Näin virkamiesten valtakuntia rakennetaan.
Syyksi annettu yhteistyö Rajan ja PV:n kanssa on täysin tuulesta temmattu. Ja säästöjä on turha odottaa, kun Finnhemsin kustannukset ovat kasvaneet koko ajan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2cf4a179-17ac-481b-8b90-b336b4e613ef
Salamyhkäisyyttä, oikeustaisteluita ja kiisteltyjä laskelmia – Valtio osti Ahvenanmaan rikkaimmalta mieheltä kopteriyhtiön, ja rajusti arvosteltu hanke viedään äkkiä läpi
Tänään klo 7:00 (muokattu klo 11:37)
Iltalehti selvitti erikoiset käänteet, joita liittyy lääkärihelikopteritoiminnan valtiollistamiseen.
Finnhemsin on tarkoitus tuottaa kaikki lääkärihelikopteritoiminta Suomessa vuoden 2022 alusta alkaen. TIINA SOMERPURO/KL
Suomessa on päädytty poikkeukselliseen ratkaisuun. Reilun vuoden päästä kaikesta lääkärihelikopteritoiminnan tuottamisesta vastaa valtion omistama yhtiö Finnhems. Vastaavia ratkaisuja ei juuri länsimaista löydy, vaan muualla toiminta on pääasiassa kilpailutettua.
Näin on ollut tähän saakka Suomessakin, mutta nyt hallitus katsoo, että valtionyhtiö voi hoitaa toimintaa edullisemmin ja paremmin. Valtionyhtiö Finnhemsillä ei ole vielä riittävää määrää koptereita ja miehistöä, mutta tämä kaikki aiotaan hoitaa kuntoon pikavauhtia.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama selvitysmies
Jyri Lilja tyrmäsi viime vuoden lopulla hankkeen. Valtion omiin helikopteriostoihin liittyy Liljan mielestä laatu-, kustannus- ja toimitusvarmuusriskejä, minkä vuoksi Suomen pitäisi jatkaa lääkärihelikopteritoiminnan ulkoistamista julkisen kilpailuttamisen keinoin.
Äärimmäisen kriittisestä selvitysraportista huolimatta lääkärihelikopteritoiminnan valtiollistamisen valmistelua on viety eteenpäin, ja se saa sinetin perjantaina, kun Finnhemsin ja ahvenanmaalaisen kopteriyhtiön kauppa tulee täytäntöön.
Veronmaksajien kannalta kiinnostavaa vyyhdissä on se, että valtiollistamishanketta perustellaan kustannussäästöillä, joiden taustalla olevia kiistanalaisia laskelmia on pyritty salaamaan.
Lisäksi hankkeen toteuttamisen aikataulu on hyvin tiukka: STM:n työryhmän mukaan päätös lentotoiminnan tulevasta tuotantotavasta olisi pitänyt tehdä jo syksyllä 2018, tai muutoin valmisteluille ei jää riittävästi aikaa.
Iltalehti selvitti, mistä vyyhdissä on kyse ja millaisilla perusteilla verorahoja ollaan nyt käyttämässä valtion helikopteriyhtiön lentotoiminnan käynnistämiseen.
Nesteen osakkeilla kauppa
Tällä hetkellä lääkärihelikopterilentoja tuottaa Suomessa kaksi yksityistä kopteriyhtiötä: pieni ahvenanmaalainen yhtiö SHT sekä yli 20 maassa toimiva Babcock. Toiminnan hallinnoinnista vastaa valtionyhtiö Finnhems.
Finnhems tiedotti syyskuussa ostavansa SHT:n Wiklöf Holding Ab -yhtiöltä, jonka omistaa Ahvenanmaan rikkain henkilö
Anders Wiklöf. Kaupan suunniteltu toimeenpanopäivä on tänään perjantaina.
Kauppahintaa ei kerrota julkisuuteen, mutta se on tiedossa, että kauppa rahoitetaan valtion luovuttamalla Nesteen osakevarallisuudella. Valtio luovutti tiistaina Finnhemsille Nesteen osakkeita 18,5 miljoonan euron arvosta. Alun perin tämä rahapotti oli tarkoitettu käytettäväksi kahden uuden helikopteritukikohdan rakentamiseen ja kahden nykyisen tukikohdan uudistamiseen.
Finnhemsin mukaan SHT:n ostaminen on joustava, varma ja kustannustehokas tapa aloittaa oma lentotoiminta.
SHT on vastannut kolmen eteläisen helikopteritukikohdan toiminnasta. SHT:n käyttämien helikopterien leasing-sopimukset, miehistö ja lentolupa siirtyvät Finnhemsille.
Nyt kuumeisen selvityksen alla on se, mistä Finnhems saa kopterit ja miehistön ja muut tarvittavat asiat Kuopion, Oulun ja Rovaniemen tukikohtiin, joiden toimintaa on pyörittänyt Babcock.
Babcockin sopimus umpeutuu jo noin vuoden kuluttua. Alan asiantuntijoiden mukaan tyypillisesti konehankinnat kestävät kilpailutuksineen useita vuosia.
Lisäksi Finnhemsin tulisi avata vuonna 2022 kaksi uutta helikopteritukikohtaa.
Kalliita oikeustaisteluita
Julkishallinnon rahoittamaa lääkäri- ja ambulanssilentotoimintaa tehdään lähes kaikissa Euroopan maissa kilpailutetusti. Miten Suomi on sitten päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun?
Asian valmistelu alkoi
Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaudella. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan toimeksiannosta STM asetti työryhmän, joka selvitti, miten lääkärihelikopteritoimintaa kannattaisi järjestää. Työryhmän mukaan omaa tuotantoa voidaan pitää toiminnan organisoinnin ja kustannusten näkökulmasta nykymallia toimivampana ratkaisuna.
Antti Rinteen (sd) ja
Sanna Marinin (sd) hallitusten talouspoliittiset ministerivaliokunnat ovat linjanneet tavoitteena olevan, että valtionyhtiö tuottaisi ensihoidon ilmailupalveluita omana tuotantona.
Finnhemsin ja nykyisten kopteripalveluiden tuottajien välit ovat tulehtuneet. Finnhems on syytänyt molempia toimijoita sopimusrikkomuksista, mutta hävinnyt lähes kaikki oikeustapaukset. Tämä on tullut kalliiksi valtionyhtiölle.
Viime vuonna Finnhemsin tulos oli yli miljoona euroa tappiollinen. Finnhemsin entinen toimitusjohtaja
Jyri Örri kertoi LM:lle kesäkuussa, että syynä tappioihin ovat välimiesmenettelyn kulut.
Osa Iltalehden lähteistä epäilee, että oikeustaisteluiden tavoitteena on ollut mustamaalata yksityisiä toimijoita, jotta hanke lääkärihelikopteritoimintaa itse tuottavasta valtionyhtiöstä etenisi.
Pohjoismaissa julkishallinnon kustantamaa lääkäri- ja ambulanssilentotoimintaa tehdään yhteensä 45 eri tukikohdasta. Näistä 43:ssa lentotoiminta on kilpailutettu avoimen kilpailutuksen kautta ja sen hoitavat ulkoistetusti ostopalveluina lentoyhtiöt. Kuvassa lääkintähelikopteri Suomesta. TIINA SOMERPURO/KL
”Toiminnan laatu erinomaista”
STM:n työryhmän loppuraporttiin on päätynyt toteamus, että Finnhems on havainnut palveluntuottajien toiminnan laadussa toistuvia poikkeamia.
– Finnhemsin mukaan laatupoikkeamat ovat liittyneet muun muassa ilmailumääräysten, työturvallisuusohjeiden ja työaikamääräysten sekä sopimusehtojen noudattamiseen, raportissa todetaan.
STM:n hallitusneuvoksen
Ismo Tuomisen mukaan lääkärihelikopteritoiminnan laatu on ollut erinomaista.
Finnhemsin uusi toimitusjohtaja
Jari Huhtinen sanoo, että operaattoreiden laatu on ollut alalle normaalilla tasolla. Hän vakuuttaa, ettei oikeustaisteluilla ole pyritty minkään toimijan mustamaalaamiseen.
– Laatukysymykset eivät ole ratkaisseet lentotoiminnan järjestämiskysymystä, Huhtinen sanoo.
Hänen mukaansa viime vuoden miljoonatappion taustalla vaikuttaa oikeudenkäyntikulujen lisäksi erilaiset varaukset tulevaisuuden kustannuksiin.
Nykyisen lentotoiminnan tekninen luotettavuus on 99,75 prosenttia, ja lähtöviive on vuorokauden ympäri viisi minuuttia, STM:n muistiossa todetaan.
Finnhemsillä on keskeneräinen oikeustaistelu SHT:n kanssa. Koska Finnhems päätyi ostamaan SHT:n, se luopuu vaatimistaan kuuden miljoonan euron korvauksista.
– SHT:sta tulee Finnhemsin tytäryritys, emoyhtiön ja tytäryhtiön välillä meillä ei ole mitään syytä tämäntyyppisiä prosesseja jatkaa, Huhtinen sanoo.
Ministeri Kiuru ei halua kommentoida lääkärihelikopteriasiaa. PASI LIESIMAA
Selvitystä ei huomioitu?
Selvitysmies Liljan mukaan koko hankkeesta on muodostunut kuva, että valtion omien helikoptereiden ostamisesta oli jo päätetty, eikä muuta vaihtoehtoa edes haluttu harkita.
Huhtikuussa 32 lääkäri- sekä lääkintähelikopteritoiminnan ammattilaista lähettivät perus- ja perhepalveluministeri
Krista Kiurulle (sd) avoimen kirjeen valtiollistamissuunnitelmasta. Kirjeen allekirjoittajien joukossa on muun muassa lentäjiä, helikopterimekaanikkoja ja ensihoitajia.
He ihmettelevät, miksi selvitysmiehen esille tuomia huolia aikataulusta ja toiminnan keskeytymisriskistä ei ole huomioitu.
– Suomen tulevaisuuden ensihoitohelikopteritoiminta tulee rakentaa harkiten, oikeisiin faktoihin perustuen, avoimesti ja pitkäkantoisesti - virheisiin ei ole varaa, kirjeessä todetaan.
Kun Kiurulle lähetetyllä kirjeellä ei ollut vaikutusta, ammattilaiset pyysivät elokuun lopussa hädissään elinkeinoministeri
Mika Lintilää (kesk) pysäyttämään riskialttiilla aikataululla toteutettavan hankkeen. Nykyiset lentoyhtiösopimukset umpeutuvat ensi vuoden lopussa.
– Outo suunnitelma kasaan kyhättävästä valtion lentoyhtiömallista on siten muuttunut jo suorastaan uhkarohkeaksi; tehtäisiin ennätysajassa jonkinlainen improvisoitu viritelmä?
– Ammattilaisensihoitolentotoiminta on liian tärkeää uhrattavaksi ideologisin perustein, ammattilaiset kirjoittavat Lintilälle.
Yhteydenottoja koordinoineen ammattilaisen mukaan he eivät ole saaneet ministeritason vastausta huolestuneisiin kirjeisiinsä.
”Ostetaan auto, vaikka suositellaan vuokraamista”
Iltalehden tietojen mukaan hallitusneuvos Tuomisella on ollut keskeinen rooli valtiollistamishankkeen eteenpäin viemisessä. Tuominen on esimerkiksi välittänyt jo keväällä näkemystä siitä, että lääkärihelikopteritoiminnan siirtäminen valtionyhtiön tuotettavaksi on jo päätetty, eikä tähän voi enää vaikuttaa.
Kesäkuun alussa pidetyssä palaverissa, jossa oli paikalla muun muassa eri ministeriön virkamiehiä, Tuominen iloitsi siitä, että nyt on aivan selkeää, että valtionyhtiö vastaa lääkärihelikopteritoiminnan tuottamisesta.
Lentotoiminnan järjestämistapaa ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin päätetty: asiasta oli kyllä talouspoliittisen ministerivaliokunnan tavoitelinjaus, mutta Finnhemsin hallitus ei ollut tehnyt päätöstä lentotoiminnan järjestämistavasta.
Kun asiasta huomautettiin Tuomiselle, hän korjasi näkemystään ja totesi, ettei virallisesti tuotantotavan siirtämisestä omaksi tuotannoksi ole päätetty.
Iltalehti kysyi Tuomiselta, kuinka on päädytty siihen, että valtionyhtiö ryhtyy itse tuottamaan lääkärihelikopteritoimintaa.
– Lähtökohta on se, että sitä on käsitelty monessa instanssissa, yksi niistä instansseista on talouspoliittinen ministerivaliokunta ja siellä tämä hanke sai puollon.
Miten hankkeessa on huomioitu selvitysmiehen esille tuomat riskit huoltovarmuuteen, kustannuksiin ja laatuun, etenkin kun tämä toteutetaan niin nopealla aikataululla?
– Jos on oma auto, silloin on riskejä verrattuna siihen, että olisi vaikka sellainen sopimus, että saa aina uuden auton vuokrafirmalta. Ei tässä ihan tyhmiä olla, osaamme erilaiset riskit katsoa ja peräti lukea selvitysmiehen raportinkin. Jos on päädytty siihen, että ostetaan auto, vaikka on suositeltu, että vuokrattaisiin auto, se on se päätös, joka on, Tuominen sanoo.
Hallitusneuvos Ismo Tuominen kehuu uusia yhteistyömahdollisuuksia, kun lääkärihelikopteritoiminta on pian täysin valtion tuottamaa. INKA SOVERI
Kaksi syytä
Tuomisen mukaan lääkärihelikopteritoiminnan siirtämiselle valtionyhtiön tuotettavaksi on kaksi syytä.
– Ensimmäinen syy on tärkeämpi ja voisi sanoa, että varmempi, eli tällainen yhteiskunnan kannalta hyvin kriittinen toiminto on erittäin hyvä yhteistyökumppani Rajavartiolaitokselle ja Puolustusvoimille.
Tuomisen mukaan esimerkiksi koulutuksen osalta yhteistyö voisi olla nykyistä tiiviimpää, kun toiminta on täysin valtionyhtiöllä.
Toinen, ”B-syy” on Tuomisen mukaan mahdolliset kustannussäästöt.
– Ei niinkään lasketa enää vanhoja laskelmia, on tutkittu ja päivitetty uusia laskelmia siitä, että voitaisiin säästää yhteiskunnan rahaa.
Onko näitä laskelmia saatavilla, minkä tyyppisiä säästöjä voitaisiin saada?
– Kun on näin tuore asia, niin ei ole ainakaan mitään konsulttilaskelmia, ollaan saatu raporttia yhtiön hallitukselta, että hyvältä näyttää.
Ovatko ne laskelmat julkisia?
– Yhtiön hallitus on kertonut meille, että hyvältä näyttää, Tuominen sanoo.
”Valmistelu ei riittävän läpinäkyvää”
Vanhoilla laskelmilla Tuominen viittaa Finnhemsin kahdella konsulttiyrityksellä vuosina 2016–2018 teettämiin laskelmiin eri tuotantotavoista ja niiden kustannuksista. Toisen yrityksen laskelmia kuvattiin STM:n työryhmän raportissa, kun taas toisen ei.
Hankkeen tuomat kustannussäästöt ovat selvitysmies Liljan mukaan kiistanalaisia, eikä hän saanut nähtäväkseen kaikkia laskemia selvitystyössään.
– Selvitysmiehenä pidän harmillisena sitä, että julkisin varoin ollaan hankkimassa valtiolle kalustoa ilman, että sen valmistelu olisi riittävän läpinäkyvää.
Liljan mukaan toisen yrityksen laskelmat hiipuivat esittelyissä taka-alalle.
– Asiaan liittyi selvitystyön yhteydessä liiaksi salamyhkäisyyttä, Lilja katsoo.
Konsulttilaskelmat on tehty Finnhemsin antamilla tunnusluvuilla, ja niistä puuttuu selvitysmiehen mukaan erityistoimialalle mahdollisesti merkittäviä muuttuvia tekijöitä sekä toiminnan riskejä, jotka toteutuessaan saavat maksettavat summat näyttäytymään aivan erilaisina.
– Pääsääntöisesti tehtyjä laskelmia ei ole selvitysmiehen muissa kuulemistilaisuuksissa pidetty uskottavina, ja ne tulee tarkastuttaa ennen mahdollista toteuttamista riippumattomilla asiantuntijoilla.
Finnhemsin toimitusjohtaja Huhtisen mukaan laskelmia ei ole ollut tarvetta tarkastuttaa riippumattomilla asiantuntijoilla, koska laskelmat tehneet konsulttiyritykset ovat olleet riippumattomia. Laskelmissa ei ole arvioitu vaihtoehtoa, että valtio ostaa alan toimijan, kuten nyt on tehty STH:n osalta.
Huhtisen mukaan päivitettyjä laskelmia ei ole teetetty, mutta Finnhems tekee omaan käyttöönsä erilaisia skenaariolaskelmia osana arkista työtään. Nämä laskelmat eivät ole julkisia.
Huhtisen mukaan STM:n raportissa on kuvattu vain toisen yrityksen tekemiä laskelmia, koska laskelmiin ei liity sellaisia epävarmuustekijöitä, että olisi ollut tarpeen tuoda useita eri laskelmia mukaan raporttiin.
Mustattu dokumentti
Valtiovarainministeriön (VM) mukaan osaan konsulttiyhtiöiden laskemien taustatiedoista liittyi ja liittyy edelleen epävarmuutta, joiden oikeellisuutta oli laskentatilanteessa ja on edelleen mahdotonta varmistaa.
VM:n mukaan oman tuotannon hyödyt perustuvat lähinnä alhaisempaan korkokustannukseen ja alempaan pääoman tuottovaatimukseen.
– Tiedostimme linjausta tehdessä, että suurilla lehtoyhtiöillä on kilpailuetua muun muassa suuruuden ekonomiaan liittyen, mutta arvioimme ne vähäisemmäksi kuin korkokustannuksesta ja tuottovaatimuksen puuttumisesta saatava hyöty, VM:sta kerrotaan.
Kokonaisuutena asia kuuluu STM:n omistajaohjaukseen. Iltalehti pyysi hallitusneuvos Tuomiselta tarkempaa tietoa arvioiduista kustannussäästöistä. Tuominen kehotti kysymään laskelmista Finnhemsin hallitukselta.
Iltalehti pyysi Finnhemsiltä nähtäväksi sen teettämiä kustannuslaskelmia, mutta Finnhemsistä vastattiin, että ”laskelmat eivät valitettavasti ole julkisia, vaan tehty yhtiön ja sen toimielinten käyttöön.”
Lopulta Iltalehti sai STM:stä nähtäväksi konsulttiyhtiöiden raporttien yhteenvedot, mutta toisen yhtiön laskelmista oli mustattu lähes kaikki numerot.
Toisen konsulttiyritykseen yhteenvedon laskelmista on mustattu lähes kaikki numerot. STM:N TOIMITTAMA KONSULTTIYRITYKSEN YHTEENVETO
Pelkona hallitsematon kustannusten nousu
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on kannattanut valtionyhtiön omaan tuotantoon siirtymistä sillä edellytyksellä, että toiminnan kustannukset katetaan kehyksiin varatulla määrärahalla. Tämän yllä on mustia pilviä.
– Omien helikopterien hankinta sekä Finnhemsin toiminnan muuttaminen lentoyhtiöksi saattaisi johtaa hallitsemattomaan kustannusten nousuun nykyisessä tiukassa taloustilanteessa, selvitysmies katsoo.
Pelkästään omien helikopterien hankinta aiheuttaisi valtiolle noin 100 miljoonan euron vastuut valtion takaamalla lainarahoituksella.
Huhtinen ei tunnista riskiä kustannusten kasvamisesta, vaikka hanketta toteutetaan hyvin tiukalla aikataululla, eikä Finnhems ole aiemmin lääkärihelikopteritoimintaa itse tuottanut. Huhtisen mukaan SHT-kauppa poistaa riskejä, joita hankkeeseen on julkisuudessa sanottu liittyvän.
– Olemme jo yli vuosi etukäteen hankkineet lentotoimiluvan, henkilöstön ja helikopterikaluston itsenäisen lentotoiminnan harjoittamiseen. Muiden tukikohtien kohdalla kyse on skaalautumisesta.
Iltalehden tietojen mukaan SHT:n leasing-sopimukset päättyvät ensi vuonna. Huhtinen ei suostu kommentoimaan, jatkaako valtionyhtiö sopimuksia suorahankinnalla eli ilman kilpailutusta.
– En halua mennä sopimusten detaljeihin. Kopterit on turvattu, niihin ei liity käyttörajoitteita eikä epäjatkuvuutta.
Pärjättävä samalla rahoituksella
Selvitysmies arvosteli voimakkaasti raportissaan Finnhemsin kulurakennetta. Yhtiön kustannukset ovat kasvaneet kuuden vuoden aikana yli 10 miljoonalla eurolla, vaikka tukikohtamäärä on pysynyt samana.
Finnhemsin hallintorakenteet eivät ole keventyneet toisin kuin on ollut tavoitteena.
– Ei ole eettisesti oikein, että yhteen suppeaan erikoistoimialaan, kuten ensihoidon ilmailuun, kohdennetaan jatkuvasti lisää määrärahaa hallitsemattomasti vuosi vuodelta, eikä loppua ole näkyvissä.
Finnhems saa valtionrahoitusta noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2022 kehyksessä on kaavailtu 38,8 miljoonan euron rahoitusta, koska kahden uuden tukikohdan perustaminen tuo lisäkustannuksia.
Ismo Tuomisen mukaan omaan tuotantoon siirtymisestä huolimatta yhtiön pitää pärjätä samalla kehysrahalla.
– Ei tässä olla hakemassa mitään ylimääräisiä rahoja, vaan kysymys on siitä, että tavallaan samalla rahalla voitaisiin saada jopa enemmän aikaiseksi.
Kuitenkin syksyllä 2021 voi Tuomisen mukaan tulla ylimääräistä rahoitustarvetta.
Vastuuministeri vaikenee
Iltalehti esitti lääkärihelikopteriasiasta lukuisia kysymyksiä asian vastuuministeri Kiurulle. Kiuru kieltäytyy erityisavustajansa välityksellä kommentoimasta asiaa.
STM:n erityisasiantuntija
Lasse Ilkka vastasi ministerille esitettyihin kysymyksiin sähköpostitse. Lukuisiin eri kysymyksiin Iltalehti sai saman vastauksen:
– Valmistelu on kestänyt vuosia ja esimerkiksi myös STM:n työryhmän muistioon esitettiin eriävä mielipide. Kaikki eri näkökulmat ovat olleet arvokkaita ja niiden johdosta on tarkastettu laskelmia ja otettu erilaisia riskejä paremmin haltuun. Kaiken pitkäaikaisen valmistelun tulos on joka tapauksessa edellä sanottu: Oikea ja kestävä ratkaisu kaikkien suomalaisten hyväksi, ministeriön vastaus kuului neljään eri kysymykseen.
STM:n työryhmän raportin johtopäätöksin eriävän mielipiteen jätti VM:n budjettineuvos, joka katsoi, ettei työryhmä käsitellyt Finnhemsin omistajuusratkaisuihin ja palvelutuotannon muutokseen liittyvistä rahoituskysymyksistä seuraavia vaikutuksia siinä laajuudessa, että hän voisi yhtyä enemmistön kantoihin.
HANNA GRÅSTEN
[email protected]
yle.fi
www.iltalehti.fi
www.is.fi
. Ja 80-luvulta lähtien suomi oli suvaittu kieli Autotalossa. Jopa silloinkin, kun paikalla ei ollut ali-ihmisiä eli sisäisenä kielenä. 70-luvulla kieli riippui paikalla olijasta ja hänen asiastaan. Nykyään on sitten liikaa suomalaisia että kieliperinteitä voisi edes periaatteessa noudattaa edes johtoryhmän kokouksissa.
. Varsinkin ne, jotka ovat saaneet ison sukunimen.
