Kamppailu aikaa vastaan
Venäjän varjolaivastoon kuuluva tankkeri sekoitti virkamiesten ja poliittisen johdon joulunvieton. HS selvitti, mitä dramaattisen operaation kulisseissa tapahtui.
Tilaajille
Eagle S -operaation keskeisiä henkilöitä olivat ylikomisario Juha Hietala (ylh.), poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki (vas.), Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen, tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo. Kuva: Lehtikuva, Marinetraffic / Kuvankäsittely: Kimmo Taskinen / HS
Kuuntele juttu
Paavo Teittinen HS, Susanna Reinboth HS, Jarmo Huhtanen HS, Tuomo Pietiläinen HS, Jarno Liski HS
2:00 | Päivitetty 7:52
Kaksi helikopteria nousi ilmaan Helsinki-Vantaan lentokentältä ja lensi parinkymmenen minuutin matkan Suomenlahdelle.
Suomen aluevesillä seisoi yli kaksisataametrinen rahtialus sisällään 35 000 tonnia bensiiniä. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen helikopterit pysähtyivät laivan yläpuolelle. Niiden kyydissä oli raskaasti aseistautuneita Karhu-ryhmän poliiseja ja Suomenlahden merivartioston erikoisjoukkojen jäseniä.
Noin kaksikymmentä miestä laskeutui rynnäkkököysillä laivan kannelle.
Kello oli 00.28 tapaninpäivänä, 26. joulukuuta.
Suomen viranomaiset ottivat Venäjän varjolaivastoon kuuluvan aluksen haltuunsa.
HS kertoo, miten poikkeuksellinen operaatio käynnistyi ja eteni. Viranomaiset kamppailivat aikaa vastaan. Jos alusta ei olisi saatu pois reitiltään, se olisi katkaissut toisenkin Suomen ja Viron välisen sähkökaapelin. Sitten edessä olisi ollut kaasuputki.
Artikkelia varten on haastateltu useita tapahtumia tuntevia lähteitä.
Merivartiosto sai hälytyksen joulupäivänä
Puhelin soi Suomenlahden merivartioston johtokeskuksessa iltapäivällä 25. joulukuuta vähän ennen kello yhtä. Johtokeskus sijaitsee Helsingin Sörnäisissä, Rajavartiolaitoksen päämajassa.
Soittaja oli valtion kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Puhelussa kerrottiin, että kello 12.26 Fingrid oli menettänyt yhteyden sähkökaapeliin, joka kulkee Suomen ja Viron välillä.
Kaapelin nimi on Estlink 2.
Johtokeskuksen seinällä on suuri näyttö, jossa näkyy koko Suomenlahden meriliikenne. Tilannekuvaa taaksepäin kelaamalla merivartiostossa saatiin nopeasti selville, mitkä laivat olivat mahdollisesti rikkoneet kaapelin.
Potentiaalisia aluksia oli ensin neljä. Sitten huomio täsmentyi niistä yhteen: huonokuntoiseen rahtilaivaan nimeltä Eagle S.
Se oli lähtenyt liikkeelle aamuyöllä puoli viideltä Ust-Lugan sataman edustalta Venäjältä. Keli oli merenkulkuun hyvä: ei ollut kovaa tuulta tai aallokkoa. Näkyvyyttä riitti.
Kun alus saapui Estlink 2 -sähkökaapelin kohdalle, sen vauhti hidastui merkittävästi. Näytti siltä, että tankkeri oli tiputtanut ankkurin.
Eagle S -aluksen liikkeet Suomenlahdella 25.12.2024
Viranomaiset tiesivät, kuinka pahaa vahinkoa ankkuria raahaamalla sai aikaan. Marraskuussa Suomen ja Saksan välillä kulkeva tietoliikennekaapeli C-Lion-1 katkesi Ruotsin talousvyöhykkeellä. Vahingon epäillään syntyneen, kun kiinalainen Yi Peng 3 -alus raahasi ankkuriaan merenpohjassa.
Viime vuonna rikki meni Balticconnector-kaasuputki, kun kiinalainen NewNew Polar Bear -alus tuhosi sen ankkurillaan.
Eagle S oli viranomaisten seurannassa. Tiedossa oli, että laiva kuului niin sanottuun varjolaivastoon, jonka avulla Venäjä kiertää öljynvientiä koskevia pakotteita. Virallisesti rahtialus kulkee Cookinsaarten lipun alla. Intian laivarekisterissä sen omistajayhtiöksi on merkitty Arabiemiraateissa toimiva Caravella LLC FZ, jonka taustat ovat pitkälti hämärän peitossa. Yrityksellä on sama osoite kuin dubailaisella luksushotellilla.
Sörnäisissä merivartioston johtokeskuksessa päätettiin panna vartiolaiva Turva valmiustilaan. Rajavartiolaitos halusi saada silmät merelle ja selvittää, mistä aluksen toiminnassa on kyse. Laitoksella oli valmius reagoida heti, oli arki tai joulupyhä.
Sörnäisissä merivartioston johtokeskuksessa päätettiin panna vartiolaiva Turva valmiustilaan.
Turvan tukikohta on tavallisesti Hangon suunnassa, mutta joulupäivänä se sattui liikkumaan Helsingin edustalla. Laiva valmistautui lähtemään kohti tankkeria.
Rajavartiolaitos otti yhteyttä poliisiin.
Kello 14.47 poliisiylijohtaja
Ilkka Koskimäki soitti Helsingin poliisin päällikölle
Jari Liukulle ja määräsi tämän muodostamaan merellisiin operaatioihin liittyvän tilanneorganisaation. Sitä johtamaan valittiin poliisin valmiusyksiköstä eli Karhu-ryhmästä vastaava
Juha Hietala.
Karhu-ryhmän jäseniä hälytettiin töihin. Hietala matkusti Sörnäisiin merivartioston johtokeskukseen. Tässä vaiheessa operaatiota johti vielä Rajavartiolaitos, johon merivartiosto kuuluu.
Valtiojohto informoitiin
Tasavallan presidentin
Alexander Stubbin kansliapäällikkö
Lauri Tierala oli matkustaja-aluksen kyydissä matkalla kohti Helsinkiä, kun hän sai kännykkäänsä viestin. Siinä Rajavartiolaitoksen vt. päällikkö
Markku Hassinen kertoi, mitä oli tapahtunut.
Tierala välitti tiedon saman tien Stubbille. Tierala otti yhteyden myös vastinpariinsa Virossa, jossa oli huomattu sama kaapelirikko. Virolaisten kanssa vaihdettiin tietoja ja käsitystä tilanteesta. Suomalaiset viestivät tilanteesta myös Ruotsiin.
Lopun laivamatkasta Tierala vietti puhelimessa Viking Linen kannella. Eräässä puhelussa pääministeri
Petteri Orpon (kok) diplomaattiavustaja
Marja Koskela lohkaisi: Voisiko Tierala tarkastaa samalla, miltä tilanne merellä näyttää?
Tieto kulki myös Suomen hallitukselle.
Valtioneuvoston tilannekeskus, viranomaiskielellä VN-Tike, on suunniteltu pitämään huolta siitä, että valtiojohto saa aina tärkeimmät tiedot.
Ne tuodaan vaikka keskellä yötä. Kun Wagner-joukkojen johtaja
Jevgeni Prigožin marssi kohti Moskovaa juhannuksen 2023 aikaan, Orpon valtiosihteerin
Risto Artjoen puhelin alkoi soida taukoamatta puoli kahden aikaan yöllä.
Artjoki oli tälläkin kertaa alusta asti mukana seuraamassa tapahtumien etenemistä. Tasavallan presidentin ja pääministerin kabinettien välinen yhteydenpito käynnistyi tiiviinä.
Kabineteilla on yhteisiä viestiryhmiä, minkä lisäksi soitettiin puheluja. Tällä varmistettiin, että Orpo ja Stubb pysyivät jatkuvasti informoituina. Instituutioiden piti myös olla samalla aaltopituudella siitä, että viranomaisten toiminnalla oli poliittinen hyväksyntä.
Orpo ja Stubb viestittelivät ja soittivat myös suoraan toisilleen. Viranomaisviesti kulki pääasiassa esikuntien kautta. Stubb ja Orpo soittivat molemmat keskiviikkoiltana myös suoraan Rajavartiolaitoksen vt. päällikölle Hassiselle.
Kello 14.30 Orpo julkaisi viestipalvelu X:ssä rauhoittelevan viestin:
Suomen ja Viron välinen Estlink 2-sähkönsiirtoyhteys on pudonnut iltapäivällä verkosta. Viranomaiset ovat joulunakin hereillä ja selvittävät asiaa. Siirtoyhteyden katkeaminen ei vaikuta suomalaisten sähkönsaantiin.
Rajavartiolaitoksen kuvassa öljytankkeri Eagle S on pysähdyksissä Porkkalanniemen lähettyvillä tapaninpäivänä. Kuva: Rajavartiolaitos
Merellinen operaatio käynnistyi
Vartiolaiva Turva lähti liikkeelle iltapäivällä 25. joulukuuta.
Merivartioston johtokeskuksesta otettiin yhteyttä Eagle S -alukseen. Tähän käytettiin GMDSS-nimellä kulkevaa järjestelmää eli maailmanlaajuista merenkulun hätä- ja turvallisuusradiojärjestelmää.
Suomalaiset viranomaiset olivat tiedustelleet alukselta sen tilannetta. Sitä ei ollut vielä kehotettu tai käsketty siirtymään Suomen aluevesille.
Illalla, noin kello 19 aikaan, vartiolaiva Turva saavutti rahtialuksen Helsingin länsipuolella. Silloin viranomaiset saivat näkövahvistuksen sille, mitä oli enteilty: aluksen toinen ankkuri oli laskettu mereen.
Myöhemmin selvisi, että Eagle S oli ehtinyt rikkoa Estlink 2:n lisäksi jopa neljä datakaapelia. Cinia ja Elisa ilmoittivat kaapeliensa vahingoittumisesta.
Oli toimittava nopeasti.
Jos rahtialus jatkaisi reitillään, puolen tunnin sisällä se rikkoisi toisenkin Suomen ja Viron välisen sähkökaapelin, Estlink 1:n. Se olisi heikentänyt merkittävästi Viron sähkönsaantia. Tunnin sisällä laiva saavuttaisi Balticconnector-kaasuputken.
Tunnin sisällä laiva saavuttaisi Balticconnector-kaasuputken.
Turva vaati nyt ensimmäistä kertaa, että rahtialus siirtyy Suomen aluevesille. Sitä ohjeistettiin nostamaan ankkurinsa välittömästi. Kun alus näin teki, selvisi, että ankkuri oli irronnut meren pohjaan. Pelkkä ankkuriketju on kuitenkin satoja metrejä pitkiä ja painaa tuhansia kiloja. Se olisi rikkonut Estlink 1:n ja mahdollisesti myös kaasuputken.
Rahtialus totteli Suomen viranomaisten käskytystä. Se kääntyi ja suuntasi kohti Suomen aluevesiä.
Merellisen operaation johto oli siirtynyt illalla poliisille, koska asiassa oli syytä epäillä rikosta. Operaatiota johtanut Helsingin poliisin Juha Hietala oli tässä vaiheessa jo päättänyt, että kun laiva tulee Suomen aluevesille, se otetaan haltuun.
Hän oli päättänyt helikopterioperaatiosta. Liukku ja Koskimäki eivät puuttuneet Hietalan päätökseen.
Vartiolaiva Turva lähetettiin öljytankkerin luo joulupäivänä. Kuva: Rajavartiolaitos
Entä jos tankkeri ei olisi totellut vaan jatkanut ankkuriketjun laahaamista Itämeren pohjassa?
HS:n tietojen mukaan viranomaiset varautuivat toimimaan joka tapauksessa. Tähän myös poliisijohto on viitannut. Tiedossa ei ole, miten alus olisi käytännössä pysäytetty.
Yli kaksisataametristä alusta olisi ollut melko mahdotonta, ja joka tapauksessa hyvin vaarallista, yrittää ohjata puoliväkisin Suomen aluevesille. Vaikuttaa siltä, että vaihtoehdoksi olisi jäänyt joukkojen laskeminen alukselle helikopterilla.
Oma kysymyksensä on, millä toimivaltuuksilla Suomi olisi voinut puuttua kansainvälisillä vesillä olevan aluksen toimintaan. Toisaalta pelastuslaki antaa viranomaisille mahdollisuuden toimia kansainvälisillä vesillä esimerkiksi öljyvahingon torjumiseksi. Tätä hankalaa juridiikkaa ei kuitenkaan tarvinnut yrittää soveltaa, koska Eagle S totteli suomalaisten käskyä.
Terrorismia vai tuhotyötä?
Joulupäivän iltana merellisen operaation johtaminen jatkui merivartioston johtokeskuksessa Sörnäisisissä.
Rikostutkintaa asiassa johti keskusrikospoliisi. Kello 20.08 illalla soi Etelä-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikön
Jukka Haaviston puhelin. Soittaja oli vanha työtuttava, keskusrikospoliisissa päivystänyt
Sami Paila, joka oli määrätty tutkinnanjohtajaksi selvittämään kaapelirikkoa. Puhelu oli lyhyt: Paila selosti tilanteen ja kertoi, että poliisilla oli tiedossaan rikoksesta epäilty laiva.
Haavisto neuvoi, että asiasta piti informoida suoraan myös valtakunnansyyttäjä
Ari-Pekka Koivistoa tai apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jukka Rappea. Jos teko osoittautuisi terroristiseksi, syytteen voisi nostaa vain valtakunnansyyttäjä. Haavisto lähetti Pailalle tekstiviestillä ylimpien syyttäjien suorat numerot.
Pian Rajavartiolaitoksen vt. päällikkö Hassinen yritti turhaan tavoitella Koivistoa. Tämä oli juuri lopettelemassa hiihtolenkkiään Oittaalla ja soitti takaisin muutaman minuutin kuluttua.
Hassinen pyysi saada laittaa puhelun kaiuttimelle. Hän oli samassa tilassa poliisiylijohtaja Koskimäen, Helsingin poliisipäällikön Liukun, keskusrikospoliisin päällikön
Robin Lardotin sekä tutkinnanjohtaja Pailan kanssa.
Hassinen antoi maan ylimmälle syyttäjälle tilannekatsauksen. Sitten käytiin keskustelua rikosnimikkeestä. Yksimielinen näkemys oli, että asiassa voitiin epäillä törkeää tuhotyötä tai törkeää vahingontekoa.
Voisiko kyse olla terrorismista? Koivisto neuvoi kysymään apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen näkemystä, koska tämä vastasi terrorismiasioista.
Kello 20.47 Koivisto tavoitteli Rappea ilmoittaakseen, että poliisi olisi pian yhteydessä. Keski-Suomessa lomailleella Rappella oli rantasauna lämpimänä eikä hän heti huomannut puhelua. Hieman yhdeksän jälkeen Koivisto sai alaisensa kiinni. Tämä oli jo uutisista huomannut kaapelirikon.
Myöhemmin illalla Rappe puhui keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan Pailan ja päällikön Lardotin kanssa. Miehet pohtivat viranomaisten toimivaltaa. Kun rikos oli tapahtunut Suomen ulkopuolella, millä perusteella siihen sovellettaisiin Suomen rikoslakia?
Siihen Rappe löysi vastauksen helposti. Toimivalta pystyttiin johtamaan useastakin pykälästä. Käsillä olisi ollut paljon suurempi ongelma, jos poliisi ja Rajavartiolaitos eivät olisi onnistuneet ohjaamaan alusta Suomen aluevesille.
Toinen pohdinta koski sitä, voisiko kyseessä olla terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos. Yhteisymmärryksessä päädyttiin lopulta siihen, etteivät edellytykset terroristiseen rikokseen näyttäisi täyttyvän.
Niinpä asiaa alettiin tutkia ensisijaisesti törkeänä tuhotyönä.
Kun Karhu-ryhmä ja erikoisjoukot laskeutuivat rynnäkkököysiä pitkin alukselle varhain tapaninpäivänä puoli yhden aikaan yöllä, heillä ei ollut tiedossa, keitä siellä olisi vastassa. Selvisi, että miehistön jäsenet olivat georgialaisia ja intialaisia. Yhteinen kieli onneksi oli: merenkulussa käytetään aina englantia.
Kun laiva oli hallinnassa, omalla kopterillaan tulivat perässä rikostutkintaa tekemään keskusrikospoliisin ja merivartioston edustajat.
Stubb, Orpo ja muu poliittinen johto saivat tilannepäivityksiä keskiyölle saakka. Stubb ja Orpo olivat sopineet, että presidentin ja hallituksen kokousta, eli tp-utvaa, ei tarvitse vielä kutsua kokoon. Se tapahtuisi vasta perjantaina.
Tilanne oli hallinnassa.
Rajavartiosto välitti kuvan Eagle S -laivalle tapaninpäivän vastaisena yönä lasketuista viranomaisista. Kuva: Rajavartiolaitos
Pääministeri osallistui virkakokoukseen
Tapaninpäivänä aamupäivällä valtioneuvoston linnan turvatiloihin kokoontui Suomen turvallisuuskoneiston johto. Puhetta johti Orpon valtiosihteeri Artjoki.
Läsnä oli iso joukko viranomaisia: poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen johtoa, tasavallan presidentin kanslian ja Puolustusvoimien edustajia, Huoltovarmuuskeskuksen ja Liikenne- ja viestintäviraston johtoa sekä kansliapäälliköitä tai heidän sijaisiaan liikenne- ja viestintäministeriöstä, ulkoministeriöstä, sisäministeriöstä, puolustusministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Tarjolla oli vettä.
Tällaiset kokoukset on yleensä tapana pitää virkahenkilöstön kesken. Nyt paikalle saapui myös pääministeri Orpo, joka keskeytti joulunviettonsa Kesärannassa. Orpo lähinnä kuunteli, mutta esitti myös kysymyksiä.
Eräs läsnäolija tulkitsee Orpon halunneen osoittaa henkilökohtaisella läsnäolollaan arvostusta viranomaistoiminnalle. Sekä pääministeri että tasavallan presidentti oli pidetty hyvin tilanteen tasalla.
Viranomaiset toimivat oma-aloitteisesti ja viran puolesta mutta huolehtivat siitä, että mikään ei yllättänyt valtiojohtoa – ja valtiojohto olisi halutessaan voinut puuttua tapahtumiin. Tilanne oli ollut herkkä etenkin yöllä, kun alusta oli otettu poliisien ja rajavartijoiden voimin haltuun.
Poliittisella johdolla ei ollut tarvetta puuttua viranomaisten toimintaan. Vaikutti siltä, että aiemmista vahingonteoista oli otettu oppia. Yhteistyö näytti toimivan saumattomasti. Nopeaan reaktioon vaikutti sekin, että tällä kertaa päällä oli aktiivinen uhkatilanne, joka piti pysäyttää ennen lisävahinkojen syntymistä.
Osa läsnäolijoista meni virkakokouksesta vielä tasavallan presidentin väliaikaiselle virka-asunnolle Munkkiniemeen. Siellä Stubbille annettiin päivitys tuoreimmasta tilanteesta.
Tiedotustilaisuus medialle pidettiin Helsingin poliisilaitoksella. Läsnä oli myös pääministeri Orpo, joka piti myöhemmin oman tiedotustilaisuutensa. Viranomaiset olivat tiedottaneet merellisestä operaatiosta jo aiemmin mutta hyvin niukkasanaisesti.
Nyt asia tuli voimalla koko maailman tietoisuuteen. Suomalaisten öinen merioperaatio kytkeytyi muun muassa koko Venäjän vastaisen pakoterintaman toimintaan.
The New York Times nosti operaation pääuutisekseen.
Vielä perjantaiaamupäivällä kaapelirikkouutinen oli New York Timesin internetsivun pääuutisia.
The New York Times nosti operaation pääuutisekseen.
Suomen poliittinen johto informoi asiasta myös Euroopan komission puheenjohtajaa
Ursula von der Leyenia, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa
António Costaa ja unionin korkeaa ulkopoliittista edustajaa
Kaja Kallasta.
Presidentti Stubb piti yhteyttä Naton pääsihteeriin
Mark Rutteen. Ulkoministeri
Elina Valtonen (kok) piti tiivistä yhteyttä ruotsalaisten ja virolaisten kollegoidensa kanssa. Tietoja vaihdettiin myös muiden Itämeren maiden, kuten Saksan ja Puolan kanssa.
Suomella ja Virolla oli sotilasliitolle pyyntö: lisää Naton laivoja ja läsnäoloa Itämerelle, etenkin kriittisten kohteiden kuten kaasuputkien ja tietokaapeleiden lähettyville. Rutte ilmoitti perjantaina, että näin Nato tulisi toimimaan.
Kun Stubb perjantaina iltapäivällä piti valtioneuvoston linnassa tiedotustilaisuutta, hän sanoi, että kolme kaapelirikkoa vuoden aikana ei voinut olla sattumaa.
Oliko kaapelirikkojen taustalla Venäjä?
”Me emme halua vetää liian nopeita johtopäätöksiä”, Stubb vastasi.
”Mutta jos pystymme selkeästi todentamaan, että kyseessä on sabotaasi ja sen taustalla on joku valtiollinen tekijä, niin tulemme sen aivan varmasti attribuoimaan, ja heti.”
Venäjän varjolaivastoon kuuluva öljytankkeri on nyt ankkuroitu Porkkalan edustalle, ja suomalaiset viranomaiset tutkivat alusta. Operaatio Itämerellä oli monella tapaa poikkeuksellinen. Suomi siirtyi suhteessaan Venäjään entistä jännitteisempään aikaan.
Oikaisu 28.12. kello 7.52: Cinia oli aiemmin artikkelissa virheellisesti muodossa Cinea.
Oikaisu 28.12. kello 6.06: Maailmanlaajuisen merenkulun hätä- ja turvallisuusradiojärjestelmän lyhenne on GMDSS, ei GNDSS.