Sisäministeriö patistaa pelastuslaitoksia lähtemään nopeammin hälytyksiin. Tilastojen mukaan paloauto lähtee keskimäärin 1.22 minuutissa. Tilasto on kuitenkin kauniimpi kuin totuus.
Pelastustoiminta
29.4.2018 klo 14:53
Emilia Malin / Yle
Marcus Ziemann
@ziemama
Jaa artikkeli Facebookissa290
Jaa artikkeli Twitterissä
Kun gongi kumahtaa, ammattipalomiesten pitäisi olla liikkeellä 60 sekunnissa.
Todellisuudessa minuuttiin päästään vain päiväaikaan ja silloinkin ainoastaan, jos palomiehet ovat auton lähellä.
Suomen hitaimpien lähtijöiden Kuopiossa vikaa on linjoissa, Kotkan palomiehet olivat konteissa
Suomen suurista kaupungeista hitain lähtöaika vuonna 2016 oli Kuopiossa. Kuopiossa paloauton saaminen liikkeelle kiireelliseen hälytystehtävään kesti tilastojen mukaan keskimäärin lähes kaksi minuuttia.
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo, että yksi syy on tekninen viive. Kuopiossa hälytys tulee pelastuslaitoksen järjestelmiin jopa 20 sekunnin viiveellä. Syitä tähän ei kuitenkaan tiedetä.
Kuopion pääpaloasemalla Neulamäessä esimiehiä joudutaan Koposen mukaan hälytyksen tullen odottamaan pitkään, koska isolla paloasemalla esimiesten tilat ovat kaukana autohallista. Järjestelyt asian parantamiseksi ovat parhaillaan menossa.
Kuopion Petosen asemalla taas kaikkien matka ajoneuvohalliin on erityisen pitkä.
Toiseksi hitain lähtijä vuonna 2016 oli Kotka.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Tiitinen kertoo hälytykseen lähtöjen viivästyneen, koska Kotkan paloasemalla Takojantiellä kärsittiin sisäilmaongelmista. Työvuoron henkilöstö oli sijoitettu paloaseman pihalla oleviin kontteihin.
Kotkansaaren uusi paloasema avattiin viime kesänä. Se on Tiitisen mukaan nopeuttanut ensimmäisen yksikön lähtöaikaa.
Lahden kahdelta uudelta pelastusasemalta lähdettiin vuonna 2016 kaikkein nopeimmin.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio ilmoittaa, että lähtönopeuteen on kiinnitetty huomiota ja henkilöstö ymmärtää asian tärkeyden.
Lahden lähes minuutin tavoiteaikaan yltävä keskimääräinen lähtönopeus on Niemikallion mukaan oikea lähtöaika. Auton lähdöstä ilmoittavaa tilatietoa ei paineta ennen kuin auto on oikeasti lähdössä liikkeelle.
20 suurimman kaupungin keskimääräiset ilmoitetut lähtöajat kiireellisiin pelastustehtäviin 2016
(2017 tiedot eivät ole vielä saatavissa)
1. Lahti 1.06
2. Lappeenranta 1.07
3. Tampere 1.07
4. Espoo 1.10
5. Turku 1.14
6. Helsinki 1.14
7. Pori 1.14
8. Seinäjoki 1.15
9. Vantaa 1.16
10. Jyväskylä 1.17
11. Rovaniemi 1.17
12. Joensuu 1.18
13. Hämeenlinna 1.27
14. Salo 1.29
15. Mikkeli 1.30
16. Oulu 1.33
17. Vaasa 1.34
18. Kouvola 1.35
19. Kotka 1.46
20. Kuopio 1.55
Lähde: sisäministeriö
Yhdessäkään Suomen 20 suurimmasta kaupungista keskimääräinen hälytykseen lähtö kiireellisissä pelastustehtävissä ei onnistu minuutissa.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen muistuttaa, että kaikkein tärkein asia, miksi ammattipalomiehet ovat Suomessa paloasemilla ”kasarmoituina”, on lähtöaika.
– Se mistä ei uskalleta puhua, on nukkuminen paloasemalla. On se nyt kumma, että sitä ei uskalleta sanoa. Työnantaja sallii, että siellä nukutaan ja se on ok. Mutta ihmisen pitää saada se apu yhtä nopeasti, koska siitähän palomiehille maksetaan.
Puettavat rensselit, hankalat paloasemat ja asenne
Suomessa palomiehet pukevat suurimman osan varusteistaan jo autotallissa. Se on työturvallisuuskysymys, sillä liikkuvassa autossa on vaarallista pukea. Varusteet kehittyvät jatkuvasti turvallisemmaksi, mutta samalla entistä hitaammiksi vetää päälle.
Suuria paikkakuntakohtaisia lähtöaikaeroja syntyy pelastusasemista. Varsinkin vanhoilla jättipalosemilla käytävät ovat sokkeloisia ja matkat autoille pitkiä.
Palomies ei hälytykseen lähtiessään mielellään juokse. Juokseminen altistaa tapaturmille. Jo koulussa palomies kuulee, että ”juokseva palomies on paniikissa”.
Vuoden 2016 lähtöajat eri paikkakunnilla eivät mairittele. Uusimpia vuoden 2017 lähtöaikoja ei ole vielä saatu, mutta sisäministeriössä uskotaan, että pelastuslaitokset ovat patistamisen seurauksena ainakin hiukan petranneet.
Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska tietää, että jopa eri työvuorot saattavat samalta asemapaikalta lähteä eri nopeudella.
– Joku esimies on esimerkiksi kieltänyt juoksemasta. Ja löysäily tarttuu. Olen itse sanonut, että ammattipalokunnan erottaa sopimuspalokunnasta se lähtöaika. On kunnia-asia lähteä nopeasti.
Ja sitten on se nappi, jota voi painaa, vaikka auto ei liiku
Pelastusyksiköiden todellisia lähtönopeuksia ei tiedä kukaan. Kun auto lähtee hälytykseen, painetaan viranomaisverkon järjestelmään kuuluvaa statusta eli tilatietoa.
Tilatieto ei kuitenkaan vielä kerro, liikkuvatko autossa myös pyörät. Joidenkin asemapaikkojen työkulttuuriin saattaa kuulua, että nappia painetaan ensin ja vasta sitten puetaan. Sellainen olisi virkavirhe, sanoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska.
– Meillä on asenteellisesti parempaa ammattiväkeä nykyään kuin aikaisemmin. Se korjaa tätä tilannetta.
Tilastoa sekoittavat, että välillä tilatiedon antaminen kiireessä unohtuu ja yksikkö on saattanut olla jo jonkun aikaa matkalla.
Toisaalta varsinkin suuremmissa kaupungeissa uusi hälytys saattaa tulla myös silloin, kun yksikkö on esimerkiksi palaamassa edellisestä tehtävästä. Silloin ilmoitus lähtemisestä annetaan muutamassa sekunnissa.
Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen sanoo, että lähtöaikojen sivujuonteena on riita työajoista. Valtaosa Suomen pelastuslaitoksista soveltaa 24 tunnin työaikaa, jolloin palomies on joka neljäs vuorokausi töissä vuorokauden kerrallaan.
Keski-Suomen pelastuslaitoksella on erikseen päivä- ja yövuoro, joka kaventaa palomiesten vapaa-aikaa.
Tarvainen on huolissaan vuorokausirytmiä tekevistä palomiehistä, jotka saattavat työvuorossaan olla ensin 12 tuntia ambulanssissa ja loput 12 tuntia paloautossa. Jos gongi yöllä kumahtaa, lähtevät rättiväsyneet palomiehet liian hitaasti käyntiin.
– Kukaan ei jaksa meistä tehdä 24 tuntia yhteen menoon. Tämä on se myytti, josta ei uskalleta puhua. Missä muussa työssä saa nukkua yöllä, Tarvainen kysyy.