Jussi Halla-aho nimesi nimiä, nyt häntä syytetään sivullisten maalituksesta – mutta mitä on maalitus ja onko kyse siitä? Selvitimme
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ottanut kantaa yksittäisen poliisin twiittiin ja nyt häntä syytetään sosiaalisessa mediassa ”maalittamisesta”.
Anteeksi mistä?
Lähdetään perusteista:
Jussi Halla-aho jakoi keskiviikkona aamupäivällä Facebook-tilillään Helsingin poliisilaitoksen johtokeskuksen johtajan Jussi Huhtelan twiitin.
Huhtela oli vastannut kansanedustaja Antero Vartian (vihr) twiittiin, jossa Vartia puolusti maahanmuuttoa Suomeen ja totesi, että ilman sitä edessä on ”iso eläkeiän nosto tai rajut leikkaukset julkisista palveluista”.
Huhtela kommentoi Vartian twiittiin näin:
”Rajut leikkaukset näkyisivät kasvavana turvattomuutena jota en halua. Rajat kiinni tarkoittaa oikeasti hanat kiinni #rasismi #viha #talous”
Jussi Halla-aho jakoi Huhtelan twiitin Facebookissa kommentilla:
”Onko tämä oikeasti virkatehtäviään hoitavan poliisin tili?
Poliisin politisoituminen ei ainakaan lisää kansalaisten luottamusta virkakuntaan.”
Päivitykseen on reagoitu 1 100 kertaa. Halla-ahon Facebook-tilillä on liki 32 000 seuraajaa eli poikkeuksellisen paljon poliitikolle.
Twitterissä Halla-ahon tekoa on arvosteltu ja siitä on käytetty termiä ”maalitus”:
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun perussuomalaisten puheenjohtajaa syytetään maalittamisesta – aiemmin käytettiin myös sanaa masinointi.
Turun puukotuksien uutistulvassa yksi pieni juonne oli tapaus, jossa Turun sanomien toimittajaan kohdistui vihapuheryöppy. Toimittaja Rebekka Härkönen haastatteli Afganistanista kotoisin olevaa turvapaikanhakijaa, joka auttoi yhtä puukottajan uhreista.
Härkösen jutun julkaisemisen jälkeen perättömistä tai vääristellyistä jutuista tunnettu MV-lehti väitti Turun Sanomien juttua valheelliseksi. Härköseen kohdistui netissä vihakampanja, mutta Härkösen mukaan vihapostia alkoi tulla runsaasti etenkin sen jälkeen kun Jussi Halla-aho antoi MV-lehden jutulle lisäjulkisuutta Facebook-sivuillaan.
Halla-aho kirjoitti Facebook-seinälleen päivityksen, jossa hän epäili Turun Sanomien toiminnan eettisyyttä:
”Tavoistani poiketen jaan tämän median [MV-lehden] sisältöä, koska jutusta löytyvän kuva- ja videoevidenssin perusteella väitteet näyttävät pitävän kutinsa ja ’vastuullisen median’ eli Turun Sanomien toiminta todella härskiltä.”
Mutta mitä on maalitus ja miten se eroaa tavallisesta poliittisesta kommentoinnista?
Jos Jussi Halla-aho nimeää jonkun kommentoimaansa asiaan liittyvän henkilön nimeltä esimerkiksi Facebook-päivityksessä, onko se ”maalitusta”?
Soitimme politiikan tutkija Erkka Railolle ja kysyimme:
”Kyllä, pidän sitä ’maalituksena’”, vastaa Railo.
”Halla-aholla on seuraajia, jotka alkavat kirjoittaa solvauksia ihmiselle, jonka Halla-aho nimeää Facebookissa. Halla-ahon täytyy olla tästä tietoinen. En ole kuullut yhdestäkään toisesta poliitikosta, jolla olisi tällaisia seuraajia.”
Onko poliitikko vastuussa siitä, mitä hänen seuraajansa tekevät?
Jos poliitikon Facebook-seuraaja lähettää poliitikon päivityksen luettuaan vihapostia poliitikon nimeämälle henkilölle, onko se pohjimmiltaan poliitikon syy?
”Kyllä mielestäni poliitikot ovat sellaisia vallankäyttäjiä, että heidän pitäisi olla tietoisia tällaisen ’maalituksen’ mahdollisuudesta. Etenkin kun puhutaan puoluejohtajista”, Railo sanoo.
”Jos poliitikko syyttää esimerkiksi henkilöä valehtelusta, moni ihminen on taipuvainen uskomaan sitä, ja siitä saattaa olla kyseiselle ihmisille huomattavaa vahinkoa.”
Jos sitä, että Halla-aho mainitsee some-postauksessaan nimiä, kutsutaan termillä maalitus, niin onko termin käyttö puolestaan toisenlaista poliittista propagandaa? Maalitus-sanasta tulee vahvasti negatiivisia mielikuvia, kuten esimerkiksi ampumarata, jonne on aseteltu maalitauluja.
Tämän vahvistaa myös Kotimaisten kielten keskus Kotus. Kysyimme nimittäin, onko maalitus heille tuttu termi ja mistä yhteydestä:
”Maalittaa-verbistä olemme tehneet muutaman aiemman havainnon merkityksessä ’asettaa maalitauluksi’”, vastaa Tarja Heinonen Kielitoimiston sanakirjasta.
Tällöin kyse on ollut konkreettisesta maalitauluksi asettamisesta sotatilanteessa, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomissa vuonna 2006 julkaistussa jutussa, jossa todetaan:
”YK:n pääsihteeri Kofi Annan vaati Israelia tutkimaan YK-tarkkailijoiden ’ilmeisen tietoista maalittamista’ Etelä-Libanonissa.”
”Tässä Twitter-keskustelussa kyse on ollut maalitus-sanan kuvallisesta käytöstä.”
Onko siis maalituksen nimeäminen maalitukseksi somessa jo itsessään propagandaa?
”Asiaa voi pitää propagandana siinä mielessä, että siinä esitetään tietty todellisuuden ilmiö melko vahvasti väritetyssä valossa”, sanoo Erkka Railo.
”Niin maalituksesta puhuminen kuin itse maalittaminen on tässä mielessä propagandaa.”
”Asiasta pitää kuitenkin puhua. Keskustelun kautta voidaan arvioida, onko ongelma todellinen ja kuinka iso se on.”
Jo iät ja ajat tiedotusvälineissä on tehty virheitä, kun myöhemmin on selvinnyt ettei nimetty henkilö olekaan ollut vastuussa siitä, mitä hänen väitetään tehneen. Seurauksena henkilö on joutunut skandaalin keskelle.
”Se, mikä somesta tekee erityisen on se, miten yksityiset henkilöt voivat nyt ottaa suoraan yhteyttä ja tuhannet tuntemattomat ihmiset voivat kirjoitella mitä sattuu tileillesi”, itsekin aktiivisesti tviittaava Railo sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi Matti Ahteen, joka erotettiin Veikkauksen toimitusjohtajan paikalta vuonna 2001. Ahde menetti Veikkauksen hallituksen luottamuksen seksuaalista ahdistelua koskevien epäilyjen vuoksi. Tämä tapahtui ennen sosiaalisen median tuloa.
”Ahde kuvaili sitä muistelmissaan erittäin rankaksi kokemukseksi. Se kuitenkin pysyi iltapäivälehtien ja tiedotusvälineiden sivuilla, kun taas tänä päivänä palautetta tulisi hirveän nopeasti ja sosiaalisen median tilit menisivät tukkoon.”
Entä ne muut poliitikot kuin Halla-aho, jotka mainitsevat ihmisiä nimellä? Syyllistyvätkö hekin maalitukseen?
”Kaikki poliitikot ovat vastuussa siitä, mitä he muista ihmisistä somessa sanovat. Tämähän koskee kaikkia ihmisiä ylipäätään. Poliitikoilla vastuu on tietysti siinä mielessä suurempi, että he ovat huomattavia vallankäyttäjiä. He edustavat työssään tiettyä ideologiaansa, mikä tarkoittaa, että heillä on kansalaisten heille suomaa valtaa määrittää ympäristön tapahtumia sekä myös ihmisiä”, sanoo Erkka Railo.
”Ajattelen, että Jussi Halla-ahon ’maalittaminen’ muistuttaa muitakin poliitikkoja siitä vallasta, jota he esimerkiksi sosiaalisen median kautta käyttävät. Se on hyvä pitää mielessä.”
