Suomi NATOn jäseneksi - or not?

[YliKoo]

Nyt sitten loppuu SDP:n ja Tuomiojan suunnittelema Suomen ulkopolitiikka, kun presidentti vaihtuu. Täysin epäonnistuneet turvallisuujakkaramallit ja venäjään luottaminen loppuu nyt viimeinkin. Tuurilla selvittiin, toivottavasti tulevaisuudessa, ei enää pelkkään tuuriin tarvitse luottaa.

Minun mielestä tämä on hyvä hetki uuden presidentin aloittaa.

Toivottavasti historia ei tule muistamaan Niinistöä Suomeen Natoon viejänä, koska mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.

Realiteeti on yksi juttu mikä kannattaa muistaa. Sellaiset realiteetit joita ei voi ohittaa.

Luettelen nyt muutaman realiteetin, jotka olivat liittymisen esteenä. Siis umpiseinänä.

Vas
Vihr
SDP
Kepu
Suomen kansa

Niinistö mahdollisti Suomen liittymisen NATOon. Se pienikin oljenkorsi, joka sattumalta veti, olisi ollut kovin helppo silputa taitamattomalla politiikalla. Jos Niinistö olisi lähtenyt ajamaan liittymistä, olisi edellä mainitsemani tahot haudanneet, suorin vartaloin ja silmää räpäyttämättä, ne vähäisetkin mahdollisuudet niin syvälle, että 2022 ei oltaisi löydetty edes hautakiveä, josta lähteä tonkimaan.

Kyllä syyllisiä oltiin sinä ja minä, ja Hentun Liisa. Äänestettiin sellaiset puolueet ja poliitikot valtaan, jotka pitivät huolen siitä että vakaa pohjola ja erityisasema ja muu turvaa meidät, eikä imperialistisen lännen kelkkaan pidä lähteä.

Jos viittaat siihen galluppiin, jossa 51 prosenttia olisi kannattanut liittymistä jos valtiojohto olisi sitä suositellut, niin kannattaa muistaa että valtiojohto ei ole pelkästään TP. Ei sinne päinkään, sanoi mustalainen kun nimeä kysyttiin.

 

[Heikkiv]

Siis minullahan ei ole ollut mitään Niinistöä vastaan. Eikä ole edelleenkään.
Mutta on aikansa tuotos. Ehkä ei vaan mitenkään pystynyt rimpuilemaam ulos SDP:n paaluttamasta ulkopolitiikasta. Jota siis toki tuki nuo mainitsemasi puolueet. Ja osa muidenkin puolueiden kansanedustajista.


Nurmi toki maalailee taas isolla pensselillä, mutta tuo kaveruus Tuomiojan kanssa on kyllä totta.

Analyysi: Näin Alexander Stubb muuttaa Suomen linjaa – Sauli Niinistön vakauspolitiikka lentää lepikkoon

Vakauspolitiikka poistuu ylimmän valtionjohdon lausunnoista. Alexander Stubb määrittelee uudeksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan opiksi ”arvopohjaisen realismin”, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa analyysissaan.

www.iltalehti.fi

 

[YliKoo]

Nurmi toki maalailee taas isolla pensselillä, mutta tuo kaveruus Tuomiojan kanssa on kyllä totta.

Kaveruudesta riippumatta tuo liikku ei vain olisi ollut mahdollinen.

Me oltiin ihan helvetin suomettuneita 24.2.2022 asti. Jokainen merkittävä poliitikko tiesi, että jos lähtee NATO-lippu kourassa vaaleihin, niin jää henkilökohtainen etu saavuttamatta. Ja mukaan valituista valikoitui puolueiden johto.

Kun valtion päämies tietää realiteetit, että jos hakemus otetaan oikeaan keskusteluun, nousee sellainen vastarinta ettei tosikaan, mitä voi tehdä? Itänaapuri olisi tarjonnut sivustatukea pyytämättä vaan ei yllätyksenä. Niinistön kaudella raha virtasi itärajan yli, ja pikku vinkit Fortumin ja Finnairin asemasta, kaasukaupasta, Saimaan kanavasta, pakolaisvirrasta rajan yli olisi tukenut meidän kotimaista idänkuoroa.

Pekkariset, Heinäkuormat, Vanhaset, Lehtomäet ja Tuomiojat eivät olisi pitäneet agendaansa sordiinolla, vaan me oltaisiin julistettu yksipuolinen YYA, jossa NATOlla ei olisi ollut mitään sijaa.

Joku tarina turvallisuuskehyksestä piti olla, vai olisiko Presidentin pitänyt todeta ääneen, että ihan armoilla ollaan.

 

[PEMM]

Me oltiin ihan helvetin suomettuneita 24.2.2022 asti.

Naton kannalla oli vain me, russofoobikot ja sotahullut. Tärkeintä oli, ettei venettä keikuttamalla haitata kauppaa. Sotaa ei muutenkaan voi koskaan tulla, ja jos tuleekin, niin ei meitä natomaat auta ja vaikka jos auttaisikin, niin naapuri voi aina nappulaa painaa, ja silloin meistä jokainen on mutantti tai vainaa jne. Keskustelu oli sitä, että Naton kannattaja yritti perustella ja vastustaja heitti tuollaisen onelinerin. Kansa nyökytteli ja jatkettiin seuraavaan aiheeseen.

 

[YliKoo]

Sotaa ei muutenkaan voi koskaan tulla, ja jos tuleekin, niin ei meitä natomaat auta ja vaikka jos auttaisikin, niin naapuri voi aina nappulaa painaa, ja silloin meistä jokainen on mutantti tai vainaa jne.

Ja meidän pojat viedään maailmalle kuolemaan imperialistisen USAn etujen vuoksi

 

[Venom_Snake]

Kaveruudesta riippumatta tuo liikku ei vain olisi ollut mahdollinen.

Me oltiin ihan helvetin suomettuneita 24.2.2022 asti. Jokainen merkittävä poliitikko tiesi, että jos lähtee NATO-lippu kourassa vaaleihin, niin jää henkilökohtainen etu saavuttamatta. Ja mukaan valituista valikoitui puolueiden johto.

Kun valtion päämies tietää realiteetit, että jos hakemus otetaan oikeaan keskusteluun, nousee sellainen vastarinta ettei tosikaan, mitä voi tehdä? Itänaapuri olisi tarjonnut sivustatukea pyytämättä vaan ei yllätyksenä. Niinistön kaudella raha virtasi itärajan yli, ja pikku vinkit Fortumin ja Finnairin asemasta, kaasukaupasta, Saimaan kanavasta, pakolaisvirrasta rajan yli olisi tukenut meidän kotimaista idänkuoroa.

Pekkariset, Heinäkuormat, Vanhaset, Lehtomäet ja Tuomiojat eivät olisi pitäneet agendaansa sordiinolla, vaan me oltaisiin julistettu yksipuolinen YYA, jossa NATOlla ei olisi ollut mitään sijaa.

Joku tarina turvallisuuskehyksestä piti olla, vai olisiko Presidentin pitänyt todeta ääneen, että ihan armoilla ollaan.

Ja 2014 jälkeen en usko, että ennen kuin Ukraina jumiutti koko ryssän sotavoimat lihamyllyynsä niin sitovasti, että Kremliltä ei löytynyt enää mihinkään muuhun rahkeita sotilaallisesti, että (huomioon ottaen kuinka kauan ratifiointiin meni + se että edes päästiin tarkkailijajäseneksi Turkin venkoilun takia) olisimme kerenneet hakea saatika päästä NATO:n jäseneksi ennen kuin ryssä olisi jonkun rajaselkkauksen keksinyt ja saanut aikaan. Otetaan huomioon, että meillä meni 11 kuukautta NATO:n jäsenhakemuksesta NATO:n jäsenyyteen. Tuota lyhyemmässä ajassa ryssä keräsi parisataatuhatta maavoimien solttua Ukrainan rajalle ja passitti ne rajan yli.

Niiltä, jotka vinkuu ja monkuu, että 2014-2021 vuosina ei haettu NATO:n jäseneksi, kertokaa nyt ihmeessä kun olette salattuun tietoon käsiksi pääsevän valtionjohtoakin tietävämpiä ja taitavampia kansakunnan ylimmäksi TurPo-kuiskaajiksi itsenne mieltävät, että mikä se teidän työkalupakin taikameisseli on, jolla kaikki nuo riskit oltaisiin minimoitu ja menty heittäen NATO:on?

 

[Heikkiv]

Niiltä, jotka vinkuu ja monkuu, että 2014-2021 vuosina ei haettu NATO:n jäseneksi, kertokaa nyt ihmeessä kun olette salattuun tietoon käsiksi pääsevän valtionjohtoakin tietävämpiä ja taitavampia kansakunnan ylimmäksi TurPo-kuiskaajiksi itsenne mieltävät, että mikä se teidän työkalupakin taikameisseli on, jolla kaikki nuo riskit oltaisiin minimoitu ja menty heittäen NATO:on?

Siis hetkinen. Nythän on kyse siitä että tuollaista ei edes mietitty ennen eikä jälkeen 2014. Eihän tuollaista nimenomaan edes saanut miettiä ja koko asiasta sai heti poltinmerkin jos edes mainitsi asian. Se oli se linja ja jos muuta yritti, se oli poliittinen ura käytännössä ohi. Näin oli Halosen aikana ja tämä sama jatkui Niinistön aikana. Siitä tässä on kysymys. Koskaan ei ole Suomessa ollut oikea aika Natolle.

Jos Ahtisaari olisi istunut toisen kauden, se olisi Suomen Natoon viennyt. venäjä ei olisi silloin sitä pystynyt estämään. Mutta kun tuli punanoita, siinä meni heti 12 v ja siihen perään Niinistö 12 v , se oli sitten siinä.

 

[Heikkiv]

Ja meidän pojat viedään maailmalle kuolemaan imperialistisen USAn etujen vuoksi

Kuolevat USA:n sytyttämissä öljysodissa, josta vain inhat USA:n kapitalistit hyötyvät. Ystävällinen naapurimme, rauhanohjuksineen, voisi tästä myös pahoittaa mielensä ja olisi pakoitettu käyttämään täysin ylivoimaista armeijaansa, estääkseen suurimmat maailman vääryydet.

 

[Starpom]

Ukrainallakin on turvatakuut ja silti kävi kuten kävi.

Näihin Clintonin ja Jeltsinin turvatakuihin Ukraina vetoaa

Ukrainan ulkoministeriö on kaivanut esiin liki 20 vuotta vanhan sopimuksen, jossa Venäjä, Yhdysvallat ja Britannia antavat turvallisuustakuut Ukrainalle.

www.is.fi

Suhtaudun kovin epäileväisesti Suomen kykyyn vastata Venäjän agressioon aikana ennen Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi sai turvatakuita mm JEF-allianssilta. Yhtä kaikki Suomelle Venäjän agressio olisi ollut elämän ja kuoleman kysymys, apujoukoille kysymys on sen hetkisestä rahatilanteesta ja kunkin maan poliittisesta tahdosta. Tilanteen vyöryessä päälle, monikansallisten valmiusjoukkojen organisointi ja logistiikka vievät aikaa vähintään viikkoja. Ukrainaa autetaan kyllä, mutta verkkaisesti. Miksi apu Suomelle olisi ollut yhtään sen kiireellisempää? Toisaalta eipä Venäjäkään salassa saisi kokoon 100k-200k joukkoja Suomen rajan pintaan.

 

[Heikkiv]

Jätetään hieman Nato syrjään ja mietitään näitä muita Niinistön tekemisiä venäjän suuntaan. Väitän että kun arkistot joskus avautuu, Niinistön kausi ei näyttäydykkään niin kovin positiivisessa valossa.

Kaikkihan muistaa hänen touhotuksen Arktisen neuvoston asioista. Tämähän oli Niinistön yksi lempilapsista. Minusta tässäkin presidenttiä uunotettiin aika pahasti tuolta idän suunnalta. venäjällä oli ihan omat strategiset tarpeet, mihin sopi hyvin tuo puuhasteleva ja hyvin sinisilmäinen asenne arktista aluetta kohtaan.

Tästä enemmän tämän keskustelun loppupuolella:

 

[moikkari]

Tsiisus, äänestys oli lähinnä muodollisuus tuossa vaiheessa kun kansan mielipide oli niin vahva:

Kansanedustaja Merja Kyllönen: Nato stressasi niin paljon, että jotkut kansanedustajat tukeutuivat nukahtamislääkkeisiin

Juhlapuheissa ylistetään poliitikkoja, jotka tuovat poikkeavia ajatuksia keskusteluun, mutta arki on rankkaa. Vaikeassa päätöstilanteessa jotkut tarvitsevat nukahtamislääkkeitä.

yle.fi

"Merja Kyllösen mukaan joillakin kansanedustajilla – niin Nato-jäsenyyden vastustajilla kuin kannattajillakin – päätösstressi kasvoi niin kovaksi, että he tukeutuivat nukahtamislääkkeisiin."

"– Jokaisen piti tulla ulos Nato-kannallaan. Niiden, jotka tulivat sillä myönteisellä, ei tarvinnut perustella sen enempää. Ne harvat, jotka olivat kriittisiä, ihan himmeät perustelut piti olla. Niitä valmisteltiin päivätolkulla. Joka pilkun paikka tarkastettiin."

Tietysti siellä oli myös paine koska haluttiin näyttää että Suomi on yhtenäinen!

 

[YliKoo]

Suomen Kuvalehden näkemystä.

Kirjaote: Suomen askeleet pois karhun kainalosta

SK julkaisee otteen Jättiläisen jalanjäljet -kirjasta, joka kuvaa Suomen matkaa sotien jälkeisestä ajasta aina Naton kynnykselle asti.

suomenkuvalehti.fi

Suomen valinta Nato-jäsenyyden ja sen torjunnan välillä oli totinen paikka. Se kuitenkin on ilmeistä, että jäsenyyden torjuminen olisi ollut dramaattinen täyskäännös. Se olisi merkinnyt luopumista täydestä suvereniteetista. Sillä ratkaisulla Suomi olisi asettunut vapaaehtoisesti Venäjän etupiiriin ja palannut yya-tilannetta muistuttavaan asemaan ilman muodollisen sopimuksen pakkopaitaa. Oman liikkumatilan rajaaminen ei ole missään oloissa järkevää politiikkaa. Sillä tiellä on odotettavissa aina vain nöyryyttävämpiä vaatimuksia.

Ennen Suomen Nato-jäsenyyttä turvallisuusdebatin ytimenä oli arvuuttelu siitä, miten Venäjä hinnoittelisi Suomen Natoon liittymisen. Varovaisimmat olettivat sotilaallisen reaktion niin rajuksi, että olisi ollut viisainta luopua liittoutumisen mahdollisuudesta. Sitä suositteli myös Ulkopoliittisen instituutin suojiin kokoontuneen asiantuntijaryhmän Nato-raportti vuonna 2016.

Vuonna 2016 loihe Suomen valtiohoitajapuolueen puheenjohtaja lausuman, luettuaan edellä mainitun selvityksen, näin:

ALEXANDER STUBBIN (kok) pääministerikaudella tilattu Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys julkaistiin viime viikolla.

Huomio kiinnittyy siihen, keiden näkemyksiä raporttia koottaessa on kuultu. Selvitystä varten haastateltujen joukosta näyttävät puuttuvan kokonaan esimerkiksi Aleksanteri-instituutin asiantuntijat.

Pitkäaikaisen pääministeripuolueen nokkahenkilö puolestaan, pari vuotta Krimin anneksoinnin jälkeen, toteaa:

Silloinen keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila arvosteli Akaan Seudussa Ulkopoliittista instituuttia ”Naton haarakonttoriksi” ja katsoi, ettei veromaksajien rahoilla tehdyn selvityksen luulisi esittelevän faktana asioita, jotka ovat reaalielämälle ”täysin vieraita”.

Hyppy Natolangasta tänne.

Palstan keskusteluissa on toistuvasti vedottu muutamaan galluppiin, jossa niukka enemmistö suomalaista olisi valmis kannattamaan liittymistä, mikäli valtiojohto sitä suosittelisi. Tästä on vedetty johtopäätös, että Presidentti Sauli Niinistö olisi torpannut jäsenyyden jättämällä tuon suosituksen antamatta.

Valtiojohto ei ole ollut enää muutamaan mieshenkilöpolveen synonyymi presidentille. Kyllä ensisijainen vastuu on meillä äänestäjillä, jotka haluttiin liisat ja antit meitä edustamaan.

 

[Panssari Salama]

Valtiojohto ei ole ollut enää muutamaan mieshenkilöpolveen synonyymi presidentille. Kyllä ensisijainen vastuu on meillä äänestäjillä, jotka haluttiin liisat ja antit meitä edustamaan.

Ehkä näinkin. Mutta samanaikaisesti johtavat poliitikot, myös TP "unilukkari" Niinistö pitivät huolta, että Venäjälle negatiivisia uutisia, saati skenaarioita ei saa julki tuoda eikä julkisuudessa käydä. Äänestäjille varsinaista herkkusienikohtelua koko rahan edestä.

 

[YliKoo]

Äänestäjille varsinaista herkkusienikohtelua koko rahan edestä.

SItä saa, mitä tilaa.

Vuoden 2006 presidentinvaaleissa Niinistön gallupit laski saman tien, kun hän otti hiukan positiivisemman kannan Naton suuntaan.

"Minä en ole siis Natoon menossa, hän on menossa"

Arvaatko kuka noin sanoi, ja voitti.

 

[Panssari Salama]

SItä saa, mitä tilaa.

Vuoden 2006 presidentinvaaleissa Niinistön gallupit laski saman tien, kun hän otti hiukan positiivisemman kannan Naton suuntaan.

"Minä en ole siis Natoon menossa, hän on menossa"

Arvaatko kuka noin sanoi, ja voitti.

Se oli 2006 se. Niinistöstähän tuli uusi Kekkonen käytännössä. Mitä sanoi, tai vihjasi, niin perässähiihtäjät kompastuivat toisiinsa ollessaan kovasti samaa mieltä.

 

[YliKoo]

Se oli 2006 se. Niinistöstähän tuli uusi Kekkonen käytännössä. Mitä sanoi, tai vihjasi, niin perässähiihtäjät kompastuivat toisiinsa ollessaan kovasti samaa mieltä.

No nyt tuli luonnehdinta

 

[Panssari Salama]

No nyt tuli luonnehdinta

No joo, pienellä koolla piti kirjoittaa. Mutta onhan tämä ihmeellinen yhden totuuden maa kerrallaan. Kuka ruodusta poikkeaa se kivitetään, ml. media.

 

[YliKoo]

No joo, pienellä koolla piti kirjoittaa. Mutta onhan tämä ihmeellinen yhden totuuden maa kerrallaan. Kuka ruodusta poikkeaa se kivitetään, ml. media.

Se mitä omalla inttämiselläni jahtaan on, että kansa teki valinnan. Se toistuvasti valitsi poliitikot, jotka muodostaessaan hallitusta eivät kirjanneet Nato-jäsenyyttä tavoitteekseen, päin vastoin Kokoomusvetoinen hallitus kirjasi ohjelmaansa, että jäsenyyttä ei valmistella.

Käytännössä kaikkien puolueiden johtohenkilöt vastustivat hakemista kaikessa toiminnassaan. Joka tosissaan yritti, teilattiin kuten Nuorsuomalaiset. Kokoomus mutisi jotakin ja hymisteli, mutta ei kertaakaan ottanut vaaliteemaksi.

Tälle kaikelle on yksinkertainen syy, eikä se ole Sauli Niinistö. Elimme edelleen YYA-aikaa, vaikka Neuvostoliitto oli kaatunut. Olimme, jos emme suoraan riippuvaisia, niin hyvinvointimme kautta olimme sitä. Laman jälkeen idänkauppa toipui, Fortum investoi, Finnairilla oli vahva asema koska Siperian ylilennot, Saimaan kanava, kaasu- ja öljykauppa jne. Siinä oli kiristysruuvia, jota käytettiin positiiviseen suuntaan, eikä yksikään puolue tai poliitikko halunnut tuhota uraansa horjuttamalla tuota. Usko rauhanomaiseen rinnakkaiseloon kävi läpi koko kansan ja sen edustajien.

Halonen myötäili avoimesti ja kertoi, että Suomella ja Venäjällä on yhteiset ihanteet ja tavoitteet. Niinistön oli tehtävä realiteetista hyve, ja kursittava tuosta idän ihanuudesta turvallisuuslinja, joka olisi jotakin. Nimenomaan jotakin, koska muuta ei ollut kuin nuo neljä naureskeltua pilaria.

Vaihtoehto olisi ollut keskustelu asiasta, jonka olisimme itse ampuneet alas. 2015 - 2016 pakolaistulva itärajan yli oli muistutus meille, että se on ryssä joka näyttää mistä päin tuuli käy. Kotimaassa oli lehtomäet ja kiljuset ja tuomiojat ja vanhaset valmiina toteuttamaan kotimaisen operaation, jos vaikkapa Kokoomus, Soinin Perussuomalaiset tai ehkä Niinistö olisi tehnyt vakavan aloitteen. Idän suosiollisella tuella olisimme järjestäneet NatoOption™ juhlalliset hautajaiset. Olisimme taas olleet ylimmät ystävät, ja niin rähmällään kuin vain voi.

 

[Panssari Salama]

Jaan tämän Kirjat-vitjan referaatin ex-diplomaatti Hannu Himasen kirjasta "Missä enkelitkin pelkäävät" tännekin. Kattaa ajan jakson ennen jäsenyyttä ja jäsenyyden hakemisen.

Varaus ex-Moskovan diplomaattimme Hannu Himasen "Missä enkelitkin pelkäävät" kirjasta saapui perjantaina, hain eilen, ja nyt ehtinyt lukemaankin.

Himanen käy läpi vuosia 2019-2023 pohjautuen muistiinpanoihinsa ja mm. artikkeleihinsa, joista erityisesti Pohjalainen-Ilkan kuukausittaiset kolumnit tuotu hyvin taustoitettuna mutta ei jälkiviisaana esille. Hyvin oli Himasen nenä tulkinnut asioita jo etukäteen.

Aika ennen Nato-jäsenyyttä tuntuu jo lähes toiselta aikakaudelta, tämä näkyy mm. artikkeleiden varovaisina sanamuotoina. Johdonmukaisesti Himanen kuitenkin huomioi TP Niinistön johdonmukaista Nato-jäsenyyden vahvistamista, sekä samanaikaista hivuttautumista vahvempiin ja vahveempiin presidentin valtaoikeuksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vääjäämättä tällaiselle kuuskytluvun lapselle tulee mieleen eräs toinen pitkäaikainen vatiomme päämies, joka uskoi maailmassa olevan tilaa suurvaltojen välissä, ja hyvien henkilökohtaisten Venäjä-suhteiden riittävyyteen. Olihan julkisuudessa muutama heitto Niinistön kolmannesta presidentinkaudestakin...

Olen nyt päässyt vuoden 2021 loppuun. Jonnet eivät, mutta muistammeko mekään, miten Putin esitti vaatimuksensa lännelle virallisena kantanaan? Kaikki Naton 1997 jälkeen tulleiden jäsenmaiden osalta aseistusta tulee riisua, ja uusia jäsenmaita ei sallita.

Olihan tuo pysäyttävä hetki. Aina spekuloitu, mitä se Venäjä sanoisi, jos liitymme. Emme liittyneet. Ja sitten Putin sanoi selkeästi ja yksiselitteisesti, että Venäjä ei enää hyväksy yhtään uutta jäsenvaltiota.

Nyt toki tiedämme, että tuo oli tarkoituksella sellainen julkilausuma, jonka tiedettiin olevan mahdoton lännelle. Joten Putin oli sitten "oikeutettu" toimiinsa, kun länsi hänen maltillisen ehdotuksena hylkäsi. Mutta samalla koko Suomen NL:n hajoamisen jälkeisen ulpo/turpo-politiikan täydellinen mahalasku ja epäonnistuminen pelottavalla tavalla.

No, onneksi jämähti Ukrainan aroille.

Nyt sitten vuosien 2022 ja 2023 kimppuun...

Kirja luettu. Muutama huomio kahdesta jälkimmäisestä vuodesta, ja niiden ympärillä käydyistä erilaisista keskusteluista.

Nato-optio. Himanen vahvistaa näkemyksen, että todellisuudessa "Nato-optio" oli Naton vastustajien työkalu. "Meillä on tämä Nato-optio, jos olosuhteet muuttuvat". No, muuttuivat ne. Himanen antaa täyden tunnustuksen kansalaismielipiteelle, joka hänen mukaan käytännössä vei Suomen kohti ripeää jäsenyyden hakemista.

Kurmottaa samalla poliittisia johtajiamme johtamisen puutteesta. Muistuttaa, miten jopa tp-utvassa loppuun asti saatiin arvailla, mitä mieltä Niinistö oli asiasta, kuten RKP:n Anderssonin muistelmat todistavat.

Ahvenanmaan konsulaatin sulkematta jättämistä ei voi ymmärtää. "Syöttivät suoraan lapaan", sulkemalla ne pari Suomen konsulaattia ensin itse. Ihmettelee tarkoitushakuista Ahvenanmaan demilitarisoinnin (v. 1921 sopimus) ja Ahvenanmaan "konsulaatin" (v.1940 sopimus) koplaamista yhteen. Se olikin erikoinen episodi.

Muutoin jatkaa johdonmukaisesti perustelujaan, miten nykyinen kaksijakoinen ulkopolitiikan johtajuus ei toimi, kannattaen parlamenterismiin siirtymistä ja vallan keskittämistä eduskunnan tahdon alaiselle valtioneuvostolle. Mitään erityisiä perusteluja ei myöskään ole sille, että TP olisi Nato-edustaja. Niinistö otti kaiken vallan kuten joka ei ollut paikalleen naulattu, kuten se kuuluisa kasakka.

Lukusuositus. Pitää katsoa jos tulee tarjouksessa vastaan, niin ostanpa omaan hyllyyn muistoksi tästä ajanjaksosta.

 

[Vonka]

Jostain syystä en luota Hannu Himaseen yhtään. En kyllä luota muihinkaan taistolaisten kellokkaisiin takinkääntäjinäkään enkä kuuna päivänä kuvittelisi, että heidän "muistelonsa" olisi luotettava kuvaus.

TP-Utva kokoontui sunnuntaina 27. helmikuuta 2022. Niinistö kertoi ministereille, että hän yrittäisi tavata Bidenin.

Hän lähti miltei välittömästi tapaamassa Bideniä. Sen jälkeen, tarkalleen 3. maaliskuuta 2022, Niinistö söi illallista republikaanien johtajan, senaattori Mitch McConnellin, kanssa ja sai lupauksen, että myös republikaanit tukisivat Suomen Nato-jäsenyyttä.

Niinistö keskusteli myös Lindsey Grahamin kanssa. Sen jälkeen (4. maaliskuuta) Niinistö vieraili vielä Valkoisessa talossa ja tapasi Bidenin. Hän paljasti suomalaisten olevan myös Trumpiin yhteydessä epävirallisesti. Tähän oli syy: Trumpin vaikutusvalta republikaaneissa.

Tehtävän Niinistö antoi Mikko Hautalalle.
Hautala kertoi Nurmen haastattelussa: "Näissä keskusteluissa hän esitti kyllä tarkkoja kysymyksiä. Keskustelut olivat hyvin asiallisia. Hän halusi ymmärtää meidän politiikkamme pohjat ja syyt. Ne hän minusta kyllä hyvin ymmärsikin."

Näin Suomesta ei tullut sisäpoliittista kiistakysymystä Amerikkaan.

Tätä sanotaan diplomatiaksi. Tuolla tasolla hommaa ei kukaan osannut junailla paremmin kuin Niinistö, ei ainakaan joku Li Andersson tai Marin. Se että ministerit eivät tunteneet kaikkia peliliikkeitä, on vain hyvä. Ei tarvinnut silloin mediankaan tietää.