Suomenmaa: Suomessa heikkoja upseereita

koponen

Kenraali
ZtH kirjoitti hyvin, ja palaan myös skärdiksen kirjoitukseen sekä muutamaan sivuosumaan.

Oman katsantokantani mukaan näihin tyypillisiin joulukuusen oloisiin organisaatioihin päätyy keskipitkällä aikavälillä suunnilleen sopivia ihmisiä tehtävän vaativuuteen, luonteeseen jne. nähden omimmille paikoilleen. Siksi on ilman muuta selvää, että sotilasoppilaitoksiin ei pidä pyrkiäkään etsimään pelkästään lähinnä tähteä olevia tyyppejä, edes potentiaaliltaan. Niin kauan kuin PV:lla on käytännön rekrytointimonopoli, olkoonkin että varusmiespalveluksen voimakkaasti avustamana, pitää pystyä löytämään siihen yhteen imuriin (muutamalla vaihtoehtoisella reitillä) koko organisaation tarpeiksi väkeä. Mutta.

Myös huippujohtajia tarvitaan, jotta se joulukuusi saadaan oikean malliseksi ja koristeet oikeaan järjestykseen. Nykyjärjestelmässä myös nämä huippujohtajat pitäisi tunnistaa ja saada houkutelluksi kulkemaan samasta tuutista, herkässä 20+ vuoden iässä. Kansliapäälliköksi tai arkkipiispaksi osataan hakeutua, ja taipumukset puhkeavat yleensä varhain. Sen sijaan nykyisessä arvoilmastossa ekonomit ja akateemiset insinöörit taitavat imuroida huomattavan suuren osan mahdollisista huippuosaajista, kun ura markkinataloudessa on korotettu yli muiden. Akateemisiahan nämäkin, joten ei pidä ajatella akateemisuutta yksioikoisesti humanismi silmissä välkkyen. Nykyaikainen tiedekäsitys on hyödyksi hyvin monen asian touhuamisessa.

Entä sitten JOKOn ajatelma siitä, että strateginen pätevyys on älyn ja osaamisen yhdistelmä? Omalla työurallani olen ollut etuoikeutettu, ja saanut kohdata huiman määrän älykkäitä, osaavia tai ainakin jompaa kumpaa lajia vahvasti edustavia yksilöitä. Olen siksi erityisen vakuuttunut siitä, että näiden yhdistelmäkään ei ennusta kovin vahvasti strategista kyvykkyyttä. Niitä molempia tarvitaan, mutta ne eivät yhdessä johda siihen että kykenee hahmottamaan strategioita ja toimeenpanemaan niitä strategisella tasolla. Edelleen joulukuusen yläoksille huimaa kyvykkyyttä, mutta ei strategiaa. Ilman näitä "ei-strategeja" organisaatio ei myöskään toimi. Kun johtamisen todellisuuskuva sisältää vaikkapa vain operatiivisia elementtejä, alkaa johdettava kokonaisuus noudattaa operatiivisen tehokkuuden toimintatapoja ennemmin tai myöhemmin.

Kuinka monta todellista strategikkoa sitten organisaatioon tarvitaan? Lonkalta ammun, että yksi + varahenkilöt per itsenäisiin sotatoimiin kykenevä yhtymä. Tai viisi. Ei missään tapauksessa viisitoista tai viisikymmentä, koska operatiivinen toimeenpano rämettyy jos sitä tehdään moniselitteisin johtamisherättein - kuten liian monen strategin organisaatioissa tuppaa tapahtumaan. Ja vielä jos vaaditaan "kenraaleilta" yhtä aikaa kykyä hyvään strategiseen johtamiseen, operatiiviseen johtamiseen ja henkilöjohtamiseen, niin meillä alkaa olla jo kansakuntana pula aivan ykköstason osaajista.

Niille suomalaisille asevelvollisille, joiden arki sisältää organisaatioiden johtamista, on aina paras mittari se hetki kun kohtaa "sotilasvertaisensa". Kun osastopäällikkö juttelee majurin kanssa tai keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja everstin, on mitta-asteikko suurin piirtein kohdallaan. Onko maailmankuva ja ote kuten siviilivertaisella olisi?

Itselleni on tullut todella pahoja pettymyksiä ja erinomaisen iloisia myönteisiä yllätyksiä PV henkilöstöön tutustuessa. Jossakin everstin paikkeilla tuntuu myös "kuona poistuneen" tänä päivänä. Tavallaan huojentavaa on myös se, että monen erinomaisen veikon nimi on sattunut silmään paljon tutustumisen jälkeen männävuosien kadettivääpelien tai priimusten joukosta. Kone siis tunnistaa ja osaa kehittää parhaita potentiaaleja.

Ratkaistavana onkin oikeastaan enää kaksi ongelmaa: miten "kuona" eli juuri sotilaan tehtäviin sopimaton aines valutetaan pois itselleen vääristä tehtävistä esim. sopiviin siviilitöihin vapaille markkinoille, ja miten voidaan tuoda sisään huippuosaamista kun tarve ja tarjonta eivät omassa kasvatusputkessa kohtaa. Jälkimmäiseen on jonkin verran keinoja käytössä erityisesti teknisen osaamisen puolella ja "strategisten kumppanuuksien" kautta muillakin keinoin, ensimmäinen taas jumittaa kuin siili anuksessa. Mainittakoon että pidän tuota "irtisanomissuoja ennen Isänmaata" -politiikkaa kenties pahimpana ammattisotilaiden ajattelun vääristymänä tällä hetkellä.

Oli miten oli, asia pitää ratkaista kunnolla viimeistään silloin kun ns. aatteellinen maanpuolustushenki on menneisyyttä täyspäisten kaksikymmenvuotiaiden piirissä. Eli siis kenties vuosikymmen tai kaksi on peliaikaa, jos sitäkään. Muutoin jää pakasta vain kakkonen kouraan.
 

skärdis

Respected Leader
kelaasitä kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Melko älytöntä väittää, että "Mannerheim-tason" kaverit hakeutuisivat pelkän rahan perässä. Vielä älyttömämpää on väittää (rivien välissä), että he hakeutuisivat rahakkaina pidetyissä ammateissakin vain ja ainoastaan niihin tehtäviin, joissa pääsee miljoonabonuksille.

Tuolla logiikalla "Mannerheim-aineksen" kaverit eivät lähtisi esim. akateemiselle uralle yhtään millään tieteenalalla. Eikä akateemisiin duunareihin kuuluvien jonkin ylilääkärin tai käräjäoikeuden laamannin tulot sentään niin kovat ole, etteikö eversti-kenraali -akselilla eläisi lähes yhtä mukavasti.

Ketä nykyajan ihmisiä sitten pitäisi luokitella "Mannerheim-tason" ihimisiksi? Martti Ahtisaari kenties, mutta hänkin opiskeli "vain" kansakoulunopettajaksi ja tuskin hänkään upseeriopintojen sijasta seminaariin rahan perässä lähti.

Sori ei ollu tarkoitus yrittää esittää mitään asiantuntijaa, vaan ihan mutuna heitän ajatuksia ilmaan.


Älä pyytele anteeksi, kun esität erittäin hyviä näkökantoja tuossa alla. Ei näillä anonyymeillä keskustelupalstoilla ole mitään erityisasiantuntijoita ja vaikka olisikin, niin samalta viivalta täällä kaikkien mielipiteet lähtevät.

En minäkään todellakaan ole minkäänlainen ylemmän sotilaskoulutuksen asiantuntija.

kelaasitä kirjoitti:
Lyhyesti: uraputki on liian pitkä, pitää tarjota heti huippuhommaa, jos onnistutaan huippulahjakkuus tunnistamaan. Tämä on tietty hyvin haasteellista rauhanaikana :a-grin:

Kannattaa muistaa, että harva sitä siviilityössäkään etenee suoraviivaisesti huipulle alle nelikymppisenä. Toki ihmelapsia ja sattumakorppeja aina jokunen löytyy, mutta kyllä tuo samoissa (vähä)arvoisissa tehtävissä jumittaminen on tuttua myös siviilielämässä. Ei se ruoho automaattisesti kasarmin portin ulkopuolella ole sen vihreämpää, vaikka ehkä siltä näyttääkin.

Keskiverto upseerilla on sellainen vika, etteivät yleensä ole jotain kesätöiden hanttihommia kummempia töitä tehneet siviilissä. Sillä kokemuksella ei välttämättä uskomukset ja todellisuus aivan kohtaa siviilityömarkkinoillakaan..
 

commando

Kenraali
Jos otetaan vähän katsantoa ulkomaille, otetaan nyt esimerkiksi Ranska, jossa upseerikoulutukseen pääsee vasta jos on jokin yliopistotutkinto jo plakkarissa, eikös se näin mene? Sitten mennään maailman parhaimpaan valtioon (ainakin mitä tulee perustamiseen) eli Yhdysvaltoihin niin siellähän on montaa eri reittiä upseeriksi, aina Westpointeista ROTC:iin jne. Siellä upseerin koulutus antaa myös valmiudet toimia yrityselämässä monenlaisissa tehtävissä. Suomalainen järjestelmähän on tälläinen että lukion jälkeen käyt saman tetsauskoulutusputken kuin muutkin periaatteessa, sen jälkeen yleissivistävä MPKK:n tutkinto jne. Onko valmistuva suomalainen upseeri nähnyt sitten enemmän kuin muiden maiden samanikäiset upseerinalut? Yhdistävää varmaan on että kukaan ei ole nähnyt oikein mitään vielä.

Ongelmahan takavuosina oli että MPKK oli tai on yhä tavallaan ammattikorkeakoulu eikä yliopisto. Se valmistaa tiettyyn ammattiin ja tietylle työnantajille (varma työpaikka) sen tarvitsevia osaajia eikä ajattelijoita, jotka "valitsevat" mieleisensä työpaikan. Tälläinen tietysti haalii tietynlaisia hakijoita (tetsaamisesta pitäneitä) ja opiskelijoita samalla tavoin kuin vaikka poliisikoulu. Uran aikana suurissa maissa kuten Yhdysvalloissa lahjaimmat ja persettä eniten nuolleet tietenkin pääsevät strategisiin tehtäviin. Suomessa tämä upseereiden massahan on paljon pienempi ja vähemmän resursseja käytössä. Tästä ja väitöstutkimuksen työkalun puutteesta johtunee "akateemisen" väen puute. Väitöstutkimuksen nimi ei ole turhaan "väitös".

Jos taas akateemisuus on jokin itseisarvo niin silloinhan sotilaskoulutusta voidaan vähentää, lisätä akateemisia opintoja ja näyttää se pääsykokeissa sekä tehdä aliupseerijärjestelmästä samanlainen kuin jenkeissä, jossa sotilasmestari tai jonkin sortin kersantti on se jolta nuori ja koulutettu upseeri kyselee "miten haluat tehtävän". Eli upseeri on sivistynyt strategisti ja kouluttaminen sekä sotiminen on aliupseerien harteilla. Muutenkin sotilasarvot (upseerit vs. aliupseerit) tuntuvat olevan nykypäivän maailmassa jotenkin vanhentunut asia verrattuna tehtäväperusteisiin arvoihin. Eikös muuten roomalaisten järjestelmä perustunut tehtäviin eikä upseerinarvoihin? Muutenkaan eihän joku MPKK:n tutkinto, jonka jokainen upseeri käy nykyään, voi olla mikään strategistin tutkinto vaan jos haluaa tai pitää toimia suurissa strategiasotapäällikön tehtävissä niin on joka tapauksessa opiskeltava lisää, nuoltava armottomasti aanusta reunojen myötä ja oltava paras vertaisistaan. Suurimmista strategioista päättävät silti politiikot mutulla. Harva armeijan suuri strategisti on pelkällä MPKK-pohjalla liikkeellä.
 

juhapar

Kenraali
Miksei valtio rekrytoi suoraan Maanpuolustusnetistä strategeja? Täältä niitä löytyy pilvin pimein.
 

noska

Ylipäällikkö
juhapar kirjoitti:
Miksei valtio rekrytoi suoraan Maanpuolustusnetistä strategeja? Täältä niitä löytyy pilvin pimein.

Sillä ei ole varaa kuntäällä olevat ovat yksityissektorilla miljoonapalkkaa nauttivia nuoria uraohjuksia menestysputkessa.
 

koponen

Kenraali
Niin, tai sitten valtio rekrytoi vain hyviä strategeja. Ja yhden päivystävän des... Dosentin.

Foorumeilta voi löytää fiksujakin ihmisiä kyllä, erityisesti eritysosaamisen jargon-foorumeilta. Enää pitäisi arvioida onko tämä foorumi juuri se, jossa huippustrategit vaihtavat ajatuksia. Mietitääs yhdessä...
 

commando

Kenraali
Dosenteista puheenollen ja julkisuudessa esillä olleista väitteistä hänen väitöskirjatilaisuudesta niin jopa väitös kuten tässäkin tapauksessa heikoista upseereista on vain eräänlainen näyte miten voidaan jokin mielipide runnoa väki tietyin perusteluin kritiikkiä silti saaden. Konkreettinen vaatimus väitökselle on luoda "uutta tietoa" ja osoittaa että tutkimukseen pystytään. Ovatko väitökset jotain absoluuttista totuutta niin eivät ole. Aina välillähän näitä väitöksiä tulee josta vedetään mediaseksikkäät lehtiotsikot "heikot upseerit" tai vaikkapa "itämafia on satua". Uskoo ken tahtoo väitteisiin, kenellä on tarpeeksi älliä ja ahkeruutta voi näitä samanlaisia väitöskirjoja tehdä päätyen erilaisiin lopputuloksiin.
 

miheikki

Greatest Leader
Yleisön huutelu voi myös kaataa väitöksen.

http://www.tiede.fi/blog/2012/10/22/huuhaa-vaitos-hylattiin-oulussa/
 

noska

Ylipäällikkö
koponen kirjoitti:
Niin, tai sitten valtio rekrytoi vain hyviä strategeja. Ja yhden päivystävän des... Dosentin.

Foorumeilta voi löytää fiksujakin ihmisiä kyllä, erityisesti eritysosaamisen jargon-foorumeilta. Enää pitäisi arvioida onko tämä foorumi juuri se, jossa huippustrategit vaihtavat ajatuksia. Mietitääs yhdessä...

Todelliset huippustrategit tietävät ettei ole hyvää strategiaa paljastaa kykyjään tälläisellä foorumilla, joten sen perustella -kyllä tämä on juuri se foorumi.
 

Hande

Kenraali
noska kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Niin, tai sitten valtio rekrytoi vain hyviä strategeja. Ja yhden päivystävän des... Dosentin.

Foorumeilta voi löytää fiksujakin ihmisiä kyllä, erityisesti eritysosaamisen jargon-foorumeilta. Enää pitäisi arvioida onko tämä foorumi juuri se, jossa huippustrategit vaihtavat ajatuksia. Mietitääs yhdessä...

Todelliset huippustrategit tietävät ettei ole hyvää strategiaa paljastaa kykyjään tälläisellä foorumilla, joten sen perustella -kyllä tämä on juuri se foorumi.

Foorumiltahan häviää salaperäisesti porukkaa tasaiseen tahtiin. Ehkä heidät onkin rekrytoitu sotavaltion palvelukseen?

Kyllähän ainakin puolustusselonteon viihdearvo lisääntyisi kolmanteen potenssiin, jos se muokattaisiin tämän foorumin kirjoitusten pohjalta...
 

baikal

Supreme Leader
Useimmat osaavat kirjoittaa vieläpä tekstiä, jossa kirjoittaja kiistelee myös itsensä kanssa. Se ei onnistu ihan keneltä tahansa eikä varsinkaan missä tahansa.
 

viesti-timo

Kersantti
Koska en ole huippustrategi, tai ehkä tämän väitöskirjan mukaan olen koska valitsin akateemiset strategiaopinnot siviilijohtamisessa MPKK:n sijaan, uskallan aikaisemmin esitettyjen kommentien jälkeen sanoa jotain. Omakohtaisiin kokemuksiin perustuen väittäisin akateemisten strategien vähäisen kiinnostuksen MPKK:ta kohtaan johtuvan enemmän siitä, että PV:n palveluksessa ennen pääsyä strategisiin tehtäviin saa opettaa hyvän aikaa lukko irroita- lukko kiinnitä- lakki päästä ja lepo -kombinaatioita ja vastaavaa kun taas siviilitöissä pääsee suoraan koulun penkiltä jos nyt ei ihan huippujohtajaksi niin ainakin siisteihin sisätöihin. Siviilissä myös "akateeminen" asenne, eli kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen on sallittua ja jopa suotavaa.
 

baikal

Supreme Leader
viesti-timo kirjoitti:
Koska en ole huippustrategi, tai ehkä tämän väitöskirjan mukaan olen koska valitsin akateemiset strategiaopinnot siviilijohtamisessa MPKK:n sijaan, uskallan aikaisemmin esitettyjen kommentien jälkeen sanoa jotain. Omakohtaisiin kokemuksiin perustuen väittäisin akateemisten strategien vähäisen kiinnostuksen MPKK:ta kohtaan johtuvan enemmän siitä, että PV:n palveluksessa ennen pääsyä strategisiin tehtäviin saa opettaa hyvän aikaa lukko irroita- lukko kiinnitä- lakki päästä ja lepo -kombinaatioita ja vastaavaa kun taas siviilitöissä pääsee suoraan koulun penkiltä jos nyt ei ihan huippujohtajaksi niin ainakin siisteihin sisätöihin. Siviilissä myös "akateeminen" asenne, eli kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen on sallittua ja jopa suotavaa.

No sitten sinulla on pohjaa sanoa mielipiteesi organisaatiosta, jossa kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen eivät välttämättä ole suotavia? Mitä ajattelet organisaatiosta, joka on sukupolvesta toiseen miehitetty samuuden käsitteen pohjalta? Onko se vääjäämättä degeneroitunut, eräällä tavalla rumasti sanottuna rutsoittunut? Anteeksi tuo rutsoittunut- termi, se ei tarkoita olla loukkaava vaan kuvaava. Kuinka tuollaisessa sukupolvien jatkumossa vältetään tietynlainen putkinäköisyys? Kuinka samuuden vaatimus suitsee tietyn ajattelun ja innovaatiot?

Vai onko organisaatio sitä lujempi mitä homogeenisempi se on henkilöstöltään?
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Itsenäiisyyden alkutaipaleella puolustuslaitoksessa vaikutti ristiinveto ja siviilimaailman puoleensavetävyys vaikka tuolloin isänmaallisuus ja maanpuolustustahto olivat taatusti korkeammalle arvotettuja arvoja kuin sodan jälkeen - nykypäivänä. Osaltaan se myös tervehdytti organisaatiota.

Pari kirjaa valoittaa asiaa syvemmältä:
Martti V Terä - Kesäkuun kriisi 1944
-huomioita kuinka armeija tutki uudenlaista puolustustaktiikkaa jo 1936-37, mutta Talvisota jumitti asenteen vanhaan ja siksi kolisi ja kovaa kesäkuussa 1944.

Tuomo Hirvonen - Herra Isoherra
-huomioita armeijan kaavoihin kangistumisesta sodanjälkeisestä ajasta aina 2000-luvulle asti

veli baikal toi tuossa esiin hyviä asianhaaroja. Itse olen ollut sitä mieltä jo pitkän aikaa, että pv tarvitsee rankan "laihdutuskuurin" etenkin upseerikuntansa osalta. Puolustusvoimauudistukset ovat yhtä tyhjän kanssa silloin kun sen kalleimmin palkatun henkilöstön osuus ei supistu muun organisaation mukana.
Valitan jyrkkyyttäni, mutta ei asia kaunistelemalla parane.
 

Creidiki

Kenraali
Minulla on semmoinen hytinä että strategiavaje ei ole niin paha kuin tutkimus esittää, eikä asiat ole niin paljon paremmin akateemisella puolella kuin väitöskirja antaa ymmärtää.

Skappariuran ongelma on että alkuvaiheessa pitäisi olla pätevä taktinen johtaja jolla on nopea tilannetaju, kyky sopeutua ja vaihtaa suunnitelmaa käden käänteessä. Uran edistyessä pitäisi muuttua strategiseksi johtajaksi joka hahmottaa suuret kokonaisuudet ja kykenee hahmottelemaan niiden pohjalta tavoitteet ja menetelmät.

Jos Suomen nerokkkain strategi kämmää totaalisesti luti-kapu vaiheessa torppaa yleneminen varmaan siihen. Toisaalta loistava operatiivinen johtaja voi olla täysi katastrofi jo everstin jämillä.

Koulutuksesta sen verran että piiiitkän pitkän aikaa logistiikan, järjestelmäsuunnittelun, elektroniikan, johtamistaidon yms yms erikoisalojen ainoat todelliset koulut olivat eri maiden asevoimat. Jos halusit firmaasi kuljetus ja huoltopäällikön niin varmin keino oli värvätä sellainen lähimmästä varuskunnasta koska se oli ainoa paikka jossa ko asioita oli käsitelty. 2. MS jälkeen kyseiset alat on otetu käyttöön, koulutukseen ja kehitykseen myös siviilimaalilmassa ja nyt armeijat tilaavat erikoisosaamisen siviilifirmoilta.

Kesko liikuttaa suuremman määrän tonnistoa ja nimikkeitä pitemmän ketjun kuin SaInt edes sodan aikaan, he tekevät sen vähemmällä mies ja ajoneuvomäärällä. Ei ole sinällään mikään ihme että armeija tukeutuu siviilirakenteisiin.

Jos upseerikoulutusta uudistetaan pitäisi MPKK:n oppilaiden sisällyttää opinotoihinsa kursseja esim teknillisissä yliopistoissa tai ottaa kadettikoulutukseen vaikkapa reippaita teekkareita hyväksyen heidän opintonsa pohjakoulutuksena.
 

Tähystäjä

Eversti
Mielestäni oheinen blogiteksti selventää hyvin Mika Aallon ajattelua:

Samassa veneessä

Vaikka en ihan kaikkia väitteitä suoraan allekirjoitakaan, niin mielestäni Aalto on kuitenkin oikeilla jäljillä...

MPKK:n pitäisi tunnustaa, ettei sieltä voi millään valmistua kaikkien alojen parhaita asiantuntijoita.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Tähystäjä kirjoitti:
Mielestäni oheinen blogiteksti selventää hyvin Mika Aallon ajattelua:

Samassa veneessä

Vaikka en ihan kaikkia väitteitä suoraan allekirjoitakaan, niin mielestäni Aalto on kuitenkin oikeilla jäljillä...

MPKK:n pitäisi tunnustaa, ettei sieltä voi millään valmistua kaikkien alojen parhaita asiantuntijoita.

Sellaista tunnustusta ei tule. Upseerikunta ei itse itseään tiputa jalustalta.
 

Bodyguard

Kenraali
Upseerikoulutuksessahan on perinteisesti lähdetty siitä, että upseerilla on mahdollisuus edetä kenraaliksi asti. Tämä tietty tuo sen ristiriidan ( joka täällä aiemminkin jo mainittiin ), että uran alkupuolella pitää omata toisenlaisia kykyjä kuin loppupäässä. Kun kuitenkin PV, kuten muuutkin työyhteisöt, tarvitsevat erilaisia ihmisiä erilaisiin tehtäviin, niin miten se voitaisiin järjestää onnistuneesti. OK, PV:llä on aliupseeristo taas. Kuitenkin mun mielestä siitä välistä puuttuu jotain. Samalla tavalla kuin siviilipuolellakin, on myös PV:ssa alettu korostaa akateemisuutta liiankin kanssa ( esim. nykyiset AMK:t ). Kaikkiin upseeritehtäviin ei tarvita akateemista koulutusta, kuten ei kaikkiin siviilipuolenkaan tehtäviin. Mutta, mutta, miten sitten se yleneminen... Nimittäin, jos upseerikoulutus jonkinlaisen peruskoulutuksen jälkeen eriytettäisiin akateemiseen ja ei-akateemiseen. Miten sitten valittaisiin ihmiset näihin vai pitäisikö sitä eriytymistä tapahtua useassa eri vaiheessa? Millaiset "näytönpaikat" pystytään järjestämään eri vaiheissa?
En nyt ehkä osaa kunnolla sanoa, mitä haen takaa, mutta ehkä ymmärrätte kuitenkin. Vähän menin nyt solmuun, sorry.
 

commando

Kenraali
Yksi yksinkertainen tapa eriyttää ns. tuleva kenraalisto on pienentää upseerikiintiöitä, vaatia upseerikoulutuksiin pääsyvaatimuksissa jo suoritettua yliopistotutkintoa toiselta alalta esim. valtiotieteistä jne. sekä kasvattaa aliupseeriston määrää. Parhailla jäljillä oltaisiin kuitenkin kun luovuttaisiin sotilasarvoista ja tilalle otettaisiin pelkät tehtävänimikkeet eikä urakierto tapahtuisi arvo kerrallaan. Ovathan nämä luokat, miehistö, aliupseeri ja upseeri vähän kuin kastikuntia tai yhteiskuntaluokkia täysin hatusta vedetyillä arvostuksilla joista muualla yritetään päästä nimenomaan eroon ja joiden muuttaminen ei oikein onnistu vaan perustuu kertayritykseen vaikka nykyisin kaikkia kursseja on tarjolla. Vieläkään MPKK:uun ei pääse jääkäri hakeutumaan ellei käy siviilissä miehistöstä aliupseeriksi kurssia, eikös? Otetaan esimerkiksi kastijärjestelmä tarkastelun alle rauhanturvatehtäviin. Maassa on paljon reservin upseereita jotka haluaisivat rauhanturvatehtäviin mutta koska paikkoja ei ole paljon ja RUK:n suorittanut ei voi palvella miehistö- ja alipäällystötehtävissä jää rannalle parempia ja töhöjä tulee tilalle koska eivät suorittaneet RUK:ia aikoinaan. Moni onkin suoraan sanonut että "alentakaa minut".
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Eikös edellinen puolustusministerikin julistanut, että massaa supistamalla lihakset näkyy paremmin? Miksei tämä sitten päde upseerikuntaan?

Rauhanturhaamistehtävissä res.ups/au:n arvo ei saisi olla esteenä alempiin tehtäviin hakeutumiselle, kuten se nykyisellään on.

commandolta hyviä pointteja!
 
Top