Tällaisia ovat suomalaiset jihadistit
Julkaistu: 16.6. 9:00 , Päivitetty: 16.6. 9:08
TERRORISMI
Taistelualueille lähteneiden ikähaarukka on 18–50 vuotta, mutta suurin ryhmä ovat 21–25-vuotiaat.
SUOMALAISET väkivaltaiseen jihadismiin kääntyneet ovat kirjava joukko: toisaalta siihen ajaa köyhien olojen epätoivo, mutta joukossa on myös islamiin kääntyneitä kantasuomalaisia, myös hyväosaisia. Siksi yhtä stereotyyppistä kuvaa ei voida piirtää.
Näin kertoo tutkija ja toimittaja
Kristiina Koivunen, joka kirjoitti viime syksynä julkaistun kirjan
Suomen nuoret jihadistit (Into 2016). Kirjassa Koivunen selvitti virkamiehiä ja muslimiyhteisön jäseniä haastattelemalla sekä raportteja tutkimalla, millaiset tekijät ajavat suomalaisia väkivaltaiseen ekstremismiin.
SUOJELUPOLIISI TIEDOTTI keskiviikkona, että terrorismin uhka Suomessa on kohonnut. Sen tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa.
Supon mukaan suurimman uhan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa toimintaan radikaali-islamisesta propagandasta tai terrorijärjestöjen kehotuksista.
Suojelupoliisin mukaan Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut erityisesti terroristijärjestö Isisissä merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.
Mutta millaisia ovat suomalaiset jihadistit?
KOIVUNEN ERITTELEE kirjassaan viranomaisten julkaisujen ja haastattelujen pohjalta Suomesta konfliktialueille lähteneiden piirteitä.
Joukossa on esimerkiksi väkeä kaikkiaan 19:stä eri kansallisuudesta, kantasuomalaiset mukaan lukien. Vuoden 2015 arvion mukaan jopa 62 prosentilla on Suomen kansalaisuus.
Lähtijöiden ikähaarukka on 18–50 vuotta, mutta suurin ryhmä on 21–25-vuotiaat.
Lähtijöistä jopa viidennes on naisia. Osa jihadisteista on ottanut mukaan vaimonsa, jotkut jopa lapsensa.
Suojelupoliisin mukaan osa Suomesta lähteneistä on terrorijärjestö Isisissä jopa johtotehtävissä ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.
Sisäministeriön mukaan jihadismin riskihenkilöillä on usein rikostaustaa, ja osaa heistä pidetään taustaltaan rikollisina. Vuonna 2015 noin viidesosalla riskihenkilöistä oli erilaisia rikosepäilyjä aina omaisuus- ja petosrikoksista huumausainerikoksiin.
KUITENKIN Koivusen kirjaan haastateltu muslimimies kertoo, että kaikki Syyriaan lähteneet suomalaiset niin sanotut vierastaistelijat eivät ole marginalisoituneita, vaan joukossa jopa hyvin toimeentulevia, maallistuneista muslimiperheistä tulevia henkilöitä.
Koivunen kertoo, että Isisin rekrytointi ympäri Eurooppaa on järjestelmällistä. Rekrytoijat oppivat tunnistamaan ne, joilla on sosiaalisia ongelmia ja joilta puuttuu yhteiskunnan turvaverkko. He pyrkivät perheen korvikkeeksi.
Ja kun prosessissa joutuu tarpeeksi syvälle, pois pääseminen käy lähes mahdottomaksi.
Koivunen toivoo enemmän julkista keskustelua pehmeistä menetelmistä ekstremismin torjunnassa, jotka pureutuisivat jihadismin juuriin kuten syrjäytymiseen.
KOIVUSEN mukaan Suomessa syntyneet muslimit ovat ryhmä, joka pitäisi huomioida aktiivisemmin, jopa omana vähemmistöryhmänään.
Suomeen 1990-luvulla tulleiden maahanmuuttajien lapset ovat nyt aikuistumassa ja joutuvat muodostamaan identiteettiään eräänlaisessa välitilassa.
– He kokevat olevansa suomalaisia, ja mennessään vanhempiensa kotimaahan he kokevat olevansa ulkomailla, vieraassa ympäristössä, Koivunen kertoo.
Kirjassa kuvaillaan, kuinka Suomessa maahanmuuttajaperheeseen syntyneet nuoret voivat jäädä vanhempiensa ja suomalaisen kulttuurien väliseen limboon.
– Kotona meille opetetaan, kuinka meistä ei voi tulla suomalaisia eikä kristittyjä. Lapset kilpailevat siitä, kuka lukee Koraania kauneimmalla äänellä ja pukeutuu peittävimpään asuun. Koulussa opetetaan suomen kieltä ja suomalaisuuteen assimiloitumista, kertoo kirjaan haastateltu maallistunut muslimimies.
– Ei ihme, että lasten pää menee sekaisin. Jotkut kyllästyvät ja jättäytyvät kokonaan islamin ulkopuolelle.