Suomi korottaa puolustusmäärärahoja

Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset.

@tjmies 43 miljoonaa on niin pieni raha, ettei sillä ole paljonkaan merkitystä maanpuolustuksen uskottavuuteen. Mieluummin, kuten Baikal taisi joskus sanoa, noin pienen rahan sijoittaisi jonnekin, missä siitä olisi ihan konkreettista hyötyä, kuten poliisin saatavuuden parantamiseen haja-asutusalueilla.
43 miljoonaa pieni raha? Noh, voi sen niinkin nähdä.

Kukas se olikaan se jenkki-senattori joka joskus lausahti että "a billion here and a billion there and pretty soon you're talking about big money".

Tuossa aiemmin mainittiin että puolustusmäärärahoja korotetaan alkuu 50 milj ja myöhemmin 150 meur per vuosi. Jos tästä menee vanhalla nyrkkisäännöllä kolmasosa hankinta-momentille niin tämä korotus on siis 50 meur per vuosi - siten joskus. Jos korotus hankintämäärärahoihin ei oliskaan 50 meur vaan 90 meur niin eikös se nyt sentään jotain meinaisi?

Tuossa PST keskustelussa mainituilla hinnoilla sillä saisi hankittua esim 1700 kpl NLAW:a per vuosi. Eihän se mahdoton määrä rahaa ole mutta on kai sekin nyt jotain.
 
43 miljoonaa on häviävän pieni summa valtion - tai edes puolustusministeriön hallinnonalan - kohdalla. Jos puhuttaisiin sadoista miljoonista, niin sitten asiaa voisi harkita. Tuosta 300 miljoonaa tilausvaltuuksiin, kiitos.
 
43 miljoonaa on häviävän pieni summa valtion - tai edes puolustusministeriön hallinnonalan - kohdalla. Jos puhuttaisiin sadoista miljoonista, niin sitten asiaa voisi harkita. Tuosta 300 miljoonaa tilausvaltuuksiin, kiitos.

En välttämättä alkaisi säästämään tuosta tai ainakaan kokonaan säästämään. Meinaan, että useimmissa tapauksissa esim. euroopasta, kiinasta ja venäjältä tulevat luovat ihan kelvollisia yhteyksiä Suomeen ja ne oletettavasti tuottavat rahaa valtiolle. Tämä siis yleensäkin teollisuusvaltioiden tapauksessa. Sitten on ne muut maat, joista tänne tulee lähinnä vain niiden isoimpien rosvojen lapset.
 
En välttämättä alkaisi säästämään tuosta tai ainakaan kokonaan säästämään. Meinaan, että useimmissa tapauksissa esim. euroopasta, kiinasta ja venäjältä tulevat luovat ihan kelvollisia yhteyksiä Suomeen ja ne oletettavasti tuottavat rahaa valtiolle. Tämä siis yleensäkin teollisuusvaltioiden tapauksessa. Sitten on ne muut maat, joista tänne tulee lähinnä vain niiden isoimpien rosvojen lapset.

No tuskinpa niitä yhteyksiä pahemmin syntyy, kun ei hakeuduta täällä Suomessa alan töihin. Toki vähän hyötyä voi olla, jos tapaa opiskellessa jonkun tulevan suurliikemiehen M/Wahlroos ja yhteydenpito jatkuu valmistumisen jälkeenkin. Vaikea kuvitella noiden "yhteyksien" kattavan tuota 300 miljonaa veroina.
 
No tuskinpa niitä yhteyksiä pahemmin syntyy, kun ei hakeuduta täällä Suomessa alan töihin. Toki vähän hyötyä voi olla, jos tapaa opiskellessa jonkun tulevan suurliikemiehen M/Wahlroos ja yhteydenpito jatkuu valmistumisen jälkeenkin. Vaikea kuvitella noiden "yhteyksien" kattavan tuota 300 miljonaa veroina.

Jos niitä opiskelijoita on 17000 vuodessa, niin miksi ei? Tiedä sitten, että mistä maista noita oppilaita sitten tulee ja mitä hyötyä niistä oikeasti on. Ja "yhteyksillä" tässä tarkoitetaan myös tapauksia, joissa joku alempi työntekijä sattuu mainitsemaan, että opiskeli suomessa, jolloin isommat pamput keksii harkita myös meikäläisiä johonkin projektiin, kun tietävät edes jotakin maasta.
 
Jos niitä opiskelijoita on 17000 vuodessa, niin miksi ei? Tiedä sitten, että mistä maista noita oppilaita sitten tulee ja mitä hyötyä niistä oikeasti on. Ja "yhteyksillä" tässä tarkoitetaan myös tapauksia, joissa joku alempi työntekijä sattuu mainitsemaan, että opiskeli suomessa, jolloin isommat pamput keksii harkita myös meikäläisiä johonkin projektiin, kun tietävät edes jotakin maasta.

Vähän erikoiselta kuulostaa, että ensin päätettäisiin mistä maista etsitään yhteistyökumppaneita ja sitten alettaisiin etsiä sopivan alan yrityksiä ko. maista. Ei sillä, minulla ei ole mitään kokemusta liikemaailmasta, mutta jotenkin itse lähtisin katselemaan ensin listaa alan yrityksistä ja sitten katselemaan sellaista, joka voisi olla hyvä kumppani. Näissä globaaleissa olosuhteissa kun se yhteistyö suomalaisyrityksen kanssa voi tapahtua vaikka Intiassa ilman, että Suomessa käydään missään vaiheessa.

Edit: Ovatko kaikki maksullisia korkeakoulututkintoja myyvät yhteiskunnat tyhmiä? Mutta me suomalaiset iskemmekin oikein Viisasten Kiveen hankkimalla Yhteyksiä.
 
Vähän erikoiselta kuulostaa, että ensin päätettäisiin mistä maista etsitään yhteistyökumppaneita ja sitten alettaisiin etsiä sopivan alan yrityksiä ko. maista. Ei sillä, minulla ei ole mitään kokemusta liikemaailmasta, mutta jotenkin itse lähtisin katselemaan ensin listaa alan yrityksistä ja sitten katselemaan sellaista, joka voisi olla hyvä kumppani. Näissä globaaleissa olosuhteissa kun se yhteistyö suomalaisyrityksen kanssa voi tapahtua vaikka Intiassa ilman, että Suomessa käydään missään vaiheessa.

Edit: Ovatko kaikki maksullisia korkeakoulututkintoja myyvät yhteiskunnat tyhmiä? Mutta me suomalaiset iskemmekin oikein Viisasten Kiveen hankkimalla Yhteyksiä.

Olettaisin hommanmenevän juuri kuten sanot. Juttu on vaan siinä, että mikäli ei ole tietoa maasta, niin ei sitä voi oikein arvioidakaan. Sen takia Suomi helposti raakattaisiin pois listalta tuntemattomana. Mutta jos firmassa on työntekijä joka on opiskellut Suomessa ja on muutenkin pätevä tyyppi, niin ei se olekaan enää tuntematon maa. Ehkä pitäisi yhteyksien sijaan puhua mainonnasta.

Eikä korkeakoulututkintojen myyminen ole tyhmää, kysymys on kysynnästä ja tarjonnasta. Suomalaiselle opetukselle ei välttämättä ole kysyntää. Tai ehkä onkin, minä en tiedä. Veikkaisin, että melkeimpä jokaisessa maassa on tyyppejä, jotka ainakin väittävät opiskelleensa Oxfordissa, englannissa ja yleensä aika arvostettuja tyyppejä vieläpä. Luuletko, että tästä ei synny etuja englantilaisille firmoille? Ero Suomen kanssa vaan on se, että heidän "tuotteensa" on sen verran haluttu, että siitä maksetaan kunnolla.
 
Olettaisin hommanmenevän juuri kuten sanot. Juttu on vaan siinä, että mikäli ei ole tietoa maasta, niin ei sitä voi oikein arvioidakaan. Sen takia Suomi helposti raakattaisiin pois listalta tuntemattomana. Mutta jos firmassa on työntekijä joka on opiskellut Suomessa ja on muutenkin pätevä tyyppi, niin ei se olekaan enää tuntematon maa. Ehkä pitäisi yhteyksien sijaan puhua mainonnasta.

Eikä korkeakoulututkintojen myyminen ole tyhmää, kysymys on kysynnästä ja tarjonnasta. Suomalaiselle opetukselle ei välttämättä ole kysyntää. Tai ehkä onkin, minä en tiedä. Veikkaisin, että melkeimpä jokaisessa maassa on tyyppejä, jotka ainakin väittävät opiskelleensa Oxfordissa, englannissa ja yleensä aika arvostettuja tyyppejä vieläpä. Luuletko, että tästä ei synny etuja englantilaisille firmoille? Ero Suomen kanssa vaan on se, että heidän "tuotteensa" on sen verran haluttu, että siitä maksetaan kunnolla.

Luulisi suomalaisellekin opetukselle olevan kysyntää, jos vain pystymme hintakilpailemaan huippuyliopistojen kanssa. 1000 PISA:n maa vai miten se oli... Onhan virolaisillekin tutkinnoille kysyntää jopa niin paljon, että täältä pohjoisen hyvinvointivaltion onnesta lähdetään opiskelemaan etelä-naapuriin.
 
Luulisi suomalaisellekin opetukselle olevan kysyntää, jos vain pystymme hintakilpailemaan huippuyliopistojen kanssa. 1000 PISA:n maa vai miten se oli... Onhan virolaisillekin tutkinnoille kysyntää jopa niin paljon, että täältä pohjoisen hyvinvointivaltion onnesta lähdetään opiskelemaan etelä-naapuriin.

Siinä se juuri onkin. "There is one born every second" ja niin edespäin. Aina sieltä joku löytyy, joka ryhtyy mihin tahansa, mutta kuinka paljon?
 
Tuolla 300 miljoonalla saisi melkoisen mainoskampanjan aikaan muutenkin... Olisiko 6 miljardia neliväri-A4-arkkia mitään?
 
Eikös valtiolla ole jo noita mainoskamppanjoita. Ja budjetti arvatenkin tuotakin isompi.

Tervetuloa todellisuuteen: matkailun edistämiskeskus sai runsaat 11 miljoonaa, eli ei paljon mitään. Mitkä muut tahot pitävät Suomi-kuvaa yllä maailmalla? Erinäiset, mutta niiden rooli on aika pieni: standi ja yksi henkilö sopivien messujen nurkassa muutaman tonnin budjetilla.

Ainut jotenkin tuollaiseen käytettävä raha, jonka löysin budjetista, oli kansainvälistymiseen käytettävät 36 miljoonaa
36 122"

Lisäksi 32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAn alta löytyy muutakin mielenkiintoista, mutta tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen 430 miljoonalla eurolla ei nähdäkseni vastaa minkään sortin mainoskampanjaa. Ylivoimaisesti suurin osa menee tutkimukseen ja kehitykseen ynnä muuhun "pelle pelottomuuteen", roposia tuosta irronnee ulkomailla toteutettavaan suomalaisyritysten ja Suomen mainostamiseen.
 
Rupesin tuossa laskemaan, että opiskelijalla pitää olla 500€ per kuukausi, jotta pääsee maahan. Eli 17K opiskelijaa tuo vähintään 8,5 miljoonaa egeä maahan miinus ne jotka onnistuvat jotenkin keinottelemaan tuon vaatimuksen ympäri. Mutta eikö tuo nyt ole aika varmaa, että rahaa jää noista opiskelijoista ilman lukukausimaksujakin? Ei ne varmaankaan tuota 300 miljoonaa, mutta tuo summa silti ole kokonaan hukkaanheitetty.
 
Rupesin tuossa laskemaan, että opiskelijalla pitää olla 500€ per kuukausi, jotta pääsee maahan. Eli 17K opiskelijaa tuo vähintään 8,5 miljoonaa egeä maahan miinus ne jotka onnistuvat jotenkin keinottelemaan tuon vaatimuksen ympäri. Mutta eikö tuo nyt ole aika varmaa, että rahaa jää noista opiskelijoista ilman lukukausimaksujakin? Ei ne varmaankaan tuota 300 miljoonaa, mutta tuo summa silti ole kokonaan hukkaanheitetty.

Osalla on, mutta tuskin tuo keplottelu on kovinkaan harvinaista. Kuvankäsittelykin kun on aika helppoa. Sitä paitsi tuo 8,5 miljoonaa euroa on edelleen hyvin pieni summa, ja siitäkin vain veroina pois kerättävä osa menee paikkaamaan tuota 300 miljoonan euron aukkoa.
 
Osalla on, mutta tuskin tuo keplottelu on kovinkaan harvinaista. Kuvankäsittelykin kun on aika helppoa. Sitä paitsi tuo 8,5 miljoonaa euroa on edelleen hyvin pieni summa, ja siitäkin vain veroina pois kerättävä osa menee paikkaamaan tuota 300 miljoonan euron aukkoa.

Mutta kuinka halvalla täällä muka eläisi? Ja verottaja ottaa siivun joka pirun välissä, niin kyllä sieltä rahaa tulee. Toisaalta, entä jos laitettaisiin vaikka sen 500€/kk lukukausimaksu opiskelulle? Ei kattaisi vielä kaikkia kuluja, mutta montako oppilasta sitten olisi? Olisiko tämä sitten hyvä asia?
 
Mutta kuinka halvalla täällä muka eläisi? Ja verottaja ottaa siivun joka pirun välissä, niin kyllä sieltä rahaa tulee. Toisaalta, entä jos laitettaisiin vaikka sen 500€/kk lukukausimaksu opiskelulle? Ei kattaisi vielä kaikkia kuluja, mutta montako oppilasta sitten olisi? Olisiko tämä sitten hyvä asia?

Hyvä ratkaisu olisi periä todelliset kulut opetuksesta. Jos halutaan säilyttää (hyvänä pitämäni) jokaisen mahdollisuus nousta yhteiskunnassa, niin kotimaisille opiskelijoilla tuota voidaan subventoida kohtuulliseksi, esim. luokkaan 1000€ lukukausi.
 
Hyvä ratkaisu olisi periä todelliset kulut opetuksesta. Jos halutaan säilyttää (hyvänä pitämäni) jokaisen mahdollisuus nousta yhteiskunnassa, niin kotimaisille opiskelijoilla tuota voidaan subventoida kohtuulliseksi, esim. luokkaan 1000€ lukukausi.

Näkisin, että juuri ne jotka erityisesti halutaan koulunpenkille ovat juuri ne jotka eivät saa tuota tonnia kasaan vuodessa tai eivät sitä rupeaisi maksamaan, "kun on parempaakin käyttöä". Tämä ihan siksi, että meillä ei ole varaa "kouluttaa kouluttamattomiksi", vaan kaikkia pitää koettaa kouluttaa johonkin sellaiseen hommaan mihin ei ulkomailta saa tekijää rekrytoitua. Ne tehtävät mihin ei tarvita koulutusta, niin niihin kyllä saadaan tekijä. Aina on niitä, joita ei yrityksistä huolimatta saada koulutettua ja jos ne eivät riitä, niin ne puuttuvat voidaan tuoda muualta.


Mutta joku tuollainen tonni tai pari voisi olla ihan kilpailukykyinen lukukausimaksu. Edit: Siis ulkomaalaisille. Karsisi myöskin niitä ei-toivottuja.
 
Näkisin, että juuri ne jotka erityisesti halutaan koulunpenkille ovat juuri ne jotka eivät saa tuota tonnia kasaan vuodessa tai eivät sitä rupeaisi maksamaan, "kun on parempaakin käyttöä". Tämä ihan siksi, että meillä ei ole varaa "kouluttaa kouluttamattomiksi", vaan kaikkia pitää koettaa kouluttaa johonkin sellaiseen hommaan mihin ei ulkomailta saa tekijää rekrytoitua. Ne tehtävät mihin ei tarvita koulutusta, niin niihin kyllä saadaan tekijä. Aina on niitä, joita ei yrityksistä huolimatta saada koulutettua ja jos ne eivät riitä, niin ne puuttuvat voidaan tuoda muualta.


Mutta joku tuollainen tonni tai pari voisi olla ihan kilpailukykyinen lukukausimaksu. Edit: Siis ulkomaalaisille. Karsisi myöskin niitä ei-toivottuja.

Vahvensin. Oliko ideanasi rekrytä Suomessa tarvittava työvoima ensisijassa ulkomailta? Uskoakseni meillä ei ole valtavaa pulaa lakimiehistä ja diplomi-insinööreistä, vaan siivoojista, kassoista ym. p-duunien tekijöistä, joita niitäkin meillä kyllä riittää, mutta joista on pulaa, koska työ ei ole riittävän houkuttelevaa verrattuna muihin vaihtoehtoihin (=työttömyys). Keskivertokansalaisen asema ei suinkaan parane sillä, että hänen sijaan haetaan joku ulkomailta tekemään hänen työnsä, jolloin säästetään hänen koulutuksessaan. Minä näen jokaisen valtion ydinajatuksena oman kansan edun ajamisen, eikä siihen kuulu vierastyöläisten valtava tuonti ja oman kansan ajaminen työttömyyteen ja köyhyyteen. Enkä nyt tarkoita, etteikö ulkomailta saisi päästää tekemään töitä Suomessa: totta kai saa, jos työpaikkaan ei löydy Suomen(/EU:n) työvoimatarjonnasta sopivaa työntekijää, eli käytännössä p-duunit ja jotkin harvat tieteellistä tai vastaavaa osaamista vaativat työtehtävät.

Mitä taas tulee lukukausimaksuihin, niin jos opiskelumotivaatio on kuvaamallasi tasolla, ei henkilön opintomenestyskään ehkä ole kaksinen eikä nykyinen maksutonkaan yliopistokoulutus tee heistä työllistyviä ja menestyviä ammattilaisia. Näen tuollaisten henkilöiden hakeutuvan jo nykyisellään mieluummin ammatillisen koulutuksen puolelle kuin korkeakouluopintoihin.
 
Vahvensin. Oliko ideanasi rekrytä Suomessa tarvittava työvoima ensisijassa ulkomailta? Uskoakseni meillä ei ole valtavaa pulaa lakimiehistä ja diplomi-insinööreistä, vaan siivoojista, kassoista ym. p-duunien tekijöistä, joita niitäkin meillä kyllä riittää, mutta joista on pulaa, koska työ ei ole riittävän houkuttelevaa verrattuna muihin vaihtoehtoihin (=työttömyys). Keskivertokansalaisen asema ei suinkaan parane sillä, että hänen sijaan haetaan joku ulkomailta tekemään hänen työnsä, jolloin säästetään hänen koulutuksessaan. Minä näen jokaisen valtion ydinajatuksena oman kansan edun ajamisen, eikä siihen kuulu vierastyöläisten valtava tuonti ja oman kansan ajaminen työttömyyteen ja köyhyyteen. Enkä nyt tarkoita, etteikö ulkomailta saisi päästää tekemään töitä Suomessa: totta kai saa, jos työpaikkaan ei löydy Suomen(/EU:n) työvoimatarjonnasta sopivaa työntekijää, eli käytännössä p-duunit ja jotkin harvat tieteellistä tai vastaavaa osaamista vaativat työtehtävät.

Mitä taas tulee lukukausimaksuihin, niin jos opiskelumotivaatio on kuvaamallasi tasolla, ei henkilön opintomenestyskään ehkä ole kaksinen eikä nykyinen maksutonkaan yliopistokoulutus tee heistä työllistyviä ja menestyviä ammattilaisia. Näen tuollaisten henkilöiden hakeutuvan jo nykyisellään mieluummin ammatillisen koulutuksen puolelle kuin korkeakouluopintoihin.

No mistä se työvoima sitten saadaan, jos kotimaasta ei löydy? En nyt väitä, että meillä olisi pulaa työvoimasta, vaan siitä, että joskus näin voi olla! Ja silloin kun se pula on pahin, niin se pula on myös muualla! Eli meillä ei ole varaa pitää pelkästään paskahommiin koulutettuja! Insinöörin koulutuksella pystyy tekemään paskahommia, jos on tarvis, mutta paskahommiin koulutetusta ei ole hyötyä, jos insinöörejä tarvitaan. Lukutaidottomalla ei ole oikeastaan minkäänlaista liikkumakykyä työmarkkinoilla, mutta mitä enemmän koulutusta on, niin sitä enemmän valinnanvaraa on työmarkkinoilla. Ne paskahommat voidaan sitten täyttää TARVITTAESSA tuontityövoimalla.

Ymmärrätkö nyt? Tämä ei toki täysin toteudu nyky työmarkkinoilla, kun korkeasti koulutettu kykenee yhä valitsemaan työttömänä olemisenkin, mutta ymmärrätkö idean?

Huomaa muuten, että tämä on kokonaan valtion liturgiaa. Se vaan taottiin minulle kalloon kantapäänkautta opiskeluvuosina. Jos olisin saanut valita, niin minä olisin mennyt suoraan peruskoulusta töihin jos se vain olisi ollut mahdollista. Oli lama, joten menin kouluun. Valmistuttuani oli kylliksi lama edelleen, että omalle alalle ei päässyt, joten menin toiseen kouluun jne. Aina kertoivat, että on parempi opiskella, kuin olla työttömänä ja alkaa tuossa tietynlainen tolkku olemaan, kun asiaa ajattelee. Ei työtön ja opintolainaa maksava raaski tonnia maksaa opiskelemisesta, se on jo valmiiksi pulassa rahoineen. Mutta mitä se työtön sitten hyödyttää, kun nousua olisi näkyvissä, mutta ajat on muuttunut ja se koulutuksen (tai sen puutteen) mukainen ala on muuttanut kiinaan?
 
Luulen ymmärtäneeni. Mutta onko meille sitten tulossa hurja työvoimapula? Nähdäkseni se edellyttäisi huimaa talouskasvua, jota ei nyt äkkiseltään ole näköpiirissä. Sinällään on totta, että valtio on liian jäykkä otus elämään hetkessä, mutta ei hetkellistä toimintaa pidä perustaa haavekuviin tulevaisuudesta.

Kyseenalaistan myös tuon ilmaisen opiskelupaikan tehokkuuden työvoiman tarjonnassa. Suomalainen palkkataso on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen korkea. Lisäksi Suomella on nähdäkseni muitakin vetonauloja (luonto, turvallisuus, elintaso... jos niistä nyt ei kokonaan luovuta) globaaleilla työmarkkinoilla. Uskon työvoimaa riittävän hyvin ilmankin ilmaiskoulutusta. Meillä ei tietenkään ole sellaista valttia kuin anglosaksisilla mailla: helppoa kieltä. Myös elintaso on useassakin Euroopan maassa korkeampi, toki maasta ja ammatista riippuen. Lisäksi meillä on oma työvoimareservimme tuossa Suomenlahden eteläpuolella, Viro: lyhyt matka, kielellinen ja kulttuurinen samankaltaisuus ja EU:n tuoma vapaa liikkuvuus.

Jos saan kysyä, niin muuttiko oma alasi siis Kiinaan? Tuo alkuperäinen, jolle opiskelit.
 
Back
Top