Suomen omavaraisuus ja ruuantuotanto.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SJ
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

SJ

Supreme Leader
Meinasin tämän nyt ihan tälläiseksi lyhyeksi ketjuksi, jossa haluaisin saada vastauksen tähän kysymykseen:

Miten vaikeaa olisi saada Suomi ruokatuotannoltaan omavaraiseksi?

Siis tietenkään ei taida olla mahdollista saada kaikkia mahdollisia artikkeleita itse tuotettua, mutta ei se vissiin ole tarpeenkaan, mutta saataisiinko koko kansan ruoka tarpeet tuotettua itse? Jotenkin tuntuu, että viljaa ja perunaa saadaan tuotettua yli kysynnän ja maidollekin on laitettu tuotanorajoitteita, joten paljonko se tuotanto jää alle sen mitä tarvittaisiin, jos muualta ei saisi luotettavasti ruokaa?
 
Ongelmanahan näissä omavaraisuuspohdinnoissa on että kriisiaikana samaan aikaan kaikki muukin muuttuisi vaikeaksi.

Voihan jossain kaapissa olla hienot suunnitelmat ruokahuollon omavaraisuudesta kriisiaikana, mutta entäs kun ei saataisi ulkomailta lannoitteita eikä mitään raaka-aineita, energiahuolto toimisi miten sattuu, työvoimasta ja maatalaosukoneista olisi pulaa yms.
 
Juu Museo on oikeassa. Peltoa ja satoa on kyllä, maidon tuotanto ja lihantuotansto ottaa aimo lohkareen nykyisestä tuotannosta ja silti perustarvikkeet voidana tuottaa kotimaassa. Lähinnä tuonti koskee artikkeleita mitä ei kotimaassa kasvateta. Soijaa, riisiä yms.

Ongelmakohdat on juuri lannoitepuolella ja polttoaineissa maatalouden tarpeisiin. Häkäpöntöstä voi äkkiä loppua puhti työkoneet on isoja ja vahvoja, eli mielestäni edes wanhankansan omavaraisuuskonstit ei toimi tässä suhteessa.

Miten lie kotimaisen polttoaineen tuotanto esim männystä onnistuu. Toisen maailmansodan aikana meillä oli häköpönttö oli se juttu juuri sen vuoksi että meillä ei silloin teollisuus kyennyt tuottamaan/erottelemaan puusta polttoainetta, toisin kuin Saksassa tai Japanissa.
 
Energiaa on metsät ja suot pullollaan. Tarvitaan vain tuotantolaitokset.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2447
 
miheikki kirjoitti:
Energiaa on metsät ja suot pullollaan. Tarvitaan vain tuotantolaitokset.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2447

Ja niihin tuotantolaitoksiin järkevän hintaista ja varmaa sähköä.
 
Second kirjoitti:
Juu Museo on oikeassa. Peltoa ja satoa on kyllä, maidon tuotanto ja lihantuotansto ottaa aimo lohkareen nykyisestä tuotannosta ja silti perustarvikkeet voidana tuottaa kotimaassa. Lähinnä tuonti koskee artikkeleita mitä ei kotimaassa kasvateta. Soijaa, riisiä yms.

Ongelmakohdat on juuri lannoitepuolella ja polttoaineissa maatalouden tarpeisiin. Häkäpöntöstä voi äkkiä loppua puhti työkoneet on isoja ja vahvoja, eli mielestäni edes wanhankansan omavaraisuuskonstit ei toimi tässä suhteessa.

Miten lie kotimaisen polttoaineen tuotanto esim männystä onnistuu. Toisen maailmansodan aikana meillä oli häköpönttö oli se juttu juuri sen vuoksi että meillä ei silloin teollisuus kyennyt tuottamaan/erottelemaan puusta polttoainetta, toisin kuin Saksassa tai Japanissa.

Taannoin eräs lehtimies väitti, että Saksasta olisimme saaneet bensaa ainakin armeijan tarpeiksi, mutta siihen ei ruvettu. Haluttiin pitää vähän väljää henkseleissä siinä suhteessa eli yritettiin välttää täydellistä riippuvuutta polttoainetaloudessa. Saattoi ollakin.
 
baikal kirjoitti:
Second kirjoitti:
Juu Museo on oikeassa. Peltoa ja satoa on kyllä, maidon tuotanto ja lihantuotansto ottaa aimo lohkareen nykyisestä tuotannosta ja silti perustarvikkeet voidana tuottaa kotimaassa. Lähinnä tuonti koskee artikkeleita mitä ei kotimaassa kasvateta. Soijaa, riisiä yms.

Ongelmakohdat on juuri lannoitepuolella ja polttoaineissa maatalouden tarpeisiin. Häkäpöntöstä voi äkkiä loppua puhti työkoneet on isoja ja vahvoja, eli mielestäni edes wanhankansan omavaraisuuskonstit ei toimi tässä suhteessa.

Miten lie kotimaisen polttoaineen tuotanto esim männystä onnistuu. Toisen maailmansodan aikana meillä oli häköpönttö oli se juttu juuri sen vuoksi että meillä ei silloin teollisuus kyennyt tuottamaan/erottelemaan puusta polttoainetta, toisin kuin Saksassa tai Japanissa.

Taannoin eräs lehtimies väitti, että Saksasta olisimme saaneet bensaa ainakin armeijan tarpeiksi, mutta siihen ei ruvettu. Haluttiin pitää vähän väljää henkseleissä siinä suhteessa eli yritettiin välttää täydellistä riippuvuutta polttoainetaloudessa. Saattoi ollakin.

Mistäs se meidän bensa sitten tuli, jos ei saksasta? Häkäpöntöthän oli siviilikäyttöön, ei niillä tainnut monikaan sotakone tai armeijan kuorma-auto kulkea.
 
baikal kirjoitti:
Second kirjoitti:
Juu Museo on oikeassa. Peltoa ja satoa on kyllä, maidon tuotanto ja lihantuotansto ottaa aimo lohkareen nykyisestä tuotannosta ja silti perustarvikkeet voidana tuottaa kotimaassa. Lähinnä tuonti koskee artikkeleita mitä ei kotimaassa kasvateta. Soijaa, riisiä yms.

Ongelmakohdat on juuri lannoitepuolella ja polttoaineissa maatalouden tarpeisiin. Häkäpöntöstä voi äkkiä loppua puhti työkoneet on isoja ja vahvoja, eli mielestäni edes wanhankansan omavaraisuuskonstit ei toimi tässä suhteessa.

Miten lie kotimaisen polttoaineen tuotanto esim männystä onnistuu. Toisen maailmansodan aikana meillä oli häköpönttö oli se juttu juuri sen vuoksi että meillä ei silloin teollisuus kyennyt tuottamaan/erottelemaan puusta polttoainetta, toisin kuin Saksassa tai Japanissa.

Taannoin eräs lehtimies väitti, että Saksasta olisimme saaneet bensaa ainakin armeijan tarpeiksi, mutta siihen ei ruvettu. Haluttiin pitää vähän väljää henkseleissä siinä suhteessa eli yritettiin välttää täydellistä riippuvuutta polttoainetaloudessa. Saattoi ollakin.

Niin miksipä ei. Kansakunnan (siviilisektorin) automobiilien varustaminen häkäpöntöllä sujui käsittääkseni varsin mallikkaasti ja nopealla aikataululla. Itseasiassa monesti hämmästelen että miten agraariyhteiskunta kuten Suomi kykeni tuohon. Toki kyllähän meillä teollisuutta taisi olla enemmän kuin mitä nykypäivänä yleisesti luullaan.

Miten paljon muuten armeijan ajoneuvoista oli häkäpöntöllisiä? Minulla ei ole kuin sellainen etäinen haiku että kuorma-autot lähestulkoon kaikki olisi olleet häkäpöntöllisiä Jatkosodan lopulla... Ehkä posilukien panssaridivisioonan kuorma-autot.
 
SJ kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Second kirjoitti:
Juu Museo on oikeassa. Peltoa ja satoa on kyllä, maidon tuotanto ja lihantuotansto ottaa aimo lohkareen nykyisestä tuotannosta ja silti perustarvikkeet voidana tuottaa kotimaassa. Lähinnä tuonti koskee artikkeleita mitä ei kotimaassa kasvateta. Soijaa, riisiä yms.

Ongelmakohdat on juuri lannoitepuolella ja polttoaineissa maatalouden tarpeisiin. Häkäpöntöstä voi äkkiä loppua puhti työkoneet on isoja ja vahvoja, eli mielestäni edes wanhankansan omavaraisuuskonstit ei toimi tässä suhteessa.

Miten lie kotimaisen polttoaineen tuotanto esim männystä onnistuu. Toisen maailmansodan aikana meillä oli häköpönttö oli se juttu juuri sen vuoksi että meillä ei silloin teollisuus kyennyt tuottamaan/erottelemaan puusta polttoainetta, toisin kuin Saksassa tai Japanissa.

Taannoin eräs lehtimies väitti, että Saksasta olisimme saaneet bensaa ainakin armeijan tarpeiksi, mutta siihen ei ruvettu. Haluttiin pitää vähän väljää henkseleissä siinä suhteessa eli yritettiin välttää täydellistä riippuvuutta polttoainetaloudessa. Saattoi ollakin.

Mistäs se meidän bensa sitten tuli, jos ei saksasta? Häkäpöntöthän oli siviilikäyttöön, ei niillä tainnut monikaan sotakone tai armeijan kuorma-auto kulkea.

Vai ei vai.
 
Suomeen tuskin lähi aikoina rakennetaan Fischer-Tropsch laitosta kun turvetta ei pidetä bio-polttoaineena, mutta onneksi on jo tehty ja tekeillä Biodiesel/etanoli laitoksia, joilla saadaan tuotettua polttoainetta tarvittaessa saatavilla olevista raakaaineista. Monta pientä biolaitosta voi olla varmempikin vaihtoehto kun yksi tehokas FT-synteesilaitos.
 
panssari kirjoitti:
Suomeen tuskin lähi aikoina rakennetaan Fischer-Tropsch laitosta kun turvetta ei pidetä bio-polttoaineena, mutta onneksi on jo tehty ja tekeillä Biodiesel/etanoli laitoksia, joilla saadaan tuotettua polttoainetta tarvittaessa saatavilla olevista raakaaineista. Monta pientä biolaitosta voi olla varmempikin vaihtoehto kun yksi tehokas FT-synteesilaitos.

Eikös tukea noiden kehittämiselle leikattu tässä muutama vuosi sitten sen verran reilusti että taisi koko kotimainen biodiesel-kehittely kuivua kasaan?
 
Tuossa hieman juttua turpeesta ja huoltovarmuudesta.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article429184.ece

"Turve turvaa Suomen huoltovarmuutta Suomen ”öljynä”, ja niin sitä pitäisi myös käsitellä. Vapo tuhlaa rahojaan tarpeettomaan turpeen viherpesuun, joka vain hämärtää kuluttajien käsitystä turpeesta.

Suomen 33 miljoonan hehtaarin maa-alasta suot vievät lähes kolmanneksen. Soista alle prosentti eli 0,6 prosenttia on energiaturvekäytössä. Miljoona suomalaista kotia lämmitetään turpeen avulla. Vapo ei saa tätä tietoa perille millään, koska turpeen ilmastohaitat ovat yhtä suuret kuin paljon parjatulla kivihiilellä.

Ilmaston kannalta turpeesta ei kannata tehdä biopolttoainetta.
Turve ei ole bioenergiaa, jota Vapo kautta rantain pyrkii mainoksissaan osoittamaan.

Vapo voisi sen sijaan keskittyä kertomaan, mitä turve merkitsee Suomen huoltovarmuudelle - eli miksi valtio näkee turpeen käytön tärkeänä asiana Suomessa.

Ei Vapoa 70 vuotta sitten perustettu keskustan suonomistajien vuoksi. Eikä valtio halua, että turpeen käyttömahdollisuudet kaatuvat ilmastopolitiikkaan.

Turpeen on tarkoitus varmistaa Suomen energiansaanti, kun seuraava kriisi Euroopassa ja Pohjolassa tulee vastaan."
 
Niin, eli ymmärsinkö oikein koskien alkuperäistä kysymystä, että ruuantuotanto sikäli hoidossa, että homma toimii kunhan on polttoainetta ja työvoimaa?

Turpeesta puheenollen, olisin sitä mieltä, että vaikka se ei olisikaan biopolttoainetta, niin se on silti sillä tavalla ekologista, että sitä ei ole kuskattu tankkerilla pitkin maailmaa ennen kuin se saadaan edes jalostamoon. Onko muuten raakaöljyn jalostaminen miten paljon monimutkaisempaa, kuin turpeesta öljyn tuottaminen?
 
SJ kirjoitti:
Niin, eli ymmärsinkö oikein koskien alkuperäistä kysymystä, että ruuantuotanto sikäli hoidossa, että homma toimii kunhan on polttoainetta ja työvoimaa?

Turpeesta puheenollen, olisin sitä mieltä, että vaikka se ei olisikaan biopolttoainetta, niin se on silti sillä tavalla ekologista, että sitä ei ole kuskattu tankkerilla pitkin maailmaa ennen kuin se saadaan edes jalostamoon. Onko muuten raakaöljyn jalostaminen miten paljon monimutkaisempaa, kuin turpeesta öljyn tuottaminen?

Jos yhteydet ulkomaille ovat poikki niin eiköhän se "kestäminen" mitata kuukausissa. Ruokapuolella pystytään tekemään mm. siten, että viljaa ei syötetä sioille ja lehmille vaan siitä keitetään puuroa ihmisille. Toinen juttu: viljasta ei panna kaljaa ja viinaa vaan syötetään se puurona ja leipänä kansalle.

Muutamassa viikossa kauppojen hyllyt olisivat artikkeleiltaan melko lailla lkm kevyemmät. Tuontikamppeet jäisivät pois ja sitä voi ajatella, kun seuraavan kerran katsoo paikallisessa E-myymälässä mikä on tuontia ja mikä kotoa.

Bio-diesel ei ole mikään ratkaisu kriisitilanteeseen, käytössä oleva peltoala tarvitaan kyllä ihan sapuskan ja heinäntuotantoon silloin.

Turve on tietty ollut meidän "salainen aseemme". Vapon varastot vaan ovat sellaiset, että ei kannata niillä kovin paljon tuulettaa. Turpeen nostaminen vaatinee edelleen hyvät korjuusäät ja jos harmaan vaiheen kesä sattuu olemaan sateinen niin vot, eipä hyvältä näytä.

Soiden alistaminen turvetuotannolle on kaksipiippuinen juttu. Jos on pakko nostattaa turpeen tuotantoa niin mikäpä siinä sitten auttaa. Mutta auta armias ja varjele mitä soiden massiivinen ojittaminen tekee meidän järvivesistölle? Onko Vapolla reservissä sopivasti kuivatettuja soitakaan, en tiedä? Siitä kun ojat punotaan isolle suolle on vielä matkaa turpeen nostamiseen. On siinä turvetuotannossakin ja sen käynnistämisessä omat seikkansa, ei sekään onnistu aivan noin vain ja käden käänteessä... mikään pikakonsti se ei ole kyllä.
 
SJ kirjoitti:
Niin, eli ymmärsinkö oikein koskien alkuperäistä kysymystä, että ruuantuotanto sikäli hoidossa, että homma toimii kunhan on polttoainetta ja työvoimaa?

Ja lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä!
 
Museo kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Niin, eli ymmärsinkö oikein koskien alkuperäistä kysymystä, että ruuantuotanto sikäli hoidossa, että homma toimii kunhan on polttoainetta ja työvoimaa?

Ja lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä!

Tuholaismyrkyt lienee tonneissa laskettuna aika pieni määrä, joten sen saisi varmaan tarvittaessa kuskattua rekoilla Ruotsin kautta. Lannoitteet taas varmaan saisi korvattua ihmisjätteillä ja muilla luontaistuotteilla, jos polttoaineita riittäisi sen vaatimaan logistiikkaan. Myöskin olen ymmärtänyt, että farmarit usein ostavat syksyllä lannoitteensa, koska silloin ne on halvempia (Lähde: VPK:n eläinetenpelastuskurssi), joten tuo ongelma siirtyisi yhden satokauden eteenpäin (tai ainakin lähes vuodella).
 
Museo kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Niin, eli ymmärsinkö oikein koskien alkuperäistä kysymystä, että ruuantuotanto sikäli hoidossa, että homma toimii kunhan on polttoainetta ja työvoimaa?

Ja lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä!

kyseessä ei museo ole myrkyt. On torjunta-aineita, kasvatteita, korrensäätäjää, kiinnitteitä, rikkaruohohävitteitä jne. Yritä käyttää oikeaa MTK:n lanseeraamaa nimikkeistöä, voit muuten joutua viherkommonistina listoille. (salaliitto)
 
baikal kirjoitti:
kyseessä ei museo ole myrkyt. On torjunta-aineita, kasvatteita, korrensäätäjää, kiinnitteitä, rikkaruohohävitteitä jne. Yritä käyttää oikeaa MTK:n lanseeraamaa nimikkeistöä, voit muuten joutua viherkommonistina listoille. (salaliitto)

Eiköhän meikäläinen ole ollut jo vuosia MTK:n lietelantaryhmän mustalla listalla syystä että on tullut toimittua vesiensuojeluyhdistyksessä muutaman jyväjemmarin intressien vastaisesti. Voin tässä MTK:n isännille ja emännille kertoa että kaikki aineet ovat myrkkyjä jos vain määrät ovat liian isoja...

Mutta mitenköhän mahtaisi onnistua elintarvikeomavaraisuus pelkästään luomutuotannolla?
 
Onhan Suomessa oma lannoitetuotanto, ja fosfaatti kaivokset, jotka joku kyvykäs lahjoitti ulkomaille. Se kemira growhown myynti. Taisi hinnat hiukan hypätä.
Aika nopeasti saadaan pystyyn kasvimaita ja kaneihin perustuvaa lihantuotantoa. Ihan niinkuin sotien aikana Stadissa.
Utrion pois pula ja puute kertoo ajasta jotain.
 
juustohöylä kirjoitti:
Onhan Suomessa oma lannoitetuotanto, ja fosfaatti kaivokset, jotka joku kyvykäs lahjoitti ulkomaille. Se kemira growhown myynti.

Ei niitä kaivoksia sentään ole Suomesta pois siirretty. Toki sekin olisi varmasti tehty, jos valtionyhtiön omistajalla olisi ollut siihen mahdollisuus.

Tämän ketjun skenaariossa rajat ovat kiinni, joten eiköhän sitä raaka-ainetta riitä vai meinaatteko, ettei ulkomaalaisten omaisuuteen tuollaisessa skenaariossa tartuttaisi?
 
Back
Top