Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kiinassa on täysin keskusjohtoinen järjestelmä, jossa kaikki narut ovat toisesta päästään poliittisesti KKP:n keskuskomitean ja teknillisesti KKP:n hallinnoimien ministeriöiden käsissä. Kaikki kiinalaiset yritykset vastaavat lopulta keskuskomitealle bisneksistään, ja niiden asema on olemassa ainoastaan KKP:n armosta.
Vaikka Kiina ei ole mikään liittovaltio saati demokratia, niin sielläkin tehdään runsaasti alue- ja siltarumpupolitiikkaa ja on teollisuusalojen intressiryhmiä yms. (Näin oli myös entisessä Neuvostoliitossa, ja varmaan nyky-Venäjälläkin). Hiilellä tuotanto ei sielläkään ole enää aina kannattavaa ja osa uusista voimaloista ilmeisesti rakennetaan lähinnä tukitoimenpiteinä.

Hiilen osuus on Kiinassakin vähenemässä:

640px-China-electricity-prod-source-stacked.svg.png
 
Metsähallituksella on aika paljon metsää joissa harvennusta ei tehdä kunnolla ja joutomaata jossa voisi kasvattaa energiapajua.
Harvennetusta puusta voisi tehdä biohiiltä ja pyrolyysiöljä (tätä voi jatkojalostaa kun tuotanto on skaalattu ylös kuten tuota voi sekoittaa raakaöljyyn ennen jalostusta) joita voi sitten polttaa talvella kun tuulta ei ole.
Huiii.... tuohan on "tehometsätaloutta" joka on nykyään erittäin paheksuttavaa. Saattaisi jopa mennä joltain liito-oravalta tai viitasammakolta koti. Taitaa trendi olla enemmän siihen suuntaan, että metsät jätetään ihan rempalleen (=suojeluun).
 
Huiii.... tuohan on "tehometsätaloutta" joka on nykyään erittäin paheksuttavaa. Saattaisi jopa mennä joltain liito-oravalta tai viitasammakolta koti. Taitaa trendi olla enemmän siihen suuntaan, että metsät jätetään ihan rempalleen (=suojeluun).
Vihreillä nyt on vähemmän kannatusta kuin vasemmistoliitolla ja tuo korvaisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä lisäisi hiilen sitoutumista.
Jotkut viherpiipertäjät vetävät herneen nenään mutta ne tekevät sen joka tapauksessa vaikka siitä miten kokon polttaminen voi jättää pieniä jälkiä rantakallioon.
 
Eikö se silloin pidä olla sama oikeus aiotaan sinne rakentaa mitä tahansa yhteiskunnalle tärkeää, teitä, rautateitä, siirtolinjoja? Ei voi eritellä tuolla tavalla. Ja maisemahaitta on objektiivinen asia, mitkä muut objektiiviset asiat hyväksytään rajoitteiksi? Hajuhaitat sellutehtaista, äänet moottoriteistä, rantaan rakentaminen?

Kieltäminen on vaan liian helppoa.
Kyllä, mutta tässä onkin se juju, että ydinvoima on huimasti paljon tiheämpää kuin tuulivoima ja koska sähköverkko sinällään vie saman verran tilaa, niin ratkaisevaa tästä ympäristönäkökulmasta on se sähköntuotantotapa. Suomen kaltaisessa maassa ydinvoima on ihan ylivertaisen maisema- ja maankäyttöystävällinen.
 
Kyllä, mutta tässä onkin se juju, että ydinvoima on huimasti paljon tiheämpää kuin tuulivoima ja koska sähköverkko sinällään vie saman verran tilaa, niin ratkaisevaa tästä ympäristönäkökulmasta on se sähköntuotantotapa. Suomen kaltaisessa maassa ydinvoima on ihan ylivertaisen maisema- ja maankäyttöystävällinen.
Tästä huolimatta sekään ei maksa niitä vähiäkään haittoja kellekään.

Eikös siinä ole koko homman pointti. Joko kaikki maksavat haitan mukaisesti tai sitten ei kukaan. Jälkikäteen tehty erittely tuo ja tuo maksavat, mutta tämä ei on kuin elokuvissa tultaisiin penkkeihin kertomaan kelle se maksaa ja kelle ei.
 
Mikä siinä on, ettei Pyhäjärven kaivos kelvannut? Pudotus korkeutta oli enemmän kuin missään ja kaivoskuiluissa oli tilaakin reippaasti. Osa infraa valmiina.
 
Näyttää siltä että sähkön siirtokapasiteetista tulee ongelma pääkaupunkiseudulla siirryttäessä kaukolämpöön vastuksilla ja datakeskusten myötä. Ongelma siirtynee kuluttajille. AI yhteenveto:
"Microsoftin Espooseen (Hepokorvenkalliolle) nousevan datakeskuksen suunniteltu sähköteho on noin 200 megawattia (MW). Tämä on merkittävä osa Caruna Espoon alueen siirtokapasiteetista, ja hanke on keskeinen syy sille, miksi sähköverkon kapasiteetin ennustetaan tulevan Espoossa vastaan ensimmäisenä Suomessa.
Vaikutukset Carunan sähköverkkoon ja siirtokapasiteettiin ovat seuraavat:
Huipputehon kasvu: Espoon sähköverkon huipputehon ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Microsoftin kolmen keskuksen (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) kokonaiskapasiteetti on 615 MW, mikä on valtava lisäys nykyiseen kuormitukseen."
 
Viimeksi muokattu:
Näyttää siltä että sähkön siirtokapasiteetista tulee ongelma pääkaupunkiseudulla siirryttäessä kaukolämpöön vastuksilla ja datakeskusten myötä. Ongelma siirtynee kuluttajille. AI yhteenveto:
"Microsoftin Espooseen (Hepokorvenkalliolle) nousevan datakeskuksen suunniteltu sähköteho on noin 200 megawattia (MW). Tämä on merkittävä osa Caruna Espoon alueen siirtokapasiteetista, ja hanke on keskeinen syy sille, miksi sähköverkon kapasiteetin ennustetaan tulevan Espoossa vastaan ensimmäisenä Suomessa.
Vaikutukset Carunan sähköverkkoon ja siirtokapasiteettiin ovat seuraavat:
Huipputehon kasvu: Espoon sähköverkon huipputehon ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Microsoftin kolmen keskuksen (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) kokonaiskapasiteetti on 615 MW, mikä on valtava lisäys nykyiseen kuormitukseen."

Eipä sinne ole haluttu oikeen minkäänlaista sähköntuotantoakaan, siis mikään ei ole kelvannut. Enemmänkin on suljettu kapasiteettia kuin rakennettu uutta. Siinäpä tulee nyt sitten narun pää vetävän käteen.
 
Eipä sinne ole haluttu oikeen minkäänlaista sähköntuotantoakaan, siis mikään ei ole kelvannut. Enemmänkin on suljettu kapasiteettia kuin rakennettu uutta. Siinäpä tulee nyt sitten narun pää vetävän käteen.

Helsinki on mielenkiintoinen koe: mitä tapahtuu kaupungille, kun tukitaan tiet ja suljetaan voimalaitokset. Samalla kannustetaan käyttämään yksityisautoa lopettamalla toimivat bussilinjat Espooseen ja korvaamalla ne hitaammalla, kalliilla metrolla.
 
Eipä sinne ole haluttu oikeen minkäänlaista sähköntuotantoakaan, siis mikään ei ole kelvannut. Enemmänkin on suljettu kapasiteettia kuin rakennettu uutta. Siinäpä tulee nyt sitten narun pää vetävän käteen.
Eikös se ole ollut virheiden pitkäaikainen strategia, lisää tuotantoa ei saa pystyttää, koska se lisää kulutusta.
 
Näyttää siltä että sähkön siirtokapasiteetista tulee ongelma pääkaupunkiseudulla siirryttäessä kaukolämpöön vastuksilla ja datakeskusten myötä. Ongelma siirtynee kuluttajille. AI yhteenveto:
"Microsoftin Espooseen (Hepokorvenkalliolle) nousevan datakeskuksen suunniteltu sähköteho on noin 200 megawattia (MW). Tämä on merkittävä osa Caruna Espoon alueen siirtokapasiteetista, ja hanke on keskeinen syy sille, miksi sähköverkon kapasiteetin ennustetaan tulevan Espoossa vastaan ensimmäisenä Suomessa.
Vaikutukset Carunan sähköverkkoon ja siirtokapasiteettiin ovat seuraavat:
Huipputehon kasvu: Espoon sähköverkon huipputehon ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Microsoftin kolmen keskuksen (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) kokonaiskapasiteetti on 615 MW, mikä on valtava lisäys nykyiseen kuormitukseen."
Mistä tuo AI yhteenveto on siis tehty? Tuolla Carunan sivullahan ei puhuta mitään Microsoftin datakeskuksista, mikä on ymmärrettävää, koska mikään noista kolmesta MS:n hankkeesta ei liity Carunan verkkoon.
Lause "sähköverkon kapasiteetin ennustetaan tulevan Espoossa vastaan ensimmäisenä Suomessa" on melko järjetön itsessään, kenties viittaa tähän vanhaan artikkeliin: https://caruna.fi/ajankohtaista/car...utus-kasvanut-vuodessa-lahes-50-prosenttia-ja

Kaupungin sisäisessä suurjännitejakelussa voidaan kattiloiden aiheuttamalta siirtotarpeen kasvulta osittain suojautua sillä, että rakennnetaan ns. verkkosuojia. Jos jokin suurjännitejohto irtoaa verkosta, irroitetaan automaattisesti vähemmän kriittisiä kuormia, eli esim. sähkökattiloita, mitä mm. Caruna on tainnut tehdäkin.
 
Mistä tuo AI yhteenveto on siis tehty? Tuolla Carunan sivullahan ei puhuta mitään Microsoftin datakeskuksista, mikä on ymmärrettävää, koska mikään noista kolmesta MS:n hankkeesta ei liity Carunan verkkoon.
Lause "sähköverkon kapasiteetin ennustetaan tulevan Espoossa vastaan ensimmäisenä Suomessa" on melko järjetön itsessään, kenties viittaa tähän vanhaan artikkeliin: https://caruna.fi/ajankohtaista/car...utus-kasvanut-vuodessa-lahes-50-prosenttia-ja

Kaupungin sisäisessä suurjännitejakelussa voidaan kattiloiden aiheuttamalta siirtotarpeen kasvulta osittain suojautua sillä, että rakennnetaan ns. verkkosuojia. Jos jokin suurjännitejohto irtoaa verkosta, irroitetaan automaattisesti vähemmän kriittisiä kuormia, eli esim. sähkökattiloita, mitä mm. Caruna on tainnut tehdäkin.
Luin että Helsingin siirtokapasiteetti on jo lähestynyt rajojaan, tein sen perusteella haun. Perus Google on tietysti tyhmä, mutta löytää asioita. Tuo lause taisi nimenomaan olla ko. artikkelista. Tuossa on siis kaksi tasoa Espoossa, Caruna ja suurjännitelinjat? Täytynee tutkia tarkemmin.
 
Luin että Helsingin siirtokapasiteetti on jo lähestynyt rajojaan, tein sen perusteella haun. Perus Google on tietysti tyhmä, mutta löytää asioita. Tuo lause taisi nimenomaan olla ko. artikkelista. Tuossa on siis kaksi tasoa Espoossa, Caruna ja suurjännitelinjat? Täytynee tutkia tarkemmin.
Otin lähinnä kantaa siihen, että taitaa tekoäly nähdä näkyjä taas. Yleisemmin ottaen sähkökattiloiden ja datakeskusten rakentaminen erityisesti Etelä-Suomeen toki vaatii erityisesti Fingridin kantaverkon siirtokapasiteetin nostamista. Kantaverkkopalvelumaksut tosin ovat niin pieniä (painotettu hinta alle 0,5 snt/kWh), että näistä sinällään merkittävistä investoinneista johtuva todennäköinen maksujen nouseminen lähivuosina on kuitenkin hyvin pieni osuus pienkuluttajan kokonaislaskusta (siirto + sähkönmyynti).
Sitten jakeluverkon tasollakin (HSV, Caruna Espoo) voidaan paikoin joutua paikallista 110 kV:n SJ-jakeluverkkoa vahvistamaan merkittävästikin. Näissäkin se 110 kV:n verkon osuus koko jakeluverkon arvosta (ja siten maksuista) on pienehkö. "Siirtokapasiteetin loppuminen ensimmäinenä Suomessa" on turhan dramaattinen ilmaisu tälle, on niitä verkkoja jouduttu vahvistamaan ennenkin siellä sun täällä.
Ne datakeskukset, joiden hukkalämpöä ei hyödynnetä kaukolämpöverkossa, kannattaisi silti kyllä sijoittaa Länsi- ja Pohjois-Suomeen, lähelle sähköntuotannon painopistettä.
 
Etelä-Espanjaa ja Maltaa myöten sai talvikuukausina (tammi-maaliskuu) majaa lämmittää, jos ei halunut perhettään tappaa. Maltalla sai jo joulukuussa laittaa ilmalämpöpumput lämpöasentoon, kun karsean kylmät syysmyrskyt iski saarelle. Saaren pitäisi olla Euroopan lämpimin paikka?! Jos katsoo noita ilmastokarttoja, niin aika isossa osaa Keski-Eurooppaa on jopa ihan sama ilmastovyöhyke kuin Etelä-Suomessa.

Saksan lämpimimässä kolkassakin ihan Rein-joen varrella on tullut pari vuotta asuttua. Sielläkin oli talvella yö- ja päiväpakkasia ihan tarpeeksi. Kerran oli jopa kahden viikon täystalvi -10C ja kunnon lumikinokset.

Yhteevetona muuallakin Euroopassa lämmitetään taloja talvella ja ihan Etelä-Euroopassakin olisi se järkevää, jos jonkun elämänlaadun haluaa ylläpitää. Välimeren seutukin muuttuu sellaiseksi kostean kylmän sateiseksi homepaskaksi talvella, että ihan hirvitti härmäläistä.

Lontoossakin on koko talvi tullut asuttua ja eikä mitään toivo, että siitä olisi ilman asumuksen lämmittämistä selvinnyt hengissä. Sinnekin tuli viikoksi pakkastalavi kylään lumisateineen.
Näissä maissa kulutusvaihteluun tuo vielä lisänsä se, ettei rakennuksia ola eristetty lähellekään meidän standardien mukaisesti jos ollenkaan. Eli kun on tarve lämmittää, niin energiaa myös kuluu reilusti enemmän kuin mihin täällä on totuttu.
 
Otin lähinnä kantaa siihen, että taitaa tekoäly nähdä näkyjä taas. Yleisemmin ottaen sähkökattiloiden ja datakeskusten rakentaminen erityisesti Etelä-Suomeen toki vaatii erityisesti
Omalta osaltani tuli harkitsematon viesti mutta parannetaan jatkossa. Suurjännitelinjojen suurin ongelma on tilankäyttö. Toki niissä on myös tehohäviötä sähköä siirrettäessä. Carunalla on kartta josta näkyy paikallinen vapaan kapasiteetin niukkuus. Jos kuluttaja on maksanut tietyn liittymän, on verkon omistajan vastuulla pitää kapasiteetti riittävänä eli tehomaksu on väärä ratkaisu.
 
Näissä maissa kulutusvaihteluun tuo vielä lisänsä se, ettei rakennuksia ola eristetty lähellekään meidän standardien mukaisesti jos ollenkaan. Eli kun on tarve lämmittää, niin energiaa myös kuluu reilusti enemmän kuin mihin täällä on totuttu.
Tunnettu energia asioista paljon kirjoittava prof. Vaclav Smil ehdotti, että Euroopassa pitäisi ottaa käyttöön kolminkertaiset ikkunalasit Suomen, Ruotsin ja Norjan esimerkin mukaan. Muistaakseni lisäisi lasien kustannuksia n. 20% ja auttaisi paitsi pakkasilla, myös helteillä.
 
Back
Top