Repesin. Puhut tässä oikeastaan miltei kaikista suomalaisista koulutetuista turpoasiantuntijoista.
Oikeastaan puhun koko suomalaisesta koulujärjestelmästä, kulttuurista ja yhteisesti jaetusta logiikkaan liittyvästä esiymmärryksestä.
Suomalaiset käyttävät sanaa "analyyttinen" aivan kuin se tarkoittaisi suurinpiirtein samaa kuin "älykäs". Aivan yhtä hyvin ja oikeastaan lähes samoin perustein sitä voisi käyttää termin "fakki-idiootti" tai "älykäs idiootti" synonyyminä. Koko termihän ei oikeastaan kerro muuta kuin etenemissuunnan: kokonaisuudesta alakokonaisuuksia ja detaljitasoa kohti.
Substanssikeskeisyydellä on samanlainen aiheetta glorifioitu asema. Kuvitellaan, että asiaan, substanssiin, asiasisältöihin keskittymällä voidaan tarkastella asiantuntevasti ja kattavasti kokonaiskuvaa.
Itse jaan useimmiten todellaisuuden kolmeen pääkenttään.
1. Rakenteet/struktuurit.
2. Dynamiikka/toiminnot, operaatiot, tapahtumat.
3. Substanssi, sisällöt.
Mittakaavatarkastelussa keskityn useimmiten kahteen eri suuntaan:
1. Analyyttinen, detaljitason suuntaan etenevä.
2. Systematisoiva, laajempaan kokonaiskuvaan etenevä.
Yleensä pyrin käymään noita molempia läpi. Useimmiten aloitan systematisoivalla suunnalla ja kun kokonaiskuva on tarpeeksi ehjä, aukkopaikat löydetty ja oman ajattelun pahimmat ongelmat saatu vähintään katvealuetietona näkyviin, niin sitten ja vasta sitten on aika kurkistaa sinne analyyttiseen suuntaan - jos sille enää on mitään tarvetta.
Näistä yleisimmistä logiikan työkaluboxeista käytän useimmiten hyvin luonnostelevalla tavalla muutamaa. Perusvalikoima on assosiatiiviset, kausaaliset, funktionaaliset, esteettiset/intuitiiviset, välittyneellä tavalla kausaaliset, välittyneellä tavalla funktionaaliset, (molemmissa huomioitava kumuloituvuus ja takaisinkytkennät), temaattisesti rakentuvat, dynamiikan mukaan rakentuvat, rakennerakenteet... Jos mieli innostuu jostain, niin edelliset skaalautuvina ja joskus myös vapaasti skaalautuvina.
Kun on itse tottunut tämmöiseen vähän väestön yleisimmistä ajattelutottumuksista eroavaan pomppimiseen ja leikittelyyn, niin on todella, todella vaikea ottaa kovin tosissaan pönötyskeskeistä viestintää, jossa on mukana analyyttisyys ja substanssikeskeisyys muttei mitään muuta.
Palstan aihepiirin kannalta keskeistä tässä on kuitenkin se, että jos on olemassa joukko yhteisesti hyväksyttyä ja arvostettua sokeutta, niin silloin on olemassa valtava tutkakatvealue, jolla vihamieliinen tai epäilyttävä taho voi liikkua avoimesta ja jäädä silti huomaamatta. Esimerkkinä nyt vaikka se, miten vapaasti venäläinen vaikuttaminen voi toteutua maassamme dynamiikan ja (sekä yhteiskunnan että informaation) rakenteiden tasolla kun kaikki keskittyvät "älykkäästi", "asiantuntevasti" ja "vakavastiotettavasti" substansseihin.
En tiedä onko tämmöisestä nettiihourailusta mitään hyötyä, mutta ainakin toivon, että tämä herättäisi edes muutamia aihepiiriin kytkeytyviä ihmisiä kiinnittämään huomiota myös noihin ajattelun sisällä oleviin katvealueisiin ja siihen, että niiden paikkaaminen saattaa olla nopein, helpoin, kustannustehokkain ja myös kiinnostavin tapa parantaa sekä sotilaallista, huoltovarmuuteen liittyvää että myös turvallisuuspoliittista turvallisuutta. Ainakin se lienee ainoa sellainen maanpuolustuksen alue, jossa on jopa todennäköistä, että sijoitettu raha tuottaa kymmen- viiva tuhatkertaisen hyödyn josta osa on ihan suoraan euroja.