Pääkirjoitus: Kotoutumisen ongelmista ei voi syyttää vain yhteiskuntaa
Tänään klo 20:45
Suomen turvapaikkapolitiikkaan ei pidä luoda uusia vetovoimatekijöitä, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
Suomessa on tällä viikolla keskusteltu jengiväkivallasta.
Keskustelu alkoi
Helsingin Sanomien (HS) kerrottua tiistaina, että Helsingissä vaikuttaa lähinnä maahanmuuttajataustaisista, 13–20-vuotiaista nuorista koostuva 100–150 hengen vaarallinen joukko. Nämä henkilöt käyttäytyvät väkivaltaisesti erityisesti ikätovereitaan kohtaan.
Katuväkivalta, ryöstely, huumeet ja teräaseet ovat pelissä mukana.
HS:n mukaan suurimmalla osalla näistä nuorista on juuria Lähi-idässä, osa on somalitaustaisten nuorten ryhmiä ja joukossa on joitakin kantasuomalaisia.
Helsingin poliisi puolestaan kertoi, että erityisesti huumausaineiden myyntiepäilyissä ja ryöstörikoksissa maahanmuuttajataustaiset alaikäiset ovat yliedustettuna.
Turvapaikanhakijoita Suomessa syksyllä 2015, jolloin turvapaikanhakijoita saapui paljon. PETTERI PAALASMAA
Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeri
Maria Ohisalo (vihr) oli lauantaina
Ylen Ykkösaamun vieraana. Ohisalo kiersi kysymyksen puheena olevien nuorten maahanmuuttajataustasta korostamalla, että ”tässä maailmanajassa” pitää puhua nuorten hyvinvoinnista eli siitä, miten meidän lapsilla ja nuorilla menee. Ohisalon mukaan ilmiön juurisyy on se, että ei ole päästy integroitumaan yhteiskuntaan kunnolla eikä ole opittu esimerkiksi kieltä.
Ohisalo korosti ja viittasi samalla perussuomalaisiin, että oikeusvaltio Suomi ei voi kieltää ”tietyiltä ihmisryhmiltä” tulemista tähän yhteiskuntaan.
– Pidän tätä erittäin populistisena ja vaarallisena, Ohisalo alleviivasi.
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastot kertovat, miten ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina monissa vakavissa rikoksissa, kuten
ryöstöissä ja
raiskauksissa, ja että heidän osuutensa monissa rikoksissa on kasvanut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana.
Suomeen on muodostunut erityisesti humanitäärisen maahanmuuton kautta kasvava joukko, joka ei syystä tai toisesta sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan. Suosittu tapa selittää tätä ongelmaa on puhua kotouttamisen epäonnistumisesta, mutta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko kaikilla tänne tulijoilla edes edellytyksiä tai halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Moni tulija ei jaa edes suomalaisen yhteiskunnan yksinkertaisimpia pelisääntöjä, kuten sukupuolten välinen tasa-arvo tai lasten oikeudet. Törmäyskurssi on vääjäämätön. Se että kotoutumisen epäonnistumiseen haetaan helposti syytä suomalaisista eikä turvapaikanhakijoista, vain vaikeuttaa ratkaisun löytämistä.
Suomen antelias sosiaaliturva ja liberaali turvapaikkapolitiikka muodostavat voimakkaan vetovoimatekijän. Suomeen on syntymässä uudenlainen vetovoimatekijä, kun hallitus etsii keinoja, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkilölle voitaisiin myöntää oleskelulupa, jos henkilö on saanut työtä. Tällainen kiertotie vesittää koko turvapaikkajärjestelmän perusteet.
Suomen turvapaikkapolitiikkaan ei pidä luoda uusia vetovoimatekijöitä, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
www.iltalehti.fi