Virossa iloitaan Suomen Nato-jäsenyydestä ehkä enemmän kuin missään muualla.
”Mikään yksittäinen tapahtuma ei ole yhtä paljon vahvistanut Viron turvallisuutta pidemmällä aikavälillä sen jälkeen, kun me itse liityimme Natoon 19 vuotta sitten”, Postimees-lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan tiistaina.
Virossa ei kuule odotuksia, että Suomen joukot saapuisivat puolustamaan aluetta mahdollisen hyökkäyksen varalta.
Puheet keskittyvät Suomen strategisen sijainnin korostamiseen: Suomen kautta suuremmilla liittolaismailla on nopea kulkuyhteys Viroon ja muualle Baltiaan.
Suomen jäsenyys Natossa merkitsee, että avun toimittaminen Baltiaan ei ole enää yhden korren varassa. Tähän asti avainasemassa koko Baltian puolustuksessa oli Liettuaa ja Puolaa yhdistävä noin sadan kilometrin raja, Suwałkin käytävä, Valko-Venäjän ja Venäjän Kaliningradin välissä.
Tallinnasta Helsinkiin on noin 80, Liettuan ja Puolan rajalle yli 700 kilometriä.
”Kun ennen olimme napanuoralla Suwałkiin sidottu, niemen muotoinen vaikeasti puolustettava alue, Suomen liittyminen luo edellytykset Baltian maiden strategisen syvyyden kasvattamiselle”, Postimees kirjoitti.
Poliitikot ovat hallitusneuvottelujen lomassa muistutelleet suomalaisten ja virolaisten aseveljeydestä menneisyydessä.
”Vapaussodassa (1918–1920) Viron vapauden puolesta taisteli 4 000 suomalaista vapaaehtoista, toisessa maailmansodassa ´Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta´ noin 3 500 virolaista miestä”, tulevan hallituspuolue Eesti200:n puheenjohtaja
Lauri Hussar kirjoitti uutisportaali delfissä maanantaina.
Hussar kirjoitti helpotuksen tunteesta, jota voi kokea nyt, ”kun taakse jää aika, jolloin Suomi kansallisen etunsa nimissä piilotti oman todellisen olemuksensa”.
Kun Viro liittyi niin Natoon kuin EU:hun 2004, kyse samasta paluuprosessista lännen osaksi. Siksi Virossa herätti usein ihmetystä, miksi Suomi ei halua samaan tapaan länsiliittojen osaksi. Välillä sitä selitettiin suomettumisen perintönä.
Suomen merkitystä Virolle kuvaa se, että vuosia sitten Suomen saaminen Natoon kuului jopa Isamaa-puolueen vaaliohjelmaan. Presidentti
Toomas Hendrik Ilveksellä oli tapana vihjaista, että Natoon kannattaa liittyä hyvän sään aikana. Virolaisten johtajien patistelu välillä ärsytti päättäjiä Suomessa. Kysymys aiheutti ajoittain hankausta muuten hyvissä suhteissa.
Vielä vuosi sitten maaliskuussa Eesti Päevaleht kirjoitti suomenkielisen pääkirjoituksen: ”Suomi, kuulut Natoon. Älä hukkaa etsikkoaikaasi.”
Kovin epärealistisia odotuksia virolaisilla ei nyt näytä Suomen suhteen olevan. Johtavilla poliitikoilla on tapana korostaa, että Virossa ovat läsnä ”kolmen ydinasevaltion” puolustusvoimat. Yhdysvaltojen lisäksi Virossa ovat läsnä Ranska ja Britannia, joka johtaa Naton monikansallista pataljoonan taisteluosastoa.
Pääministeri
Kaja Kallas on tiiviisti toivottanut Suomen tervetulleeksi ja toivonut hyvää yhteistyötä monta kertaa, viimeksi maaliskuun lopulla.
Viron puolustuvoimien edustajat ovat eri yhteyksissä maininneet, että Suomen ilmavoimat saattaisivat mahdollisesti osallistua Baltian ilmavalvontaan. Muut Nato-valtiot vastaavat alueen rauhan ajan ilmavalvonnasta, sillä Baltian mailla ei ole omia hävittäjiä.
Virossa pidettiin pitkään ongelmana, että Suomen kanssa ei voi jakaa ilmatilannekuvaa. Nyt kysymys poistuu kuin itsestään, ja se palvelee kumpaakin maata.
Vuoden aikana Viron puolustusvoimista on kuulunut lennokkaitakin lausuntoja siitä, kuinka jatkossa olisi mahdollista sulkea Suomenlahti, mikäli Venäjä uhkaisi Suwałkin käytävää.
Viime aikoina käytännön sotilasyhteistyö on edennyt etenkin merivoimien osalta. Viro on ostanut Suomelta merimiinoja ja hankkimassa saman tyyppisiä, liki 300 kilometrin kantaman, meritorjuntaohjuksia kuin Suomi.