Laitaanpas vanha juttu...
"Olen kuullut asioita, joita en edes haluaisi tietää" - lahtelaisella äidillä on painava viesti etenkin teini-ikäisten tyttöjen perheille
Haastattelemamme lahtelaisen äidin mukaan nuorten tyttöjen houkuttelua asunnoille tapahtuu mm. kauppakeskus Triossa. Hän on myös kuullut kontaktiensa kautta, kuinka halveksivaan sävyyn maahanmuuttajanuoret puhuvat jälkikäteen tytöistä. Äiti kertoo tietonsa ja kokemuksensa varoitukseksi muille vanhemmille.
Lahtelainen äiti on kuullut huolestuttavia tietoja nuorten tyttöjen hyväksikäytöstä maahanmuuttajataustaisten nuorukaisten porukoissa. Viime viikonloppuna hän joutui etsimään omaa tytärtään ja kertoo nyt tietonsa varoitukseksi vanhemmille. Irakilainen mies kertoo oman näkökulmansa asiaan ja vahvistaa jutussa kerrottuja tietoja. Jutun lopussa myös poliisin kommentteja asiaan.
Lahtelaisen Veeran äidinvaistot heräsivät viime viikonloppuna, kun hänen 14-vuotias tyttärensä ei ollut tullut vielä kotiin myöhään illalla. Hän sai lopulta selvitettyä mutkan kautta, että tyttö on halunnut jäädä vielä yöksi ”syntymäpäiväjuhliin”. Veeran hälytyskellot soivat todenteolla, kun hän tajusi tyttärensä lähteneen maahanmuuttajataustaisten nuorten seurassa Liipolassa sijaitsevalle asunnolle. Hänen oli aiemmin kuulemiensa tietojen vuoksi pakko lähteä välittömästi etsimään tytärtään.
Ei mikään rasisti
Tauko tarinassa tähän paikkaan. Moni on jo todennäköisesti jo piirtänyt mielessään kuvan Veerasta tyypillisenä rasistina ja muukalaiskammoisena ihmisenä, joka leimaa yksioikoisesti ihmiset tiettyyn muottiin heidän etnisen taustansa vuoksi.
Totuus on jotain ihan muuta. Veera on työskennellyt Hennalan vastaanottokeskuksessa kuukausien ajan niin vapaaehtoisena kuin palkollisena työntekijänä. Hän muistelee tunteneensa pakottavaa auttamisen tarvetta ensimmäisen yön raketti-iskua koskevien uutisten aiheuttaman järkytyksen vuoksi.
Turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelynsä johdosta Veera on joutunut myös itse kestämään paljon. Tietyissä piireissä hän on malliesimerkki "suvakkihuorasta”, kuten asia on ilmaistu myös hänelle osoitetuissa lukuisissa nimettömissä vihaviesteissä.
Juuri Veeran taustan vuoksi tämä tarina on poikkeuksellinen. Hän ei kerro tarinaansa rasististen motiivien vuoksi, mutta taustansa vuoksi hän tietää maahanmuuttajataustaisten nuorten elämästä enemmän kuin moni muu.
– Olen kuullut asioita, joita en edes haluaisi tietää, Veera sanoo.
Tulkattua tietoa
Veera on kuullut Hennalassa solmimiensa kontaktien johdosta, miten nuoret maahanmuuttajamiehet retostelevat keskenään seksikokemuksistaan hyvinkin nuorten suomalaisten tyttöjen kanssa. Tyypillinen tarina saa alkunsa esimerkiksi kauppakeskus Triossa sijaitsevan nuorten tila Triplan nurkilta. Kuvio menee Veeran tietojen mukaan siten, että ensin voitetaan tyttöjen luottamus ja heitä houkutellaan lähtemään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden asunnolle muun muassa lupaamalla alkoholitarjoilua.
Asunnolla tytöille todellakin juotetaan alkoholia, jotta miehet pääsevät lopulliseen tavoitteeseensa. Kun tyttö on riittävän puolustus- ja harkintakyvytön, useampi nuori mies käyttää häntä seksuaalisesti hyväksi. Veera käyttää tilanteesta kiertelemättä ja kaartelematta sanaa raiskaus.
Myöhemmin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla miehillä on tapana osoitella kauppakeskuksen käytävillä ohi meneviä nuoria tyttöjä ja käydä retostelevaan sävyyn läpi, kuka on ollut kenenkin kanssa. Tällaisten keskusteluiden sävy on Veeran saamien käännösten perusteella tyttöjä kohtaan hyvinkin pilkallinen. Aika ajoin nöyryytys menee fyysiselle tasolle, jolloin on nähty esimerkiksi kengällä heittämistä tai sormien päältä kävelyä.
Kaoottinen tilanne
Omien kontaktiensa ansiosta Veera tietää lähteä etsimään tytärtään tietyltä asunnolta Liipolasta. Se ei ole vielä oikea osoite. Seuraavassa kohteessa tärppää. Tytär löytyy asunnolta maahanmuuttanuorukaisten seurasta ja tilanne menee kaoottiseksi. Äidin paikalle tulo tulee tyttärelle järkytyksenä ja hän yrittää jopa paeta paikalta parvekkeen kautta. Äiti saa kuulla teini-ikäiseltä tyypillisiä ”pilaat minun elämäni” -syytöksiä.
Lopulta hän saa kuitenkin tyttärensä mukaansa. Asunnolta poistuessaan hän huomaa, että asunnosta on kaaoksen heitetty oluttölkit pois parvekkeen kautta. Veeran käsityksen mukaan siksi, että häneltä on haluttu salata, mitä asunnossa tapahtuu. Myöhemmin hän saa selville, että tyttären seurassa on ollut hänen kaksi 14-vuotiasta kaveriaan, jotka ovat kuitenkin ymmärtäneet lähteä asunnolta aiemmin pois.
Lapset eivät puhu
Veeran tietojen mukaan hyväksikäyttöä on tapahtunut Liipolassa 2–3 asunnolla ja keskustassa yhdellä asunnolla. Keskustan tapauksessa kyse on tosin ollut täysi-ikäisestä naisesta. Veeran tietojen mukaan asuntojen haltijat ovat tyypillisesti täysi-ikäisiä maahanmuuttajataustaisia miehiä, mutta hyväksikäyttäjät voivat olla noin 16-vuotiaita.
Kuten alla olevasta jutusta näkyy, emme ole pystyneet vahvistamaan Veeran kertomia tietoja virallisista viranomaislähteistä. Se ei ole yllätys, sillä myös Veera törmäsi vaikeuksiin yrittäessään viedä tilannetta viranomaisten tietoon.
– Minulle sanottiin, että pitäisi olla ilmoitus asianosaisilta ja henkilöiden nimiä.
Veeran mukaan ongelma on siinä, että lapset eivät ole valmiita puhumaan asiasta. Päinvastoin, osa tytöistä haluaa palata vapaaehtoisesti asunnoille, mikä ihmetyttää Veeraa. Hän pohtii ääneen, onko heitä kiristetty esimerkiksi kuvauksen avulla.
Kaiken edellä kerrotun perusteella vaikuttaa myös siltä, että ainakin osa nuorista tytöistä toimii kuin toimii näennäisen vapaaehtoisesti, vaikka tilanteet täyttävät suomalaisen oikeustajun mukaan hyväksikäytön tunnusmerkit. Jos näin on, tilanteiden selvittäminen ja päivänvaloon tuominen ei ole helppoa. Joissakin tapauksissa tilanteet ovat saattaneet liikkeelle siitä, että tytöt ovat itse tulleet pyytämään apua alkoholin hankinnassa.
Kasvatusvaikeuksia
Veeran kuulemat tiedot ja kokemukset ovat saaneet myös hänet miettimään asioita uudelta kantilta. ”Suvakkihuoraksi” leimattu nainen ei ole edelleenkään rasisti, mutta joutuu katsomaan asioita uudelta kantilta.
– On tämä muuttanut ajatuksia. Nyt joudun ensimmäistä kertaa pelkäämään lastemme puolesta. Eniten olen kuitenkin vihainen yhteiskunnallemme, meidän pitäisi pystyä suojelemaan lapsiamme paremmin tällaiselta, Veera sanoo.
Hän haluaakin nyt kertoa omat kokemuksensa ja tietonsa varoitukseksi muille vanhemmille.
– Meidän on saatava lapset pois sieltä, Veera sanoo aidolla äidin tuskalla.
Veera pystyy tarkastelemaan tilannetta myös maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta. Hän on tehnyt pitkään myös vapaaehtoista nuorisotyötä ja tuntee sitäkin kautta myös maahanmuuttajien arkea.
– Monessa maahanmuuttajaperheessä ollaan ongelmissa, kun tänne tulleille nuorille on kerrottu, että Suomessa vanhemmat eivät saa lyödä lapsiaan. Tämän jälkeen heillä ei ole ollut käytössään kasvatuskeinoja ja nuoret ovat tehneet mitä haluavat, Veera kuvailee.
Hän ei sano tätä kannattaakseen fyysistä kurittamista, vaan tuodakseen esille olemassa olevan kulttuurieron, joka näkyy myös kasvatustottumuksissa.
Irakilaisen kommentti
Kertomuksemme lopuksi annamme puheenvuoron henkilölle, jolla oli epäsuorasti merkittävä rooli tässä jutussa kerrottujen, virallisista lähteistä vahvistamattomien tietojen julkaisua harkittaessa. Veeran kanssa keskustellessani paikalla on ollut koko ajan irakilainen mies, joka tuli ensimmäisten turvapaikanhakijoiden joukossa Hennalaan syksyllä 2015.
Olen vahvistanut häneltä englanninkielisessä keskustelussa tässä kertomuksessa olleita tietoja mm. maahanmuuttajanuorten keskinäisistä keskusteluista. Tilanteen arkaluontoisuuden vuoksi mies ei ole näkyvästi esillä tässä jutussa, mutta sovimme yhdessä, että yksi hänen sitaattinsa on syytä tuoda tässä yhteydessä esille.
– Haluan ihmisten ymmärtävän, että me kaikki emme ole tuollaisia pahoja ihmisiä. Tästä on kerrottava, jotta he lopettavat toimintansa. Muuten he tuhoavat myös minun tulevaisuuteni.
Veeran nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Poliisin näkökulma: vanhemmilla tärkeä rooli
Seksuaalirikosten tutkintaa Lahdessa tekevä Hämeen poliisin rikoskomisario Jari Kiiskinen ei pysty vahvistamaan oheisessa jutussa esitettyjä tietoja nuorten tyttöjen hyväksikäytöstä lahtelaisissa asunnoissa. Hän sanoo pitävänsä tietoja osittain yllättävinä, mutta ei toisaalta voi täysin tyrmätä niiden paikkansapitävyyttä.
– En sano, etteikö tällaista voi olla. Jos tällaista tapahtuu, se on tyypillistä piilossa oleva rikollisuutta.
Kiiskinen asettelee sanansa tarkasti kuvaillessaan, mikä täyttää rikoksen tunnusmerkit ja mikä ei. Hän muistuttaa, että lakipykälien mukaan esimerkiksi 16-vuotiaiden poikien ja 14-vuotiaiden tyttöjen tapauksessa ei puhuta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Laissa on kyllä määritelty 16 vuoden suojaikäraja, mutta se ei ole voimassa, jos osapuolet ovat suunnilleen saman ikäisiä ja samalla kehitystasolla.
– Jos kenenkään seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei ole rikottu, tutkintakynnys ei ylity, Kiiskinen kuvailee.
Oikeus tutustua
Oheisessa jutussa kuvailluissa tapauksissa onkin kyse ennen kaikkea siitä, kuinka vapaaehtoisesti tytöt ovat toimineet. Kiiskinen pitää hyvänä, että aiheesta keskustellaan ja sitä nostetaan esille.
– Vanhemmilla on näissä asioissa tärkeä rooli seksuaalikasvatukseen ja alkoholin käyttöön liittyvässä valistuksessa, Kiiskinen muotoilee.
Oheiseen juttuun liittyviä kulttuurieronäkökulmia Kiiskinen kommentoi yleisellä tasolla.
– Nuoret ovat aina tutustuneet toisiinsa. Nyt tänne lintukotoomme on tullut myös muualta ihmisiä, mikä aiheuttaa sen, että myös toisista kulttuureista tulevat tutustuvat prinsessoihimme. Tähän myös heillä on oikeus.
Rikokset tutkitaan
Hän ei kuitenkaan heitä vastuuta mahdollisista ongelmatilanteista täysin koteihin.
– Ei näitä ole syytä vähätelläkään. On ehdottomasti syytä ottaa yhteyttä viranomaisiin, jos kyse on selvästi rikollisesta toiminnasta, Kiiskinen sanoo. Hän muistuttaa, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön merkit saattavat täyttyä, vaikka epäilty osapuoli ei olisikaan täysi-ikäinen.
Kiiskisen mukaan poliisi ei voi kuitenkaan lähteä toimimaan sen tiedon pohjalta, että jossakin mahdollisesti tapahtuu jotakin. Tutkinnan aloittamiseen tarvittaisiin paikalla olleiden konkreettisia tietoja siitä, mitä on tapahtunut.
Haastattelemamme lahtelaisen äidin mukaan nuorten tyttöjen houkuttelua asunnoille tapahtuu mm. kauppakeskus Triossa. Hän on myös kuullut kontaktiensa kautta, kuinka halveksivaan sävyyn maahanmuuttajanuoret puhuvat jälkikäteen tytöistä. Äiti kertoo tietonsa ja kokemuksensa varoitukseksi muille vanhemmille.
https://www.uusilahti.fi/jutut/lahesta/art2353013
