Armeijan jättihankinnat vievät Suomen puolustusmenot Nato-tasolle – ”Isoissa asioissa myös politiikka painaa”
Uusilla hankinnoilla puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kohoaa 2020-luvulla jo 1,7–1,9:ään prosenttiin. Nato-mailla tavoite on kaksi prosenttia.
KOTIMAA 15.11.2016 2:00 Päivitetty: 15.11.2016 6:50
Eeva Palojärvi HELSINGIN SANOMAT
JUHA METSO
Jussi Niinistö
SUOMI valmistelee puolustusvoimien jättihankintoja keskellä turvallisuuspolitiikan maailmanmyllerystä. Merivoimien laivaostoilla ja tulevilla hävittäjäkaupoilla Suomi nostaa puolustusmenonsa jo tukevasti Nato-tasoille.
Donald Trumpin valinnan jäljiltä Hornetien korvaajat veikataan löytyvän Yhdysvalloista.
Eduskunnan on määrä tehdä periaatepäätös suurhankinnoista puolustusselonteossa, jonka hallitus antaa eduskunnalle tammikuussa.
HS:n tietojen mukaan noin 20-sivuinen selonteko keskittyy perustelemaan tulevia suurhankintoja. Täsmähinnoista tai rahoituksesta ei vielä kerrota. Karkeasti on arvioitu, että laivat maksavat 1,2 miljardia euroa, hävittäjät 7–10 miljardia.
LAIVAKAUPPA on määrä viedä läpi kuluvalla vaalikaudelle. Vuoden 2019 bujdettikehykseen on laivoille merkitty jo 260 miljoonaa euroa.
Rauman telakka tosin julkisti kaupoista yllättäen jo esisopimuksen, vaikka sinetti hankinnasta vielä uupukin.
Hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa Suomi liputtaa läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin ja Natoon. Perusteet sisältyvät sellaisinaan puolustusselontekoon. Arvokkaaseen hävittäjähankintaan sisältyy siten myös vahva turvallisuuspoliittinen viesti.
HANKINTAMAAKSI onkin ryhdytty veikkaamaan jopa hallituspiirejä myöten Yhdysvaltoja, vaikka hankinnan päättää vasta seuraava hallitus vuonna 2021.
Puolustusministeri
Jussi Niinistö (ps) myöntää, että kauppa on myös politiikkaa. Parasta konetta silti Suomelle haetaan.
”Puolustushallinto valmistelee kauppaa kyllä suorituskyky edellä.”
”Isoissa asioissa tietysti aina myös politiikka painaa. Ja jos ajatellaan Hornet-hankintaa, poliitikot ovat jälkikäteen sanoneet, että kaupalla oli myös turvallisuuspoliittinen merkitys”, Niinistö sanoo.
HANKINNOILLA puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) pysyy ensi vuosikymmenellä korkeana ja myös Naton suosituslukemissa.
Nato-tavoite on nyt kaksi prosenttia, Suomen osuus oli viime vuonna 1,3 prosenttia.
Jos Suomi laskee mukaan sotilaseläkkeet, osuus nousee 1,5 prosenttiin.
Uusilla hankinnoilla luku kohoaa 2020-luvulla jo 1,7–1,9:ään. Jos varusmiespalvelusajan menetetty hyöty ja rajavartiolaitoksen menot ynnättäisiin mukaan, osuus lähentelisi jo nytkin kahta prosenttia.
HÄVITTÄJÄKAUPOISTA kisaa viisi valmistajaa neljästä maasta: Saab (Ruotsi), BAE Systems (Britannia), Dassault (Ranska) sekä Boeing ja Lockheed Martin (USA). Suomen tietopyyntöön vastauksia odotetaan ensi viikolla.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
Matti Vanhanen (kesk) vakuuttaa, että aito kisa tulee.
”Selonteko laaditaan vaiheessa, jossa tarjouskilpailu on vasta käynnissä. Selonteon sanonnoista ei voi hävittäjähankinnan osoitetta päätellä. Eikä Suomi voi antaa etukäteen pienintäkään vinkkiä siitä, että kilpailu olisi leikkiä.”
”Ei olla vielä edes niillä näppäimillä, että mietitään, mistä maasta. Suorituskyky edellä mennään”, painottaa myös parlamentaarisen seurantaryhmän vetäjä,
Seppo Kääriäinen (kesk).