolustaja joutuu heti altavastaajaksi.
- Lyhyesti sanottuna: tarvitsemme terävän torjuntakärjen ja riittoisan reservin. Nämä kaksi elementtiä muodostavat ennaltaehkäisevästi uskottavan maanpuolustuksen ytimen, Lindberg sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa syksyllä.
Suomella on suuri reserviläisarmeija, mutta sen liikekannallepanon suojaaminen on puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan ongelma.
- Vihollinen tietysti pyrkii häiritsemään liikekannallepanoa kaikin mahdollisin keinoin ja sen suojaamiseksi tarvitaan erikoisjoukkoja, jotka toimivat vihollisen erikoisjoukkoja vastaan, Niinistö säestää tutkijaa.
Rahasta kiinni
Niinistö muistuttaa, että korkean valmiuden joukkojen ylläpito tulee kalliiksi. Armeijalla on nyt muutenkin ankara rahapula.
- Tällä hetkellä syödään sota-ajan varastoja. Meillä on vakavaa puutetta rynnäkkökiväärin panoksista, raskaan tykistön ammuksista ja kaikesta siltä väliltä.
Ensi vaalikaudella armeijalle on luvattu lisää varoja. Mutta ei niin paljon, että niillä perustettaisiin kahden pataljoonan vahvuiset erikoisjoukot.
PEKKA TIINANEN
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020419146558_uu.shtml
LUE MYÖS
Lindberg ei tyrmää tutkijan ehdotusta armeijan kotivarustuksesta
Torstai 5.2.2015 klo 07.52
(KARI KUUKKA)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Suomalaisten taistelujoukkojen valmiudessa on puutteita, väittää tutkija. (KARI KUUKKA)
Sotilaat, tutkijat ja päättäjät miettivät Ukrainan sodan opetuksia Suomelle.
Suomi tarvitsee kahden pataljoonan vahvuiset korkean valmiuden joukot, jotka saadaan toimintakykyiseksi vuorokaudessa. Tätä mieltä on Ukrainan sodan opetuksia pohtinut Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Pataljooniin kuuluisi sekä kantahenkilökuntaa että reserviläisiä.
- Joukoilla olisi kaikki paitsi asevarustus valmiina kotona, ja sen pitää olla sitoutunut koulutukseen samalla intensiteetillä kuin moni kilpaurheilija, tutkija kirjoittaa UPI:n nettisivuilla.
Valmiudessa oleva ei esimerkiksi juhlisi tai matkustaisi tavoittamattomiin. Salonius-Pasternak korostaa, että hän ei tarkoita nyt vain vähän useammin kertaamassa käyvää reserviläisporukkaa.
- Kaiken A ja O olisi että joukon koulutus olisi vaativaa ja jatkuvaa, kaikki tuntisivat toisensa ja joukko olisi oikeasti raskaisiin taistelutehtäviin kykenevä kokonaisuus, tutkija lisää Iltalehdelle.
Reserviläisille voitaisiin maksaa pieni korvaus, mutta rahalla väkeä ei joukkoihin houkuteltaisi.
Torjuntakärki
Ukrainan sodan opetuksia on mietitty myös armeijan johdossa. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on korostanut terävän torjuntakärjen tarvetta. Muuten puolustaja joutuu heti altavastaajaksi.
- Lyhyesti sanottuna: tarvitsemme terävän torjuntakärjen ja riittoisan reservin. Nämä kaksi elementtiä muodostavat ennaltaehkäisevästi uskottavan maanpuolustuksen ytimen, Lindberg sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa syksyllä.
Suomella on suuri reserviläisarmeija, mutta sen liikekannallepanon suojaaminen on puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan ongelma.
- Vihollinen tietysti pyrkii häiritsemään liikekannallepanoa kaikin mahdollisin keinoin ja sen suojaamiseksi tarvitaan erikoisjoukkoja, jotka toimivat vihollisen erikoisjoukkoja vastaan, Niinistö säestää tutkijaa.
Rahasta kiinni
Niinistö muistuttaa, että korkean valmiuden joukkojen ylläpito tulee kalliiksi. Armeijalla on nyt muutenkin ankara rahapula.
- Tällä hetkellä syödään sota-ajan varastoja. Meillä on vakavaa puutetta rynnäkkökiväärin panoksista, raskaan tykistön ammuksista ja kaikesta siltä väliltä.
Ensi vaalikaudella armeijalle on luvattu lisää varoja. Mutta ei niin paljon, että niillä perustettaisiin kahden pataljoonan vahvuiset erikoisjoukot.
PEKKA TIINANEN
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020419146558_uu.shtml
LUE MYÖS
Lindberg ei tyrmää tutkijan ehdotusta armeijan kotivarustuksesta