Suomen sisäinen turvallisuus

No eivät tosiaan. Eikös se ole ihan tilastoitua faktaa, että keskimäärin joka 1000:s vastaantulija on rattijuoppo? Ei taida sisältää edes mömmöissä ajavia.
Ja viikon sisällä oli sellainenkin tieto, että joka 60:s liikenteessä oleva auto on katsastamaton.

Keskimäärin joka 400:s muistaakseni on jossain aineissa.
 
Katselin viime yötä eli ennen kuin aattojuhlinta edes alkaa.

Sisä-Suomessa 7 rattia. Hämeessä 1 viinakuski ja yksi huumekuski. Pohjanmaalla 2 rattia (edellisyönä 6). Itä-Suomessa 4, joilla sekä viinaa että huumeita päässä. Savossa 3 rattia. Kaakkois-Suomessa ratti ja auton polttaminen.

Eivätkä kaikki edes jää kiinni. Tuolla ajellessa ei kyllä ollenkaan tiedä, mitä siellä voi tulla silmille.
Kyllä täälläkin on nuo poliisit niin harvassa, että ihan huoletta vois hypätä autoon ja lähteä ajeleen nytkin, tosi kännissä. Mutta onneksi on annettu terve järki :)

Onkohan tuossa 200km alueella pituutta jota 2 partiota päivystää, siinä voi kuvitella, että täällä sivukylillä voi ajellla ihan rauhassa maistissa jos tykkää.
 
Pitäisi antaa enemmän keppiä, kyllä se sillä hieman korjaantuisi. Nyt on liian löysää ja asenne väärä.

Yhteiskunnan asenteesta kertoo mielestäni sekin että rattijuoppo pääsee vaikka kaupunginjohtajaksi tai ministeriksi. Siis henkilö joka käyttää juovuksissa välinettä jolla voi tappaa. Nähtävästi ovat sellaisia tehtäviä joissa ei vaadita kykyä hillitä itseään tai toimia harkitsevasti

En tykkää, en.
 
Ylen suorana lähettämästä uudenvuoden bileistä pari ajatusta: Geelitukat hyvin esillä taas, Irakin lippu hulmuaa, kaapuakkoja.. Toivottavasti ei ala pienellä viiveellä paljastua ikäviä lieveilmiöitä mitä on tavallinen juhlakansa taas kokenut illan ja yön aikana.
 
Kun kyseessä on väkisin kurkusta alas syötetty poliittinen narratiivi, niin olisi aika kaukaa haettua että tuo olisi spontaania.
Yökerhon ja baarien ovilla saatetaan geeliparroilta kysyä papereita, mutta näihin bailuihin pääsee hillumaan eturiviin ihan reteesti rajat auki -hengessä. Toivottavasti "taharrush gamea" -peli ei ole tänä yönä käynnissä.
 
Ainakin pääkaupunkiseudulla muutos juhlimisessa on huomattava.
Nyky nuoret käyttäytyvät huomattavasti paremmin kuin sanotaan 10-15 vuotta sitten. Postilaatikot, roskikset, yms. eivät pala, tappeluita ja nujakointeja on vähemmän.
Edes SPR ei tunne tarvetta päivystää uuden vuoden yönä. Nuorten selviämishoitoasemaa ei ilmeisesti nähdä tarpeelliseksi, koska nuoret osaavat käyttää päihteitä huomattavasti fiksummin kuin me muinoin..
Hyvä hyvä!
 

JARNO MELA
3828704-759x500.jpg

Tutkija Karin Creutzin mielestä Suomi on jo konfliktissa. Äärioikeisto on marssinut kaduilla vuosien ajan. Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike marssi itsenäisyyspäivänä Helsingissä.
EPÄOIKEUDENMUKAISUUS ON VIHAN KASVUALUSTA
KAI HIRVASNORO1.1.2018 8.30
KOTIMAA
Akseli Koskela vuonna 1918 ja tämän vuosikymmenen jihadisti jakoivat saman kokemuksen, sanoo tutkija Karin Creutz.
Mitä yhteistä on Väinö Linnan Pohjantähden Akseli Koskelalla ja Suomesta jihadiin Syyriaan lähteneellä Koskelan ikätoverilla melkein sata vuotta myöhemmin?
Paljon. Molemmat tarttuivat kivääriin ja lähtivät sotaan ideologisista syistä.
ILMOITUS
Kummankin kipinän väkivaltaan sytytti epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Akseli Koskelalla se syntyi siitä, että pappila vei osan torpan pelloista, jotka isä-Jussi oli raivannut raakaan korpeen. Tämän vuosikymmenen nuoren jihadistin kokemus on monisyisempi, mutta pohjalla on sama asia – tieto ja tunne siitä, että oma kollektiivi on tullut kohdelluksi väärin.
Sadan vuoden mittaisen kaaren kahteen aseeseen tarttuvan välille vetää tutkija Karin Creutz Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.
Väinö Linnan klassikkokirja ja Isisin kutsun kuulleet jihadistit yhdistyivät hänen päässään pari vuotta sitten. Silloin Creutz teki valtioneuvoston kanslialle selvityksen siitä, miksi Suomesta liitytään Isisiin. Samoihin aikoihin hän luki Täällä Pohjantähden alla -romaanin. Radikalisoitumista käsittelevä tutkimuskirjallisuus ja Creutzin tekemä osallistuva havainnointi kohtasivat romaanisarjan, jonka keskimmäinen osa kertoo vuoden 1918 sisällissodasta ja punapäällikkö Akseli Koskelasta.
Creutz kertoo havahtuneensa siihen, ettei kyse ole mistään teorioiden käsittelemästä mystisestä prosessista, jossa radikalisoituminen selittää väkivallan tekemisen. Pitää yrittää ymmärtää, mitä radikalisoituminen on.
Radikalisoituminen on turhautumista
Creutzin mielestä Pohjantähti kuvaa parhaalla hänen näkemällään tavalla radikalisoitumisen prosessin. Kirjassa seurataan tavallisten ihmisten elämää, johon ulkoapäin tulleet poliittiset näkemykset törmäävät. Niiden omaksuminen johtaa ihmisten lokeroimiseen eri ryhmiin. Hämmentävän lyhyessä ajassa ollaan tilanteessa, jossa ihmiset ovat valmiita kääntymään asein toisiaan vastaan.
– Tavallisille ihmisille voi käydä näin, jos olosuhteet eli yhteiskunnallinen konteksti on sellainen, ja jos ihmiset ovat luokiteltavissa eri tavoin niin, että voidaan rakentaa viholliskuvia.
Radikalisoituminen on poliittista turhautumista. Se näkyi niissä muslimeissa, jotka päättivät muutama vuosi sitten lähteä Syyriaan. Suomessa he turhautuivat siihen, miten muslimeista – monessa tapauksessa Suomessa syntyneistä ja kasvaneista – puhutaan. Maailman mitassa se oli tyytymättömyyttä länteen ja etenkin Yhdysvaltain sotatoimiin.
– He kuulivat saman viestin, mitä Isis levitti: te ette kuulu tänne, liittykää meihin.
– Kun sama viesti tulee kahdesta suunnasta, se saattaa lyödä joillain läpi, sanoo Creutz ja muistuttaa samalla mittasuhteista. Suomesta Isisin taisteluun lähteneitä oli joitakin kymmeniä. Heistä jokainen pilasi oman elämänsä.
Suomessa on jo konflikti
Creutzin mielestä Suomessa on eletty 15 vuotta yhteiskunnallisten jännitteiden ja viholliskuvien syvenemisen aikaa. Konflikti on jo meneillään, sillä väkivalta kytee. Onneksi vielä pinnan alla, mutta jatkuva valmius tarttua väkivaltaan on olemassa. Konfliktina Creutz pitää sitä tapaa, jolla puhutaan sosiaalisessa mediassa, vihaviestejä sekä rauhanomaisen keskustelukulttuurin korvautumista kärkkäillä kannanotoilla.
Konfliktit eivät katoa vain tuomitsemalla, Creutz sanoo. Hänestä on toki tärkeää, että niin terrori-iskut kuin vihapuhe tuomitaan, mutta ratkaisua asiaan se ei ole tuonut.
– Minua kiinnostaa, mikä tämän saa aikaan, jotta sen voisi purkaa. Tällainen yhteiskunta ei ole terveellinen kenellekään – ei vihaajille eikä vihan kohteille.
– Kaikista ongelmallisinta on se, että vouhottaminen yhdestä asiasta on johtanut valveutuneisuuden katoamiseen. Ei seurata politiikkaa eikä nähdä mitä tapahtuu. Suuri osa niistä, joilta on viety paljon eri leikkauksilla, ei keskity siihen. He keskittyvät viholliskuviin ja se on minusta keskeisin asia, joka huolestuttaa.
Viesti on se, että maahanmuuttajat ovat tuhonneet tämän kaiken ja lääke yhteiskunnan ongelmiin on, että nämä ihmiset menisivät pois. Se on paljon helpompi ymmärtää kuin se, että takana on pitkään jatkunut leikkauspolitiikka ja talouskuri.
On olemassa noidankehä: ihmiset pakenevat tuhoa, jonka taustalla ovat suurvallat Irakin ja Syyrian kaltaisissa maissa. He tulevat tänne, mutta kohtaavat vihaa ja rasismia. He turhautuvat, mutta niin turhautuvat myös ihmisoikeuksien puolesta kamppailevat. Samaan aikaan poliittinen eliitti ei kunnioita ihmisoikeuksia päätöksenteossa.
LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
3828705-759x500.jpg

Tutkija Karin Creutzin mielestä Suomi on jo konfliktissa. Äärioikeisto on marssinut kaduilla vuosien ajan. Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike marssi itsenäisyyspäivänä Helsingissä.
Kenenkään demonisointi ei rakenna
Itse Creutz sanoo olevansa täysin turhautunut ääripää-keskusteluun.
– Meillä on rasismia rakenteissa ja poliittisessa agendassa. Rasismi on syrjivä näkemys ihmisistä. Se ei ole hyväksyttävissä oleva poliittinen ideologia. Ihmisoikeuksien puolesta kamppailevat taas perustavat näkemyksensä tietoon ja aihealueen tuntemukseen. Sitten nämä jotenkin rinnastetaan toisiinsa, että olisi kaksi vastakkaista osapuolta.
Creutz jatkaa, ettei näe mitään rakentavaa minkään ihmisryhmän demonisoinnissa. Ennakkoluulot eivät poistu pelkällä tuomitsemisella. Itse hän herätti hämmennystä puolustamalla marraskuussa Ylen ruotsinkielisissä uutisissa MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin ihmisoikeuksia. Siitäkin tuli vihaista palautetta.
– Sanomani oli, että jos halutaan olla sivistynyt yhteiskunta, kaikilla ihmisillä on ihmisoikeudet eikä kenenkään oikeuksia saa polkea riippumatta siitä, mitä hän joillekin edustaa. Kun ihmisarvo alkaa kadota, on konfliktin taso mielestäni jo hälyttävä.
Juuret 1970-luvulla
Creutz puhuu usein siitä, että tätä kehitystä on jatkunut viisitoista vuotta.
Juuret ovat jo 1972 perustetussa Ranskan kansallisessa rintamassa, joka vetosi aluksi Algerian sodan veteraaneihin ja toisti fasistien iskulauseita. Jos silloin alettiin puhua Eurabiasta, islamisaatiosta ja maahanmuuttajista, jotka valloittavat Euroopan.
Tämä kyti pitkään, mutta vasta 1990-luvulla Jörg Haiderin vapauspuolue Itävallassa oli Euroopassa ensimmäinen, joka nousi valtaan muukalaisvastaisuudella ja populismilla.
– Tämä oli käännekohta. Se on myös erittäin kiinnostava, koska silloin kaikki muut EU-maat aloittivat boikotin Itävaltaa vastaan ja sanoivat yhteen ääneen, että tällaiset näkemykset eivät sovi vuosisadan lopun Eurooppaan. Luultiin, että yksi aika oli ohi natsismin ja maailmansodan loppumisen myötä.
– Mutta sitten ihan muutamassa vuodessa samanlaisia poliitikkoja ja puolueita alkoi putkahdella eri maissa, Creutz sanoo.
Miksi ne alkoivat saada jalansijaa? Elettiin taloudellisesti huonoja aikoja ja samaan aikaan tyytymättömyys poliitikkoja kohtaan kasvoi. Siihen saumaan populistinen viesti upposi ja se onnistui haalimaan tyytymättömiä.
Myös Suomessa huomattiin 1990-luvun puolivälin nuorisotutkimuksissa nuorison kovat ja äärioikeiston vaikutukselle alttiit asenteet. Keskellä 1990-luvun lamaa tehdyssä tutkimuksessa kolmasosa 18–30 -vuotiaista kaupunkilaisnuorista jakoi uusoikeistolaisen arvomaailman, johon sisältyi markkinaliberalismia, ulkomaalaisvastaisuutta ja nationalismia.
He odottivat vain johtajaa kanavoituakseen poliittiseksi voimaksi. Ja johtaja tuli. Se realisoitui täydellä teholla kaksissa viime eduskuntavaaleissa. Mutta jo sitä ennen Suomi alkoi seurata muuta Eurooppaa tasan kymmenen vuotta sitten. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset yli kaksinkertaisti äänimääränsä ja sai viisi edustajaa.
Vuoropuhelua käyvä tutkija

Karin Creutz on jatkuvan vihapuheen kohteena. Hän ei kuitenkaan ole kuoreensa käpertyvä tai julkisuudesta poissa pysyvä tutkija, vaan on paljon esillä. Monille hänen hengenheimolaisilleen ajatus vuoropuhelusta toista mieltä olevien kanssa on naurun asia, mutta ei Creutzille. Hänen mielestään pitää ymmärtää myös sitä, miksi maahanmuutto huolestuttaa joitakin ihmisiä.
– Ymmärrän, että kärjistynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri tuottaa kärjistynyttä tapaa olla vuorovaikutuksessa. Toisten demonisoiminen ei vie kovin pitkälle. Se politiikka, jota tehdään tänään, heijastuu tuleviin sukupolviin. Siksi on tärkeää yrittää keskustella. Konfliktin purkamiseksi pitää yrittää ymmärtää myös mikä niitä ajaa, jotka eivät halua keskustella, vaan raivota somessa ja muualla.
Omalta kohdaltaan Creutz pyrkii konfliktin purkuun kommunikoimalla vihapostia lähettäneiden kanssa.
– Minulla on ollut keskusteluja, jotka ovat lähteneet toivomuksella siitä, että jälkeläisiäni raiskataan. Olen vastannut kysymällä, että toivotko tätä oikeasti. Haluaisitko oikeasti, että jonkun ihmisen lapsia raiskataan, mieti tätä kunnolla. Sitten vastaukseksi tulee, että ehkä ei kuitenkaan ja sen tyyppistä.
Siitä Creutz johtaa keskustelun siihen, mikä hänen sanomisissaan raivostuttaa. Vastaukseksi tulee mädättämistä ja suvakkia.
– Siihen selitän, mitä olen tutkinut ja itse nähnyt. Että asiassa on tällaisiakin puolia. Sillä olen saanut aikaan monta pitkään jatkunutta vuoropuhelua. Minulla on paljon poliittisesti tosi kaukana olevia tuttuja, mutta he eivät ole lainkaan pahoja ihmisiä. Kommunikointi on saanut aikaan sen, että tunnistaa ihmisen toisessa ihmisessä. Se on jo yksi askel pois päin konfliktista.
Keskustelun käyminen ei tarkoita sitä, että pitäisi hyväksyä toisen eettisesti kestämättömiä kantoja. Siitä ei saa tinkiä.
– Vaikka olen tekemisissä monen kanssa, jolla on vahvasti maahanmuuttovastaisia näkemyksiä, en hyväksy missään tapauksessa rasismia.
Creutz ymmärtää niitä, joiden mielestä vuoropuhelun käyminen tekee tilaa rasismille. Itse hän on sitä mieltä, että ilman keskustelua mikään ei muutu. Se on toisten huolenaiheiden kuuntelemista ja yritystä ymmärtää, mistä on kyse.
Muuttaako keskustelu toisella puolella olevaa ihmistä?
– Se johtaa ainakin siihen, että ihmiset saavat tietoa. Mitä he sitten tekevät sillä, on heistä kiinni, mutta ilman tietoa ja ymmärrystä ei voi muuttaa omia käsityksiä. Vuoropuhelu antaa ainakin mahdollisuuden eikä siitä ole ainakaan mitään haittaa.
[/QUOTE]
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3828703-epaoikeudenmukaisuus-on-vihan-kasvualusta
 
Varmasti jotain kytee pinnan alla... Harva kykenee ymmärtämään miksi Suomeen otetaan uutta kansaa samalla kun omilta leikataan vasemmalla ja oikealla kädellä samalla kun kustaan porukalla aamumuroihin.

Jotain tapahtuu jossain vaiheessa varmasti. Fakta on, että kun tarpeeksi moni päättää, että nyt riittää niin täällä loppuu vankiloista paikat ja pitäjistä poliisit.
 
Ainakin pääkaupunkiseudulla muutos juhlimisessa on huomattava.
Nyky nuoret käyttäytyvät huomattavasti paremmin kuin sanotaan 10-15 vuotta sitten. Postilaatikot, roskikset, yms. eivät pala, tappeluita ja nujakointeja on vähemmän.
Edes SPR ei tunne tarvetta päivystää uuden vuoden yönä. Nuorten selviämishoitoasemaa ei ilmeisesti nähdä tarpeelliseksi, koska nuoret osaavat käyttää päihteitä huomattavasti fiksummin kuin me muinoin..
Hyvä hyvä!

Otetaas hieman takaisin...

https://yle.fi/uutiset/3-10001319

Muutama valittu:

Ilotulitteiden käytöstä tuli illan aikana Hätäkeskuslaitoksen mukaan liian paljon väärinkäyttöilmoituksia. Raketteja ammuttiin muun muassa muiden ihmisten päälle ja autoja kohti. Lisäksi ilotulitteiden ampumista on jatkettu maanantaina sallitun kello 2:00 jälkeen.

Pelastuslaitosta työllisti etenkin roskalaatikkopalot, joita oli vilkkaimpana ilotulitusaikana. Ensihoitotehtävissä korostui päihteiden käyttöön liittyvät myrkytykset sekä väkivallasta tai kaatumisesta aiheutuneet vammat, kerrotaan tiedotteessa.

Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitos kuvailee vuodenvaihtumista rauhalliseksi. Myös Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitosta työllisti roska-astiapalot.
 
Otetaas hieman takaisin...

https://yle.fi/uutiset/3-10001319

Muutama valittu:

Ilotulitteiden käytöstä tuli illan aikana Hätäkeskuslaitoksen mukaan liian paljon väärinkäyttöilmoituksia. Raketteja ammuttiin muun muassa muiden ihmisten päälle ja autoja kohti. Lisäksi ilotulitteiden ampumista on jatkettu maanantaina sallitun kello 2:00 jälkeen.

Pelastuslaitosta työllisti etenkin roskalaatikkopalot, joita oli vilkkaimpana ilotulitusaikana. Ensihoitotehtävissä korostui päihteiden käyttöön liittyvät myrkytykset sekä väkivallasta tai kaatumisesta aiheutuneet vammat, kerrotaan tiedotteessa.

Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitos kuvailee vuodenvaihtumista rauhalliseksi. Myös Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitosta työllisti roska-astiapalot.

Joo, tämä on niin sanotusti normi kauraa, mutta määrät joita keikkaa oli mielyttävän pieni. Itselle osui vain yksi pikku palo. Joskus menneisyydessä ollut vastaavana yönä kymmenen pientä paloa.
Kysymys on määristä, ei niiden täydellisestä poissaolosta. Kehitys on ollut hyvin positiivista.
 
Joo, tämä on niin sanotusti normi kauraa, mutta määrät joita keikkaa oli mielyttävän pieni. Itselle osui vain yksi pikku palo. Joskus menneisyydessä ollut vastaavana yönä kymmenen pientä paloa.
Kysymys on määristä, ei niiden täydellisestä poissaolosta. Kehitys on ollut hyvin positiivista.

Juu, en epäile.

Hyvää Uutta Vuotta ja hienoa, että meni rauhallisesti!
 
Back
Top