Suomen omavaraisuus ja ruuantuotanto.

[baikal]

Kirjastosta löytyy hyllymetreittäin tietoa, kuinka kasvimaa pistetään tulille. Kokeilujen pohjalta taas voi kehittää joitain satoon ja työmäärään liittyviä juttuja, samoin tuholaisia vastaan käytyä torjuntataistelua joutuu näköjään kehittämään koko ajan, kun en halua Hankkijan mallia pihamaalla käyttää. Suomessa muuten tuotettiin jo -70-luvulla paketti siitä, kuinka suomalaiset ruokitaan, jos hätä oikein tulee..jos en väärin muista niin kulki nimellä MATINEA.

Jäkälä ei sovi edes huonosti ihmisravinnoksi, se raastaa ruokatorven ja mahan sisuspelit jo lyhyen käytön aikana sellaiseen kuntoon, että sitten kuolee jo varmasti, jos ei nälkä ole ehtinyt tappaa.

Peruna, sipuli, herne, valkosipuli, porkkana, lanttu, nauris, tilli, ruohosipuli....nuo ovat ainakin helppoja eivätkä vaadi alkukasvatusta. Perunan, sipulin ja valkosipulin siemen kannattaa idättää ennen maahanpanoa, se jouduttaa satoa ainakin viikon-kaksi. Raparperi, kurpitsa jne. vaativat jo todella hyvän ja vahvan kasvualustan. Kasvimaa rakastaa kitkemistä ja kastelua, harvoin sato pilataan liialla kastelulla, usein huono sato johtuu juuri liian vähästä kastelusta tai liian tiiviistä maasta.

Wanha hawuhattujen tieto: yksikin kasvuun vaikuttava kriittinen tekijä määrittää sadon onnistumisen. Eli maan perustaminen pitää tehdä hyvin ja liikaa eloperäistä massaa harvoin kasvimaassa onkaan. Sonnan ja tuhkan kanssa ei pidä kuitenkaan liioitella. Perustamisvaiheessa aika hyvä määrä on 3 kiloa sontaa per neliö, tuhkaa ohut kerros, turvetta ohut kerros(noin sormen paksuus eli sentti pari) soraa pari kolme lapiollista per neliö ja hyvä sekoitus. Siihen sitten ajanoloon pihan lehtiä yms. kasvin osia. Kompostia monet käyttävät, minä en, kun en tykkää siitä kompostituhraamisesta.

Tänä kesänä on koeala, johon on ripoteltu suodatinkahvin perkeet eli läpivalutetut pööni, rikotut käytetyt teepussit yms. Kahvipöönejä tästä talosta kehittyy tasaisesti. Samalle alalle olen niittänyt apilaa märkänemään....kokeilen ensi keväänä miten herne tykkää tuosta, odotukset ovat korkeat.

 

[Creidiki]

Jäkälä ei sovi edes huonosti ihmisravinnoksi, se raastaa ruokatorven ja mahan sisuspelit jo lyhyen käytön aikana sellaiseen kuntoon, että sitten kuolee jo varmasti, jos ei nälkä ole ehtinyt tappaa

Nälkävuosien aikana alueet joilla syötiin jäkälää selvisivät paremmin kuin ne joilla järsittiin pelkkää pettua. Luonnonmuonaohjeen mukaan islanninjäkälää pitäisi järsiä 2,5 kg / pvä.

Sekä pettu että jäkälä ovat vain hätäruokaa eivätkä sovellu pitkäaikaiseen käyttöön.

 

[miheikki]

Tuolla on hyvä tietopankki luonnonkasvien hyödyntämisestä.

http://www.yrttitarha.com/tietopankki/abc/index.html

 

[SJ]

Heitämpähän taas lonkalta jotakin ja mainitsen viinimarjat. Sikäli kun olen asioita seurannut, niin nuo kasvaa aika vaivattomasti ja kasvaahan noita villinäkin ja marjat ovat hyvää syötävää ja solvetuu säilöttäväksi. Tietenkään nämä eivät kasva ihan tietämättään ja ne siis pitää olla olemassa kun se iso hätä tulee, myöskään näistä ei taida olla ainoaksi ravinnonlähteeksi, mutta ravintolisänä nämä varmasti toimivat. Mutta varmaan tämä on aika hyvä vaihtoehto, jos haluaa laittaa jotakin kasvamaan jo nyt.

 

[baikal]

Heitämpähän taas lonkalta jotakin ja mainitsen viinimarjat. Sikäli kun olen asioita seurannut, niin nuo kasvaa aika vaivattomasti ja kasvaahan noita villinäkin ja marjat ovat hyvää syötävää ja solvetuu säilöttäväksi. Tietenkään nämä eivät kasva ihan tietämättään ja ne siis pitää olla olemassa kun se iso hätä tulee, myöskään näistä ei taida olla ainoaksi ravinnonlähteeksi, mutta ravintolisänä nämä varmasti toimivat. Mutta varmaan tämä on aika hyvä vaihtoehto, jos haluaa laittaa jotakin kasvamaan jo nyt.

Mulla on punaviinimarjapensaita vain neljä, ne ovat wanhoja ja mitään muuta hoitoa ei ole kuin ne pudottavat omat lehtensä sijoilleen, koivunlehteä pensaiden alle haravoidaan, syksyllä pätkitään huonot oksat pois. Viime vuonna tuli yli 75 kiloa yhteensä ja mehuksi menivät. Paraikaa yritän saavuttaa torjuntavoiton räksistä ja varpusista-ne ottavat luojan luomat osansa. Karviainen on kuriositeettisatoinen ainakin mulla. Raparperia on kahdessa wanhassa penkissä ja sitä on kahden perheen tarpeet.

En minä laske millekään näille mitään rahatuottoa, toisaalta en penniäkään pane muuhun kuin siemeniin ja joskus lannoitteisiin. Ja saadaan tuoretta vaihtelua ruokavalioon....jos lapsetkin oppisivat samalla ymmärtämään, ettei muona välttämättä tipu taivaasta ja osaisivat muutakin kuin rapeltaa läppäriä.

Tuoreella ja terveesti kasvatetulla ruoalla on SELVÄSTI HYVINVOINTIA kohentava vaikutus, uskokaa pois. Kun olisi vielä tuoretta riistaa panna pöytään ympäri vuoden ja oikeaa sitkaasti kasvanutta viljaa puuro-ja leipäaineeksi.

 

[baikal]

Jäkälä ei sovi edes huonosti ihmisravinnoksi, se raastaa ruokatorven ja mahan sisuspelit jo lyhyen käytön aikana sellaiseen kuntoon, että sitten kuolee jo varmasti, jos ei nälkä ole ehtinyt tappaa

Nälkävuosien aikana alueet joilla syötiin jäkälää selvisivät paremmin kuin ne joilla järsittiin pelkkää pettua. Luonnonmuonaohjeen mukaan islanninjäkälää pitäisi järsiä 2,5 kg / pvä.

Sekä pettu että jäkälä ovat vain hätäruokaa eivätkä sovellu pitkäaikaiseen käyttöön.

Jäkäläalueella oli selvästi enemmän kalaa käytössä.

 

[SJ]

Heitämpähän taas lonkalta jotakin ja mainitsen viinimarjat. Sikäli kun olen asioita seurannut, niin nuo kasvaa aika vaivattomasti ja kasvaahan noita villinäkin ja marjat ovat hyvää syötävää ja solvetuu säilöttäväksi. Tietenkään nämä eivät kasva ihan tietämättään ja ne siis pitää olla olemassa kun se iso hätä tulee, myöskään näistä ei taida olla ainoaksi ravinnonlähteeksi, mutta ravintolisänä nämä varmasti toimivat. Mutta varmaan tämä on aika hyvä vaihtoehto, jos haluaa laittaa jotakin kasvamaan jo nyt.

Mulla on punaviinimarjapensaita vain neljä, ne ovat wanhoja ja mitään muuta hoitoa ei ole kuin ne pudottavat omat lehtensä sijoilleen, koivunlehteä pensaiden alle haravoidaan, syksyllä pätkitään huonot oksat pois. Viime vuonna tuli yli 75 kiloa yhteensä ja mehuksi menivät. Paraikaa yritän saavuttaa torjuntavoiton räksistä ja varpusista-ne ottavat luojan luomat osansa. Karviainen on kuriositeettisatoinen ainakin mulla. Raparperia on kahdessa wanhassa penkissä ja sitä on kahden perheen tarpeet.

En minä laske millekään näille mitään rahatuottoa, toisaalta en penniäkään pane muuhun kuin siemeniin ja joskus lannoitteisiin. Ja saadaan tuoretta vaihtelua ruokavalioon....jos lapsetkin oppisivat samalla ymmärtämään, ettei muona välttämättä tipu taivaasta ja osaisivat muutakin kuin rapeltaa läppäriä.

Tuoreella ja terveesti kasvatetulla ruoalla on SELVÄSTI HYVINVOINTIA kohentava vaikutus, uskokaa pois. Kun olisi vielä tuoretta riistaa panna pöytään ympäri vuoden ja oikeaa sitkaasti kasvanutta viljaa puuro-ja leipäaineeksi.

Tiettävästi räksiin tehoaa sellainen ilkeys, että laitat punaiseksi maalattuja kiviä pensaan läheisyyteen sopivasti saataville. Siis sellaisia pienehköjä kiviä, ei juurikaan marjaa suurempia.

Ja ihan varmasti oman ruuan tuottamisella on hyvinvointia parantava vaikutus, jo se, että tekee jotakin mielekästä ja jopa siinä onnistuu, niin sillä on epäilemättä positiivinen vaikutus.

Niin ja viinimarjapehkoista vielä sellainen juttu, että niitähän ei ole hankala hankkia lisää, jos on aikaa odottaa kevääseen.

 

[Museo]

Heitämpähän taas lonkalta jotakin ja mainitsen viinimarjat. Sikäli kun olen asioita seurannut, niin nuo kasvaa aika vaivattomasti ja kasvaahan noita villinäkin ja marjat ovat hyvää syötävää ja solvetuu säilöttäväksi. Tietenkään nämä eivät kasva ihan tietämättään ja ne siis pitää olla olemassa kun se iso hätä tulee, myöskään näistä ei taida olla ainoaksi ravinnonlähteeksi, mutta ravintolisänä nämä varmasti toimivat. Mutta varmaan tämä on aika hyvä vaihtoehto, jos haluaa laittaa jotakin kasvamaan jo nyt.

Mustaviinimarja on hyvin monikäyttöinen ja helppo kasvi. Pelkästään niillä lehdillä voi maustaa viinaa, laittaa teeksi ja upottaa vaikka rapuja syödessä siihen käsienhuuhteluveteen. Marjoista tulee helposti hyytelöä, jäätelöä ja hätätilassa alas menevää kotiviiniä. Ei aina tarvitse olla niin survival. Marski joi aikanaan noista lehdistä tehtyä simaa ja takavuosina japsit joi Museo-sedän myhäillessä vieressä myös niitä nilviäisten käsienhuuhteluvesiä.

Ylipäätään jos ihmiset oppisivat sen einesruuan sijaan edes itse kokkaamaan yksinkertaisista aineksista monipuolista lähiruokaa niin huoltovarmuus paranisi heti. Ei se kovin vaikeaa ole.

 

[baikal]

Heitämpähän taas lonkalta jotakin ja mainitsen viinimarjat. Sikäli kun olen asioita seurannut, niin nuo kasvaa aika vaivattomasti ja kasvaahan noita villinäkin ja marjat ovat hyvää syötävää ja solvetuu säilöttäväksi. Tietenkään nämä eivät kasva ihan tietämättään ja ne siis pitää olla olemassa kun se iso hätä tulee, myöskään näistä ei taida olla ainoaksi ravinnonlähteeksi, mutta ravintolisänä nämä varmasti toimivat. Mutta varmaan tämä on aika hyvä vaihtoehto, jos haluaa laittaa jotakin kasvamaan jo nyt.

Mustaviinimarja on hyvin monikäyttöinen ja helppo kasvi. Pelkästään niillä lehdillä voi maustaa viinaa, laittaa teeksi ja upottaa vaikka rapuja syödessä siihen käsienhuuhteluveteen. Marjoista tulee helposti hyytelöä, jäätelöä ja hätätilassa alas menevää kotiviiniä. Ei aina tarvitse olla niin survival. Marski joi aikanaan noista lehdistä tehtyä simaa ja takavuosina japsit joi Museo-sedän myhäillessä vieressä myös niitä nilviäisten käsienhuuhteluvesiä.

Ylipäätään jos ihmiset oppisivat sen einesruuan sijaan edes itse kokkaamaan yksinkertaisista aineksista monipuolista lähiruokaa niin huoltovarmuus paranisi heti. Ei se kovin vaikeaa ole.

Satutko tietämään miten vaikuttaa karjuun tuo Marskin "sima"?

 

[Museo]

Satutko tietämään miten vaikuttaa karjuun tuo Marskin "sima"?

Minulla ei ole mitään tietoa kuinka vahvana Marski simansa joi. Periaatteessahan tuosta Louhisaaren juomasta voi jättää hiivan pois ja tarjota vaikka häissä alkoholittomana vaihtoehtona.

 

[skärdis]

Jäkälä ei sovi edes huonosti ihmisravinnoksi, se raastaa ruokatorven ja mahan sisuspelit jo lyhyen käytön aikana sellaiseen kuntoon, että sitten kuolee jo varmasti, jos ei nälkä ole ehtinyt tappaa

Nälkävuosien aikana alueet joilla syötiin jäkälää selvisivät paremmin kuin ne joilla järsittiin pelkkää pettua. Luonnonmuonaohjeen mukaan islanninjäkälää pitäisi järsiä 2,5 kg / pvä.

Sekä pettu että jäkälä ovat vain hätäruokaa eivätkä sovellu pitkäaikaiseen käyttöön.

Jäkäläalueella oli selvästi enemmän kalaa käytössä.

Jäkäläalueella oli myös selvästi vähemmän väkeä kilpailemassa ravinnosta, jos kohta luontokaan ei ole yhtä vehreää.

 

[juhapar]

Syökää kalaa: http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/haukimureke

 

[Museo]

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO muuten kannustaa lisäämään hyönteisten viljelyä ihmisten ravinnoksi. Suunnitelmissa on järjestää entomofagian maailmankonferenssi aiheesta 2013. Että semmosta. Onhan noita mahdollisuuksia.

 

[SJ]

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO muuten kannustaa lisäämään hyönteisten viljelyä ihmisten ravinnoksi. Suunnitelmissa on järjestää entomofagian maailmankonferenssi aiheesta 2013. Että semmosta. Onhan noita mahdollisuuksia.

No kuulemma heinäsirkat on aika hyviä sopivasti kokattuina.

 

[Creidiki]

Tänään klo 18:30 TV:stä Yle 1
Pula-aika, kaikki konstit käyttöön.

 

[suomikala]

Luonnonmukaisesti tuotettu kala & suljetun ruoankierron systeemi

Hei,

tein tällaisen lyhyen esityksen tästä ideastani.

Tällainen tekniikka on Suomessakin tulevaisuuden ala ja toisi paljon työpaikkoja.

Omavaraisuus ja kestävä kehitys ovat valtteja, joilla pääsee pitkälle.

Voit lukea sen täältä:

https://docs.google.com/document/d/1G1x9KQHbpC8MnAkLfINJNVyX1aLzpZb71ZrL9IoeIos/edit?usp=sharing

 

[TheRomanRuler]

Suomessa on runsaasti järviä joten ongelmaa tuskin on, mutta mainitsen kuitenkin että alkoholijuomat ovat kautta aikojen olleet armeijoiden suosiossa puhtaana juomana. Joten mikäli tarvetta tulee, ovat alkoholijuomat erittäin helppo tapa säilöä puhdasta juotavaa, ainakin yli 15 vuotiaille. Lasten luontojuomat ovat nykyaikana pulassa harvemmassa, lehmiä kun entistä harvemmalla on. Mutta onneksi vesistöt ovat sekä puhtaita että runsaita, joten tarpeen tullen voi paperin/suodatinpussin läpi kaataa lähes minkä tahansa Suomalaisjärven veden ja juoda sen. Ja tietenkin keittäminen on tehokas keino saada puhdasta vettä. En tiedä voiko alkoholilla puhdistaa juomavettä lapsille, vai tuleeko siitä liian vahvaa.

Joka tapauksessa mikäli muuta kautta ei juotavaa saada voidaan takavarikoida Viron laivan viinakset ja juotavaa riittää koko Suomelle vuosikausiksi.
Alkoholihan on tehokas puhdistaja, joten sitä voi säilyttää myös vähän likaisemmassakin astiassa. Ja mikä parasta, sillä on hyvä puhdistaa haavoja.
Joten puhtaan juoman varmistamiseksi tulee jokaisen varastoida kellarit täyteen alkoholipitoista olutta ja viinaa, näin saadaan pidettyä haavat puhtaina ja kansan jano poissa.
Vaikka rauhanaikana on viinan haitat helppo huomata.