Puolustusvoimat suunnittelee uusia erikoisjoukkoja "teräväksi torjuntakärjeksi"
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kertoo, miten Eurooppa näyttää nyt sotilaan silmin muuttuneen
Kotimaa 27.9.2014 9:17
Juha-Pekka Raeste
Helsingin Sanomat
Puolustusvoimat suunnittelee "teräväksi torjuntakärjeksi" kutsutun joukon perustamista.
Kyseessä olisi muutaman tuhannen hengen joukko eri aselajien ammattilaisia ja reserviläisiä. Se olisi määrä saada tarvittaessa kokoon "osalta päivissä, osalta viikoissa", kertoo Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
Yhtenä syynä tarpeeseen nostaa puolustusvalmiutta on se, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut tänä vuonna olennaisesti Ukrainan kriisin myötä.
Merkkejä muutoksesta on Lindbergin mukaan useita.
Selvimpiä ovat Venäjän sotaharjoitukset lähialueilla ja sen toimet Ukrainassa. Venäjä on myös ryhmittänyt joukkojaan uusiksi, tehnyt joukkojen siirtoja ja järjestänyt aiemmasta poikkeavia sotaharjoituksia.
Läntinen puolustusliitto Nato on vastannut toimiin perustamalla laskuvarjo- ja lentoyksiköitä Baltian maihin ja kehittänyt joukon uusia sotaharjoituksia.
Lindberg korostaa, että Naton purkaessa ISAF-operaation joukot pois Afganistanista, nämä ammattilaisjoukot siirtyvät suuressa määrin Eurooppaan.
"Kun Afganistanissa on saavutettu hyvä yhteistoiminnan taso, Natolle sopii hyvin, että nämä joukot saavat harjoitusta."
Lisämausteen antaa se, että Yhdysvallat on luvannut antaa miljardi dollaria vuodessa lisää Euroopan harjoituksiin.
Kolmas muutos toimintaympäristössä on Lindbergin mukaan se, että Naton itäisten jäsenmaiden ja Baltian maiden sotaharjoituksissa ei enää harjoitella kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista ja joukkojen lähettämistä kaukaisiin maihin.
Nyt esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa pidetyissä sotaharjoituksissa harjoitellaan Nato-sopimuksen viidenteen artiklaan liittyviä skenaarioita. Kyseinen artikla velvoittaa Nato-maita puolustamaan muita jäsenmaita, jos vihollinen uhkaa niitä tai hyökkää niihin.
Neljäs toimintaympäristön muutos syntyi Naton huippukokouksessa Walesin Cardiffissa.
Siellä sovittiin kahdessa vuorokaudessa liikkeelle saatavien, noin 3000–5000 miehen vahvuisten erittäin nopean toiminnan joukkojen perustamisesta.
"Kun nämä niputetaan yhteen, niin kyllähän toimintaympäristö muuttuu", Lindberg summaa. Hänen mukaansa on turha väittää, ettei vastakkainasettelu Venäjän ja Naton välillä olisi kärjistynyt.
Nato on sanonut irti kaiken yhteistyön Venäjän kanssa, ja Naton ja Venäjän välisen yhteisen neuvosto toiminta on jäädytetty, Lindberg muistuttaa.
Hänen arvionsa mukaan kyse ei ole missään tapauksessa kuukausia kestävästä välivaiheesta, vaan vuosia kestävästä toimintaympäristön muutoksesta.
Puolustusvoimien kannalta kiristynyt tilanne on haastava, mutta toisaalta rahaa voi nyt herua armeijalle helpommin.
Eduskunnassa maanpuolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelee parhaillaan
Ilkka Kanervan (kok) työryhmä. Sen on määrä antaa selvityksensä julki lähipäivinä. Ennakkokäsitys on, että parlamentaarista tukea on ainakin budjetoitua suuremmille Puolustusvoimien materiaalihankinnoille.
Onko Puolustusvoimilla nyt piikki auki?
"En sanoisi niin. Se on väärä ilmaus", Lindberg vastaa.
Hänen mukaansa lisärahan pyytäminen ilman syvempää analyysiä johtaisi syytöksiin opportunismista. Siksi Puolustusvoimat on pyytänyt lähinnä, että sille palautettaisiin puolet niistä materiaalinhankintamäärärahoista, jotka siltä on viime vuosina leikattu.
"Ne ovat ylläpitorahoja, eivät kehitysrahoja", Lindberg perustelee.
http://www.hs.fi/kotimaa/Puolustusv...oja+teräväksi+torjuntakärjeksi/a1411744030833