Suomi konepistooli

[Leaderdog]

On syytä esitellä tämä kaukopartioiden tärkeä työkalu, Kp ;



http://guns.connect.fi/gow/suomikp1.html

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/10/suomi-konepistooli

https://fins.space/post?id=2000001196717

http://www.guns.com/2013/06/25/famous-finn-burp-gun-the-suomi/

https://en.wikipedia.org/wiki/Suomi_KP/-31

http://www.waffenlager.net/automatic/suomi_kp31sjr_versiot.html

http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/10.maaliskuu/sukp1000.htm

Ps. viimeinen on lisätty 19.02.2017

 

[Deleted member 266]

ttps://fins.space/post?id=2000001196717

Hienot sodanaikaiset ristipääruuvit laatassa

 

[Leaderdog]

Noh, onneksi ne pystyy vaihtamaan aikalaisiinsa, kunhan vaan tajuavat.

 

[Deleted member 266]

Jos A.J. Lahden patentit kiinnostavat, niin Espacenet auttaa: https://fi.espacenet.com/searchResu...B=&PN=fi&AP=&PR=&PD=&PA=&IN=lahti&CPC=&IC=f41

 

[Deleted member 266]

Vanhoja Suomi-kp:n esitteitä voi selailla täällä http://digi.kansalliskirjasto.fi/pi...ikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus osakeyhtiö

 

[Nenialas Idook]

On syytä esitellä tämä kaukopartioiden tärkeä työkalu, Kp ;

Sain aikanaan armeijassa koulutuksen tuollekin laitteella ja pidin kyllä siitä varsin paljon. Varsinkin ahtaissa paikoissa paljon näppärämpi käsitellä kuin RK ja paaaljon parempi ampua sarrrjaa. Toisaalta se on aika painava erityisesti 70 patruunan lippaan kanssa eikä tuo 70 patruunan lipas ole kovin helppo täyttää ilman harjoittelua.

 

[Bodyguard]

Tuo 70 patruunan rumpulipas oli ainakin mulle aiak vaikeata täyttää... mutta jotenkin se loppujen lopuksi kuitenkin toimi. Anyway, hankala täyttää...

 

[Ikarus]

Tikkakosken mannekiini, Rokan Antti.

 

[ctg]

Suomi KPn rummun purku, puhdistus ja lataus. Ei tuo rummun lataus ole yhtään se monimutkaisempi kuin minkään muun rummun lataus. Rauhallisesti menee aivan yhtä kauan kuin hosuessa. Hosuessa kuulat menee pitkin maita ja mantuja.

Spoiler

Suomi KP liekinheittimellä. https://www.forgottenweapons.com/suomi-m31-and-underbarrel-flamethrower/

 

[Old Boy]

Tikkakosken mannekiini, Rokan Antti.

Mä nyt en ole käsiasespesialisti, mutta hieman epäilen olisiko rumpulippaita paljon talvella taistelussa täytetlty. Veikkaukseni on, että Rokan esikuva käytti kelirikkotaisteluissa keväällä 1942 tankolippaita. Ruumiita syntyi todellisuudessa enemmän, kun kir-
jassa kerrottiin. Syyksi Väinö Linna kertoi myöhemmin, ettei kukaan olisi uskonut todellista määrää...

 

[Sardaukar]

Pääsin kokelaana viettämään päivän ampumaradalla Suomi-kp:n kanssa. Meitä oli pari kokelasta ja alikessua kassulla, muut olivat moostossa. Komppaniaan jäänyt luutnantti keksi että "Pojat, nyt mennään ampumaan!" Ei kun asevarastilta pirusti ammmuksia (olivat muistaakseni vielä sodanaikaisia 9mm valojuovapatruunoita, ei niistä kyllä tuntunut pahemmin valojuovaa syntyvän, vai eikö kirkkaana kesäpäivänä näkynyt). Ja kun laatikot oli avattu, niin kaikki piti ampua pois.

Hieno peli ampua, etenkin makuulta. Ensimmäisen kertalaukauksen rekyyli oli niin mieto, että mietin laukesiko ase ollenkaan. Vedin uudestaan liipasimesta ja totesin, että näköjään toimii.

 

[Leaderdog]

Mä nyt en ole käsiasespesialisti, mutta hieman epäilen olisiko rumpulippaita paljon talvella taistelussa täytetlty. Veikkaukseni on, että Rokan esikuva käytti kelirikkotaisteluissa keväällä 1942 tankolippaita. Ruumiita syntyi todellisuudessa enemmän, kun kir-
jassa kerrottiin. Syyksi Väinö Linna kertoi myöhemmin, ettei kukaan olisi uskonut todellista määrää...

Kaukopartioissa mainitaan käytetyn myös talvella rumpulippaita, sekä miehet manasivat niiden painoa. Toki se oli kuitenkin oiva henkivakuutus useissa yllättävissä tilanteissa. Tankolippaita en muista mainittavan käytettävän kaukopartiossa.

 

[Ottoville]

Veikkaukseni on, että Rokan esikuva käytti kelirikkotaisteluissa keväällä 1942 tankolippaita.

Veikkaus rumpulipas.

Sillä ensimmäinen merkittävä 70000 kpl tilaus annettiin 14,3,1941 niin olisiko niitä saatu karjalan korpeen huhtikuuhun 1942.
Lisäksi samaan aikaan valmistuneet uudet aseet (13000kpl) tarvitsisivat lippaita.

Tankolipas ei ollut mikään menestys tarina niitä valmistui 70000 kpl vuoden 1941 loppuun.
Lausunnot olivat myönteisiä joulukuussa 1941, niin jo syksyllä 1942 lippaita yritettiin korjata.
Vuoden kuluttua lippaiden valmistus lopetettiin ja siirryttiin rumpulippaisiin.
Valmistetun kokonaismäärän ollessa 138000 kpl, rumpulipasta valmistettiin yli 200000 kpl.

 

[Old Boy]

Ensimmäisen kertalaukauksen rekyyli oli niin mieto, että mietin laukesiko ase ollenkaan

Mahtoiko sittenkin olla käytössä pistoolinpatruunoita. Tosin makuulta rekyyli ei niin tuntunutkaan.

Kaukopartioissa mainitaan käytetyn myös talvella rumpulippaita

En siis epäillyt rumpulippaan käyttöä vaan sen lataamista taistelun aikana. Sen verran hankalaa hommaa ihan kassun käytävälläkin ettei ainakaan iteltä olis kohmeisin sormin ja kuolemanpelossa onnistunu. Ja on homma aikanaan tullut kohtuullisen paljon-
kin tehtyä enkä ollu muihin verrattuna mikään rähmäkäpäläkään.

 

[jak]

Asiasta ymmärtämättömänä kysyisin kuinkas tuon kp:n läpäisy riittäisi nykypäivän suojiin?

 

[Leaderdog]

Mahtoiko sittenkin olla käytössä pistoolinpatruunoita. Tosin makuulta rekyyli ei niin tuntunutkaan.



En siis epäillyt rumpulippaan käyttöä vaan sen lataamista taistelun aikana. Sen verran hankalaa hommaa ihan kassun käytävälläkin ettei ainakaan iteltä olis kohmeisin sormin ja kuolemanpelossa onnistunu. Ja on homma aikanaan tullut kohtuullisen paljon-
kin tehtyä enkä ollu muihin verrattuna mikään rähmäkäpäläkään.

Kaukopartiossa pidettiin matkassa useita ladattuja lippaita ja lataaminen suoritettiin aina tilanteen salliessa.

 

[Sardaukar]

Mahtoiko sittenkin olla käytössä pistoolinpatruunoita. Tosin makuulta rekyyli ei niin tuntunutkaan.

Kyllä ne taisivat konepistoolipatruunoita olla, olisiko kevyen tuntuinen rekyyli johtunut siitä, että valoluovaluoti taitaa olla reippaasti kevyempi kuin normaali. En oikein tiedä edes onko miedommille pistoolinpatruunoille koskaan valmistettu valojuovaluoteja.

 

[Ingsoc]

Romaanin käyttäminen lähteenä historiallisesta tapahtumasta on vähän kyseenalaista.

Wikipedia toteaa kyseistä "Rokan" taistelusta seuraavaa.

Tuntemattoman sotilaan kuuluisan kohtauksen, jossa Rokka tappaa noin 50 vihollista, esikuva oli Viljam Pylkkään konepistoolilla tuhoamat 83 vihollissotilasta Pertjärvellä. Asemasotavaihe alkoi JR 8:lle 1. helmikuuta 1942 Pertjärvellä Syvärin yläjuoksulla. Rintamalinja oli siellä yksittäisiä vartioasemia ja niiden välissä koskematonta metsää. Naapurirykmentti oli suomenruotsalainen JR 61 jossa palveli myös vapaaehtoisia sotilaita Ruotsista. Huhtikuun alussa neuvostoliittolaiset tekivät kovia hyökkäyksiä suomalaisten rintamalinjaa vastaan. Torjuttuaan konekiväärillään omaan asemaansa kohdistuneen hyökkäyksen Pylkäs sai määräyksen joukkueenjohtaja Einari Kokkoselta mennä auttamaan naapurirykmentin sotilaita.


Pylkäs otti mukaansa sotamies Kärkkäisen. Lumisessa maastossa lyhyillä syöksyillä Pylkäs ja Kärkkäinen etenivät JR 61:sen laitimmaiseen kenttävartioon. Tässä kohdassa hyökkäävät neuvostoliittolaiset joutuivat kahlaamaan rinnettä ylös syvässä lumessa. Pylkäs sai JR 61:sen sotilailta käyttöönsä Suomi-konepistoolin, ja Kärkkäinen useita vaihtolippaita. He syöksyivät ulommaiseen vartioasemaan. Sadat neuvostoliittolaiset hyökkäsivät ylös rinnettä jo aivan lähietäisyydellä. Pylkäs ampui konepistoolin ensimmäisen 40 patruunan lippaan tyhjäksi. Hyökkääjät kuitenkin kävivät raivoisasti eteenpäin. Pylkäs ampui konepistoolillaan lippaan toisensa perään. Pylkkään takana olevat sotilaat alkoivat tuoda ryömien lisää konepistoolin lippaita Kärkkäiselle, joka puolestaan antoi niitä Pylkkäälle.[9]


Sitten Pylkäs sai osuman neuvostoliittolaisen luodista, joka raapaisi pitkän haavan hänen päälakeensa, ja verta vuoti runsaasti. Tästä haavasta jäi hänelle arpi loppuelämäksi. Kärkkäinen aikoi lähteä nyt peräytymään, mutta Pylkäs kehotti häntä vain jatkamaan lippaiden täyttämistä. Konepistooliin tuli myös toimintahäiriö, mutta tällöin neuvostoliittolaiset olivat jo vetäytymässä. Konepistoolin piippu oli kuumentunut liikaa ja aiheutti häiriön, mutta se vaihdettiin ja Pylkäs jatkoi ampumista.

Kaikkiaan Viljam Pylkäs ampui Suomi-konepistoolillaan 17 lippaallista, 680 patruunaa. Taistelun aikana hän ampui 83 vihollista, lukumäärä varmistui kun etumaasto päästiin tutkimaan taistelun jälkeen. Pylkkäälle myönnettiin tästä taistelusta neljännen luokan vapaudenristi miekkojen kera 26. toukokuuta 1942. Saksan armeijan upseerit kuulivat tästä hyvin poikkeuksellisesta suorituksesta, ja niinpä Pylkkäälle myönnettiin myös Saksan armeijan rautaristi. Tämän kunniamerkin vastaanottoon hänet vietiin divisioonan komentaja kenraalimajuri Heiskasen autosaattueessa. Saksalainen kenraali Erfurth jakoi rautaristit, sillä tällöin myös kaksi kenraalia sai rautaristin.[10] Muistellessaan tapausta Kaarlo Nuorvalan vuonna 1955 tekemässä haastattelussa Pylkäs myönsi taistelun järkyttäneen häntä syvästi: ”Minua aivan kammotti enkä voinut olla ajattelematta, että sota on todella kauheata.” Pylkäs muisteli myös Väinö Linnan, joka oli kuullut tapauksesta tilanteen rauhoituttua, sanoneen hänelle: ”Vähältä piti, ettei Selma jäänyt leskeksi.”

Muistakin maista on vastaavia esimerkkejä joissa väkevä esitaistelija ottaa tilanteen haltuun paniikkiin menneessä yksikössä. Huomatkaa, että "Rokalle" tarjottiin konepistoolia ja erään lähteen mukaan myös pikakivääriä. Rokka valitse kp:n koska ei kk-miehenä osannut edes käyttää pikakivääriä. Kyseinen jalkaväkiyksikkö oli kuulemma menettänyt hermonsa totaalisesti ja ne miehet jotka vielä ampuivat tulittivat aivan liian ylös ja he eivät pystyneet vaikuttamaan viholliseen. Muiden sotilaiden rooli taistelussa rajoittui esitaistelijan huoltamiseen lippaille ja tietenkin antamalla käyttökelpoisia aseita miehelle joka pystyi niitä käyttämään.

 

[ctg]

onepistoolin piippu oli kuumentunut liikaa ja aiheutti häiriön, mutta se vaihdettiin ja Pylkäs jatkoi ampumista.

Ase vaihdettiin vai Pylkäs teki maailman historian piipun vaihdossa, haava päässä ja vihulaista vielä mäki täynnä? Oliko kuumana vaihdettava piippu edes optio sotavuosina?

 

[vz]

Oma kokemus Suomen lippaiden täytöstä on, että m.Koskinen lippaan(eli se 70-patruunan rumpu) täyttö on varsin helppoa kun ei ole mitään jousivoimia vastassa. Etukansi vain pois ja lippaan jousen viritys, kahdeksan napsua. Patruunat sitten vain lippaaseen, helppoa kun ei jousivoima vastusta. Eikä patruunat nyt niin helposti kaadu, kanta edellä ne laitetaan lippaaseen. Kun lipas on täynnä, kansi vain paikoilleen.

Se 40-patruunan rumpu on käsittääkseni kimurantimpi täytettävä kun patruunat ladataan lippaaseen luotipuoli edellä, voipi kaatua helpommin. Ehkäpä joillakin menee tämä ja m. Koskis rumpu sekaisin kun muistellaan rumpulippaan vaikeata täyttöä? Ulkoisestihan ne ovat samankokoisia, ei toki ihan mutta helposti menee lippaat sekaisin.

Sotien jälkeen 50-luvulla käyttöön tullut ruotsalaisperäinen 36-patruunainen tankolipas on sinänsä ihan helppo täytettävä, joskin ainakin omasta mielestä viimeisten 7-8 patruunan täyttäminen lippaaseen vaatii näppivoimia. Kokonaisuutena(valmistuskustannukset,paino/jne.) varmaankin kuitenkin se paras Suomi-kp:n lipas.

Ase vaihdettiin vai Pylkäs teki maailman historian piipun vaihdossa, haava päässä ja vihulaista vielä mäki täynnä? Oliko kuumana vaihdettava piippu edes optio sotavuosina?

Kaikissa Suomi-kp:ssä on pikavaihdettava piippu.