Se on monikulttuurillisuutta. Yhteiskunnassa on varauduttu monikulttuurillisuuteen mm vakuutuksin. Jos bemari sattuisi löytymään hiilen mustana myös sisältä, vakuutusyhtiö maksakoot 300 euroa ja asia on sillä selvä. Monikulttuurillisuudessa kukaan eikä mikään ole sitoutunut korvaamaan mielipahaa. al-Taee on itsekin monikulttuurin tuotos. Nyt pitää luottaa ja olla tyytyväinen siihen arvojen kirjoon jota on ollut luomassa.
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Omaisuuserä ei ole vaihtanut omistajaa, jos olisi, välistä pitäisi maksaa vero. BMW:n käyttäjä tai haltija vain on vaihtunut. Senaattori nähtävästi ei luota maan mahtaviin poliisivoimiin, kun anelee somessa autoaan takaisin asettamalla vielä ehdon että tankin pitää olla täynnä. Tervetuloa ympäröivään todellisuuteen senaattori! Poliisin ei kannata tutkia 1989 BMW:n luvatonta käyttöönottamista. Hinaaminen saattaa olla arvokkaampaa kuin BMW:n vakuutusarvo.
Johan tuollaisen auton arvo nousee jos tankin täyttää... varmaan al-tae tietää itsekkin kuinka suurella mielenkiinnolla poliisi etsii jotain vanhaa autoa.. eli ei etsi mutta jos tulee vastaan niin sitten.
Mitä tollainen pienimoottorinen E34 nyt mahtaisi maksaa.. kuvasta päätellen on ainakin ulkoapäin ihan ok pellit joten muutaman tonnin.
Vuonna 2004 olisi maksanut varastetun autoni hinaaminen Pukinmäestä Pasilaan 750€. Onneksi oli avulias poliisi joka suostui ajamaan autoni Pasilaan poliisitalon pihalle josta kävin sen hakemassa. v.91 Nissani oli lähtenyt aika helposti liikkeelle, ei ollut mitään suurempia väkivallan merkkejä ovessa/virtalukossa..
Se oli harrasteauto, siinä saattoi olla tuhansien eurojen edestä uusittuja osia. Tuon ikäisessä täytyy olla peltitöitäkin tehtynä, varsinkin kun auto oli harrasteautona osien upgreidaamisen ja uusimisen kohde. Vakuutusyhtiölle auto lienee silti vain -89 BMW. Sattuipa kerrankin poliitikollekin.
Viimeksi muokattu:
Onko tässä rangaistus oikeassa suhteessa?
www.mtvuutiset.fi
Vieras mies potkaisi 16-vuotiasta poikaa päähän bussissa Tuusulassa – uhri sai pysyvän aivovamman, tekijä ehdollista
16-vuotias poika menetti terveytensä traagisella tavalla Tuusulassa kesällä 2018. Vieras mies potkaisi häntä päähän juuri, kun hän oli poistumassa bussista.
www.mtvuutiset.fi
Vääpeli
Greatest Leader
Ei. Mutta eipä noista sen kummempia jaella. Ellei kyseessä ole herkkä runoilija poika.Onko tässä rangaistus oikeassa suhteessa?
Vieras mies potkaisi 16-vuotiasta poikaa päähän bussissa Tuusulassa – uhri sai pysyvän aivovamman, tekijä ehdollista
16-vuotias poika menetti terveytensä traagisella tavalla Tuusulassa kesällä 2018. Vieras mies potkaisi häntä päähän juuri, kun hän oli poistumassa bussista.
Minun oikeustajun mukaan se että käyttää väkivaltaa toista kohtaan joka ei millään tavalla ole provosoinut eli täysin viaton sivullinen pitäisi rangaista erittäin ankarasti. Pari vuotta vankilaa vähintään ehdottomana. Sen verran kunnioitusta pitäisi olla henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
Eipä tuo korvauskaa kaksinen ollut.
Eipä ne Suomessa ole.
Ei ihan. Jos esimerkiksi lyö puukolla jotakuta mahaan, seuraus määrittää olennaisesti tuomiota. Korvaus puolestaan voi olla vakavammilla seurauksilla pienempi.
No tietenkin jos henkilö kuolee niin rikosnimikekin on eri kuin jos jää henkiin (esim. tappo vs tapon yritys). Mutta tarkoitin tilannetta jossa identtisissä olosuhteissa tehdyistä kahdesta eri teosta pitäisi seurata samanlaiset tuomiot, vaikka toisessa seuraukset olisivat vakavammat kuin toisessa; edellyttäen että pysytään saman rikosnimikkeen (esim pahoinitely) sisällä.
Ja tosiaan, kuolemaan johtavasta teosta voi selvitä joidenkin tuhansien eurojen korvauksilla, kun taas pysyvään invaliditeettiin johtavasta teosta voi joutua maksamaan kymmeniä, jopa satoja tuhansia. Miljoonaluokkaan ei Suomessa luultavasti päästä vahingonkorvauksissa muuten kuin silloin jos vahingoittaa kiinteää omaisuutta jolle on helppo tai ylipäätään mahdollista laskea arvo (esim jos polttaa kirkon; vuonna 2006 Porvoon kirkon polttanut tuomittiin 4,3 miljoonan vahingonkorvauksiin)
Ja tosiaan, kuolemaan johtavasta teosta voi selvitä joidenkin tuhansien eurojen korvauksilla, kun taas pysyvään invaliditeettiin johtavasta teosta voi joutua maksamaan kymmeniä, jopa satoja tuhansia. Miljoonaluokkaan ei Suomessa luultavasti päästä vahingonkorvauksissa muuten kuin silloin jos vahingoittaa kiinteää omaisuutta jolle on helppo tai ylipäätään mahdollista laskea arvo (esim jos polttaa kirkon; vuonna 2006 Porvoon kirkon polttanut tuomittiin 4,3 miljoonan vahingonkorvauksiin)
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä
Greatest Leader
Korvaaminen pitäisi muuttaa niin, että valtio maksaa ensisijaisesti korvauksen sille jolle korvaus määrätään. Tämän jälkeen valtio ottaa syyllisen haltuunsa ja tavalla tai toisella tulouttaa syylliseltä korvauksen.
Tänä päivänä on aika turhaa määrätä korvauksia maksettavaksi syyllisen ja haitankärsijän välille, kun ne syylliset on sitten rahattomia eikä voi maksaa mitään.
Tästä päästää jatkamaan siihen, että tällaiset pahantekijät ja pahoinvoivat ovat monessa tapauksessa jääneet kaikenlaisen kurinpidon ulkopuolelle jo lapsesta lähtien ja koska silloinkaan kukaan ei saanyt edes laittaa niitä kuriin, niin valtio voi ikäänkuin ottaa tässä asiakkaan haltuunsa, vaikkakin hieman myöhässä.
.
Ehdottomasti, korvauksen tulisi tulla Valtionkonttorista automaattisesti sen suuruisena mikä korvaus on määrätty. Jos konttori haluaa sitten periä jotain kustannuksia tms niin ne laitettaisiin tuomitun piikkiin.
Voi olla rikoksen uhrille raskasta ensin tapella oikeudessa että syyllinen saa tuomion, sitten yrittää periä rahoja vaikka ei välttämättä haluaisi olla missään tekemisissä henkilön kanssa (esim raiskaukset), ja kun rahan saaminen ei onnistu, joutuu anomaan Valtionkonttorista korvausta, joka sitten maksetaan pienempänä kuin mitä on määrätty. Ja koko ajan tilanne on se, että haluaisi jo jättää koko asian taakseen.
Argumentti oli, että teko määrittää tuomion, ei tulos. Minä opponoin tuota väitettä. Jos unohdetaan rikosnimikkeen muutokset olet enemmän oikeassa. Mutta vaikka pysytään saman teon nimikkeen sisällä, silti tuomio riippuu ainakin osittain lopputuloksesta. Vammojen määrä lisää/vähentää tuomiota nimikkeen pahoinpitely sisällä. Siksi osittain tuomiossa on vaihteluväli myös rikosnimikkeen sisällä mitä minun lienee turha sinulle kertoa.
Mutta jos halutaan olla ikäviä. Identtisissä tilanteissa tehdyt teot ja sama tuomio.
Minä sidon ihmisen, murskaan hänen nenänsä ja hakkaan häntä sen jälkeen niin, että hän menee elottomaksi.
Hovioikeuden mukaan kyseessä on päiväsakkojen arvoinen teko. Kerro nyt minulle, mikä on sinun kantasi jos saat minut kiinni vastaavasta tilanteesta? Kirjoitatko päinäsakon vai vietkö Pasilaan?
Muistutan kommentistasi: Identtisissa tilanteissa tehdyt teot ja sama tuomio.
Joten vilpitön kysymys: Mitä teet jos tapaat vastaavan tilanteen? Ei täysin mahdoton ajatus?
Kyseessä ei oikein mitenkään ole yksinkertainen ja selkeä tapaus, joten poliisi ei voi kirjoittaa sakkoa, vaikka oikeus siitä lopulta sakkoa määräisikin.
Mutta siis jos ajatellaan tekoa, jossa uhri on sidottu, ja jälkeen hakattu ilmeisesti nk huolella, niin lähtökohtaisesti mielestäni siitä pitäisi tulla tuomio jostain muusta kuin pelkästään perusmuotoisesta pahoinpitelystä; ja helposti voisi ajatella että pitäisi tulla jokin muu tuomio kuin pelkkä sakko. En toisaalta oikein ymmärrä kysymystä; jos on kaksi tapausta jossa toisessa uhria hakataan tämän ollessa avuttomassa tilassa, niin sitä ei voi pitää identtisenä tilanteena jonkin tasapuolisen tappelun kanssa. Mitä tässä pitäisi verrata?
Mutta jos ajatellaan jotain arkisempaa tilannetta, esim henkilö lyö avokämmenellä toista poskelle (lievä pahoinpitely), ja oletetaan että olosuhteet, henkilöiden voimasuhteet jne ovat samat, niin lyöjän rangaistusvastuu käsittääkseni ulottuu vain todennäköisiin seurauksiin. Eli jos uhri saa sydänkohtaukseen ja kuolee, niin läppäisijää ei oikein voi laittaa siitä vastuuseen vaikka sydänkohtaus olisi johtunut läppäisystä. Tai jos viedään pidemmälle, niin huumekauppias ei lähtökohtaisesti ole vastuussa yliannostuskuolemasta. Tätä ehkä hain, mutta menee liikaa maalitolppien siirtelyksi joten myönnän että seurauksella voi olla vaikutusta tuomioon, varsinkin kun seuraus helposti voi johtaa uusiin nimikkeisiin. Mutta toki rangaistusasteikkoa käytetään mittaamaan tekoa yleisesti, esim yksi lyönti vs useita lyöntejä ja maassa makaavan potkimista, jos edelleen molemmissa puhutaan perusmuotoisesta pahoinpitelystä.
Mutta siis jos ajatellaan tekoa, jossa uhri on sidottu, ja jälkeen hakattu ilmeisesti nk huolella, niin lähtökohtaisesti mielestäni siitä pitäisi tulla tuomio jostain muusta kuin pelkästään perusmuotoisesta pahoinpitelystä; ja helposti voisi ajatella että pitäisi tulla jokin muu tuomio kuin pelkkä sakko. En toisaalta oikein ymmärrä kysymystä; jos on kaksi tapausta jossa toisessa uhria hakataan tämän ollessa avuttomassa tilassa, niin sitä ei voi pitää identtisenä tilanteena jonkin tasapuolisen tappelun kanssa. Mitä tässä pitäisi verrata?
Mutta jos ajatellaan jotain arkisempaa tilannetta, esim henkilö lyö avokämmenellä toista poskelle (lievä pahoinpitely), ja oletetaan että olosuhteet, henkilöiden voimasuhteet jne ovat samat, niin lyöjän rangaistusvastuu käsittääkseni ulottuu vain todennäköisiin seurauksiin. Eli jos uhri saa sydänkohtaukseen ja kuolee, niin läppäisijää ei oikein voi laittaa siitä vastuuseen vaikka sydänkohtaus olisi johtunut läppäisystä. Tai jos viedään pidemmälle, niin huumekauppias ei lähtökohtaisesti ole vastuussa yliannostuskuolemasta. Tätä ehkä hain, mutta menee liikaa maalitolppien siirtelyksi joten myönnän että seurauksella voi olla vaikutusta tuomioon, varsinkin kun seuraus helposti voi johtaa uusiin nimikkeisiin. Mutta toki rangaistusasteikkoa käytetään mittaamaan tekoa yleisesti, esim yksi lyönti vs useita lyöntejä ja maassa makaavan potkimista, jos edelleen molemmissa puhutaan perusmuotoisesta pahoinpitelystä.
Jos aloitetaan arkisesta läppäisystä, niin kuvaamassasi tilanteessa syyte kyllä tulee (todennäköisesti) kuolemantuottamuksesta. Se, mihin tuomioistuin päätyy on toki sitten oma asiansa, mutta kuten tiedät, useiden vuosien ehdotonta on jaettu Stadissakin työkaverien pikkujouluväännöistä seuranneesta kuolemantapauksesta (menehtynyt kävi kimppuun, kaveri tuuttasi takaisin, toinen kaatui, löi päänsä ja henki pois. Valkokaulusporukkaa eikä mitään menneisyyttä. Julkinen juttu muutama vuosi sitten). Toki kyse ei ole sairaskohtauksesta mutta kuitenkin tilanteesta, missä tekijä ei järjellisesti voinut ajatella seurauksen olevan se, mikä se valitettavasti oli. Tämä ei ole mitenkään uniikki asia, joskin harvinainen.
Mitä tulee kysymykseen samasta tuomiosta samassa tilanteessa. Varmasti arvasit, että tarkoitin Lahden tapausta. Ja tarkoitin nimenomaan tilannetta jossa hakataan avutonta sidottua uhria. Nämä eivät ole täysin tuntemattomia tapauksia vaikkakin harvinaisia huumekuvioissa kuten tiedät. En luonnollisesti tarkoittanut verrata tappelua sidotun uhrin hakkaamiseen.
Rehellisesti sanottuna hiukan piruilin koska molemmat tiedämme, että jos Lahden tapauksessa kamerassa olisi ollut 8 muuta kaveria kuin poliiseja, baagelsia olisi ropissut ainakin 2 kaverille ja parille muulle olisi ollut tarjolla ehdollista.
Normisti tuomioistuimet suhtautuvat avuttoman uhrin pahoinpitelyyn karsaasti jopa niin, että tappo muuttuu murhaksi nopeasti jos uhrin katsotaan olleen kykenemätön puolustamaan itseään. Tämä on nykytulkinta ainakin viimeisen 15v aikana ja moni vanhan ajan tappo on muuttunut nykyään elinkautiseksi juuri avuttomuuden perusteella.
Maksumuurin takana oleva rikosuutinen on harvinaista. Syyn toki saattaa arvata.
www.ts.fi
Poliisi tutkii Vasaramäen puistossa tapahtunutta nuorten välistä ryöstöä
Lounais-Suomen poliisi tutkii Marjamaanpuistossa Varasamäessä perjantai-iltana kuuden aikaan nuorten välillä tapahtunutta ryöstöä.
www.ts.fi