Suomalaisten maanpuolustustahto saattaa lähteä pian nousuun

PV n tekemien kyselyjen ongelma on että kaikki vastaajat tietävät ennalta mitä tulosta odotetaan. Samanlaisia arvioita täytetään työpaikkojen palautekeskusteluissa vuosittain.

"Kuinka korkealla maanpuolustustahtosi on?"
"Ovatko esimiehesi tasapuolisia ja ammattitaitoisia eivätkö olekin?"
"Etkö koekin saamasi koulutuksesi korkeatasoiseksi vai mitä?"

En minä sitä väitä että PV tekisi sen tarkoituksella, mutta PV ei elä missään maanpuolustuskuplassa vaan realistisesti ajatellen PV n omien tulosten tulisi noudattaa samoja trendejä muun maanpuolustustahdon kanssa. Muuten jompikumpi mättää.
 
PV n tekemien kyselyjen ongelma on että kaikki vastaajat tietävät ennalta mitä tulosta odotetaan. Samanlaisia arvioita täytetään työpaikkojen palautekeskusteluissa vuosittain.

Kertausharjoitusten palautteet näyttävät liikkuvan aika yleisellä tasolla ja ne on viritetty siten, että myönteinen palaute korostuu.
 
Kannattaa ihan oikeasti perehtyä 30-vuotisen sodan historiaan, niin huomaa minkälaista roolia ruotsalaiset joukot näyttelivät siinä sodassa.

Peter Englundin kirjoissa lienee ihan hyvä kuva aiheesta. Itselle jäi se kuva, että (ei ehkä hirveän yllättäen) nämä talonpojista pakkovärvätyt joukot (hakkapeliitat jne. tietty ihan eri asia) olivat usein palkkasotureihin nähden huonompia taistelussa (kun olivat heiluttaneet kuokkaa eivätkä miekkaa tai keihästä) ja huonommin varustettuja pers'aukisen wannabe-suurvallan toimesta, mutta niitä tykättiin käyttää erityisesti linnoitusten varusväkenä, koska eivät monien palkkajoukkojen tavoin alkaneet välitöntä kaupankäyntiä uudesta duunipaikasta kun katolisen liigan joukot ilmestyvät tykinkantaman päähän. Saattoivat jopa tapella vastaan minkä pystyivät, vaikka hirveät uhkaukset lentelivät. Jonkinlainen lojaliteetti kuningasta ja isänmaata kohtaan siis oli olemassa vaikka ei noille kuninkaillemme voi mitään 10+ arvosanaa antaa, alamaisten hyvinvointi oli aina uhrattavissa jonkin henkilökohtaisen sankariseikkailun vuoksi. Ei ihme että vaihtoivat lopulta lennosta kuninkaan johonkin ranskalaiseen kenuun.

Sotaonnen ollessa kortilla saatettiin tehdä näitä pakko-ottoja ihan vain siksi, kun ei muutakaan ollut, taas johonkin "kaikki yhden kortin varaan" -operaatioon. Englund taisi kuvailla tyyliin, että Ruotsin aarrekammiot normaaliin tapaan tyhjät, ja lainapiikit koronkiskureille tapissa, mutta kylistä ja pelloilta löytyi vielä jonkin verran miehiä. Siispä pakko-otto käyntiin. 30-vuotinen sota (ja monelta osin koko rauhaton suurvalta-aika) oli karmea kuppaus väkiköyhälle ja köyhälle maalle. Tietysti se oli sitä vielä enemmän pahimmille sotatoimialueille, kuten Böömille. "Sota elättäköön itsensä", sanoi Kustaa 2. Aadolf, mikä oli pakkorako jos ilman kunnon varoja sotaa halusi käydä, nykymittapuulla tietysti kyseessä on lause, joka synnytti aivan hirvittävää inhimillistä kärsimystä, kun heinäsirkkalauman lailla valtavat armeijat vaelsivat kuluttamassa "tukialueita" loppuun Keski-Euroopassa (mukana kulkeva kuormasto oli kai 4-5 kertaa taistelevien osien kokoinen, kaikkine käsityöläisineen, kenttähuorineen ym.). Eipä silti, aivan samaa tekivät myös vastapuolen joukot, korkeintaan hieman hellemmin jos alue sattui ehkä olemaan ns. "omia" vaikka raja oli häilyvä.

Kustaa 2. Aadolf oli taitava sisäpoliitikko, mutta mitä enemmän tästä ns. suurvalta-ajan kurimuksesta on lukenut, sitä enemmän tulee hänestä (ja useimmista seuraajistaan) kuva, että he eivät malttaneet keskittyä parantamaan sitä mitä heillä on, vaan koko maa ja väestö olivat pelinappuloina jonkinlaisessa sankaruustripissä mikä vielä kantoi yllättävän pitkään kunnes todennäköisyydet lopulta ottivat homman kiinni Pultavassa ja sitä seuranneissa tapahtumissa.

Tulee naurettua välillä räkäisesti, kun joku tosissaan manailee miten kaikki on nykyisin huonosti.
 
PV n tekemien kyselyjen ongelma on että kaikki vastaajat tietävät ennalta mitä tulosta odotetaan. Samanlaisia arvioita täytetään työpaikkojen palautekeskusteluissa vuosittain.

"Kuinka korkealla maanpuolustustahtosi on?"
"Ovatko esimiehesi tasapuolisia ja ammattitaitoisia eivätkö olekin?"
"Etkö koekin saamasi koulutuksesi korkeatasoiseksi vai mitä?"

En minä sitä väitä että PV tekisi sen tarkoituksella, mutta PV ei elä missään maanpuolustuskuplassa vaan realistisesti ajatellen PV n omien tulosten tulisi noudattaa samoja trendejä muun maanpuolustustahdon kanssa. Muuten jompikumpi mättää.
Tai sitten varusmiespalveluksen suorittaminen johtaa suurempaan maanpuolustusmyönteisyyteen, kuin sen suorittamatta jättäminen tai se että kyseistä instanssia ei ole vielä suoritettu. Varusmiespalveluksensa loppuun suorittavat kun alkavat nykyaikana olla enää noin 1/4 ikäluokastaan. Lähinnä siis noissa nuorissa vastaajissa on enemmän sitä porukkaa jotka käyvät sivarin, totaalikieltäytyvät tai ovat sukupuolensa takia vapautettuja asepalveluksesta, siinä missä itse palveluksen käyneiden mielipiteet ovat vähemmistössä.
 
Pidän yllättävänä, mikäli maanpuolustahto pysyy nykyisellä tasollaan. Uskoakseni maanpuolustustahto tulee laskemaan tulevaisuudessa. Muutos ei kuitenkaan tule olemaan äkkinäinen, vaan hiljalleen vuosien kuluessa tapahtuva. Muutamia syitä miksi uskon näin käyvän:

Ensinnäkin maailman pienentyessä ihmisten suhde kotimaahan muuttuu. Suomi on hyvä maa, mutta maailmasta löytyy aika monta muutakin hyvää maata. Muutto muille maille ei ole samanlainen juttu kuin se oli 100 vuotta sitten.

Toinen syy on se, että Suomessa tulee olemaan yhä suurempi määrä ihmisiä, jotka eivät välttämättä koe itseään suomalaisiksi, vaikka täällä aina olisivat asunutkin. Tämä laskee myös muiden kansallistunnetta.

Sitten on tietysti ideologiset syyt, mutta näitä en kuitenkaan pidä niin merkittävänä syynä.

Näin uskon tapahtuvan, vaikka Suomi pysyisikin hyvänä maana asua. Maanpuolustustahto tietysti laskee voimakkaammin, mikäli Suomi tippuu kehityksen kelkasta. Luonnollisesti myös yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen johtaisi maanpuolustustahdon laskuun.

Suomessa maanpuolustustahto on aika korkea esimerkiksi länsinaapuriin mutta myös muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Mitä ruotsalaiset edellä, sitä suomalaiset perässä.

Hyvä juttu on tietysti se, että isänmaallisuus on paljon muutakin kuin sotilaallista maanpuolustamista. Sotilaallinen maanpuolustus on oikeastaan hyvin pieni osa isänmaallisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top