Liiallista voimankäyttöä ja liikennerikkeitä – Moni suomalainen moittii poliisia virheistä, kertoo tuore tutkimus
Moitteista huolimatta Suomessa luottamus poliisiin on korkeinta koko Euroopassa.
Miika Koskela HS
Julkaistu: 13.6. 9:00
TÄNÄÄN keskiviikkona julkaistun poliisibarometrin mukaan 18 prosenttia kansalaisista uskoo poliisin tekevän virheitä arkisessa poliisityössä. Jos tutkimuksen ”en osaa sanoa” -vastaukset jätetään huomioimatta, osuus nousee peräti 27 prosenttiin.
Virheinä vastaajat mainitsevat liialliseen voimankäytön ja vähäosaisiin sekä
maahanmuuttajiin kohdistuvat epäoikeudenmukaiset ratkaisut.
Lisäksi haastatellut katsovat poliisin tekevän virheitä liikennerikkomusten arvioinnin yhteydessä ja syyllistyvän itse liikennerikkomuksiin.
Vastaajat mainitsivat myös, että poliisi ei tule häiriötapauksissa paikalle ja jättää asioita aiheettomasti tutkimatta tai päättää tutkimukset ilman perusteita.
KYSYMYS poliisin virantoimituksessa tekemistä virheistä oli tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa.
Noin 40 prosenttia vastaajista uskoi, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai muuta epäeettistä toimintaa. Korruptioon uskovien osuus on ollut samaa luokkaa jo vuoden 2014 ja 2016 barometreissa.
POLIISIBAROMETRITUTKIMUS on toistettu kymmenen kertaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Poliisin korruptioon uskovien osuus oli vuosina 2007–2012 reilun neljänneksen luokkaa, minkä jälkeen se on noussut noin 40 prosenttiin.
Vuonna 2013 tulivat julki Helsingin huumepoliisin päällikköön
Jari Aarnioonkohdistuneet vakavat rikosepäilyt.
Aarnion huumejuttu on tällä hetkellä loppulausuntovaiheessa hovioikeudessa.
Siitä huolimatta Suomessa luottamus poliisiin on korkeinta koko Euroopassa, ja tänäkin vuonna jopa 95 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa poliisiin joko melko paljon tai erittäin paljon.
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN uusimman poliisibarometritutkimuksen aineisto kerättiin marraskuun 2017 ja tammikuun 2018 välillä.
Tutkimukseen haastateltiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina yhteensä 1 096:a manner-Suomessa asuvaa 15–79-vuotiasta ihmistä.