Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883

Mielenkiintoinen video, joka tuo esille, että jos saadaan todennettua, että Erdoganilla olisi joitakin sopimuksia Putinin kanssa, Turkki voidaan NATO:n sopimusten perusteella sen jälkeen sulkea NATO:n päätöksentekoprosesseista pihalle, ja sen jälkeen heillä ei mahdollisesti ole enää mitään sanottavaa Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyteen. Joten toivotaan, että esim. CIA ja Mi6 ovat nyt penkomassa kaikki Erdoganin yksityisasiat perinpohjin.
Olennaista pitäisi olla se että Erdogan kusee yhteisiin muroihin ja esittää aivan käsittämättömiä vaateita. Miksi hän niin tekee on lopulta yhdentekevää. NATO-maiden pitää päättää onko Turkki niin arvokas että koko järjestön kannattaa jäädä öykkärin panttivangiksi. Venäjällä hykerrellään joka tapauksessa olipa lopputulema mikä tahansa. Turkki pelaa nyt Venäjän pussiin.
 
NATO-maiden pitää päättää onko Turkki niin arvokas että koko järjestön kannattaa jäädä öykkärin panttivangiksi.
Käsittääkseni NATO sopimuksen 12 artiklan mukaan sopimuksen ehtojen muuttaminen voisi käynnistyä kunhan joku vaan sellaisen laittaa vireille.
Mikäli 29 maata on samanmielisiä, niin säännöthän vaihtuvat aika vikkelästi, eikä sellaiseen suuntaan mitä Turkki on toivonut.


.
 
Käsittääkseni NATO sopimuksen 12 artiklan mukaan sopimuksen ehtojen muuttaminen voisi käynnistyä kunhan joku vaan sellaisen laittaa vireille.
Mikäli 29 maata on samanmielisiä, niin säännöthän vaihtuvat aika vikkelästi, eikä sellaiseen suuntaan mitä Turkki on toivonut.


.
Köh, artiklassa 11 sanotaan:
"Sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti."

Wikipedia kertoo Turkista:
"Turkin kansanäänestys perustuslaista pidettiin 16. huhtikuuta 2017. Kansanäänestyksessä päätettiin 18 uuden lakimuutoksen hyväksymisestä Turkin perustuslakiin. Kun lakimuutokset hyväksyttiin, pääministerin virka lakkautetaan ja vallitseva parlamentaarinen järjestelmä vaihdetaan presidenttijohtoiseksi.[1]"

Artiklan 11 korjaamista pitäisi ehkä harkita. Tässä voidaan jäädä tällaisten Turkin autoritääristen muutosten vangiksi.
 
Köh, artiklassa 11 sanotaan:
"Sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti."
Käsitykseni mukaan artikla 11 määräys tarkoitti vuonna 1949 tehtyä alkuperäistä sopimusta ensisijaisesti.
Artikla 12 edelleen mahdollistaa sopimussisällön muuttamisen keskustelun ja jos se johtaa uuteen sisältöpäätökseen 29 maan kannattamana - Turkki jää aika yksin.

.
 
rysturk.png

Hyvin näyttäisi Natojäsen turkin ja venäjän ulkoministerit tulevan keskenään toimeen kun noin naurattaa.
Kyllä siellä on pöydän alla lyöty kättä päälle ties vaikka mistä.

Tässä pitkälle ajateltu ehdotelmani vastaukseksi turkin vaatimuksiin;

"EI"
Yst.Terv. Suomi
 
Tyylipisteitä ei Erdogan ainakaan saa. Vaan saako mitään muutakaan, mitä on hakemassa? Samaan hengenvetoon pakko todeta, että toisaalta Turkki on kyllä aivan keskeinen NATO-maa Lähi-Idän kaaoksessa, vaikka toki itsekin siellä lusikka syvällä sopassa.

Alkaa tämä jo tympiä aika lailla. Ei lähde P. Salaman perhe Turkin lomalle ihan toviin eikä cotwaseen.

 
Suomi (ja Ruotsi) ovat vasta jättäneet hakemuksensa NATO:n jäsenyydestä...
- asian normaali käsittelujärjestys lienee että NATO:n jäsenet päättävät kokouksessaan miten hakemukseen suhtaudutaan..
- erilaisia näkemyksiä saattaa nousta esille?

Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa siitä miten hakemuksia käsitellään...
- NATO:n tulevan (kesäkuun lopulla) kokouksen jälkeen tiedämme tarkemmin miten asia etenee.

Minun tietojeni mukaan NATO:ssa on jäseninä muitakin maita kuin Turkki..
- vaikka uusien maiden jäsenhakemuksista päätetään yksimielisyysperiaatteella niin tuskinpa NATO:n hallinto toimii ja tekee päätöksiään pelkästään siten mitä Turkki määrittelee.
- NATO:lla on olemassa kaikkien jäsenmaiden hyväksymät säännöt, periaatteet ja päätökset järjestön toiminnasta ja tarkoituksista. Jäsenmaiden keskinäinen vastuu/oikeudet tarkoittaa paljon muutakin kuin yhden maan esittämiä (varsin kyseenalaisia) vaatimuksia.
- ehkä jonkun nettikirjoittelijan mielestä tällä ole mitään merkitystä - yksittäiset jäsenmaat (=Turkki) voivat tehdä mitä tahansa. Itse olen kokonaisuudesta toista mieltä. NATO:n täytyy pitää huolta omasta uskottavuudestaan. 30 valtion muodostama yhteinen turvallisuusliitto ei voi rampautua yhden jäsenmaan vaatimuksiin.
- voisin veikata että todennäköisesti myös kaikkien muiden jäsenmaisen (kuin Turkki) mielipiteitä huomioidaan NATO:n päätöksissä. Myös monissa muissa asioissa kuin uusien hakijamaiden jäsenyydestä päätettäessä.

Selvää on että Suomen ja Ruotsin jäsenyyskäsittely kestää oman aikansa. Hakijat ovat jo hoitaneet oman osuutensa ja täyttävät ne vaatimukset joita uusilta jäsenmailta edellytetään.
- NATO:n nykyisten jäsenmaiden yhteisenä tehtävänä on hakemusten käsittely..jää nähtäväksi kuinka se siinä onnistuu?

Mihinkään hätään tai hötkyilyyn ei ole tarvetta. Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen uskottavuus on jo pelkän NATO:n jäsenhakemuksen vuoksi noussut merkittävästi paremmaksi kuin aikaisemmin.
- Suomi ja Ruotsi ovat konkreettisesti sitoutuneet länsimaiden yhteiseen turvallisuusjärjestelmään.
- Puolustusliiton jäsenyyden virallinen vahvistaminen koittaa sitten aikanaan. Ehkä viimeisten nimien saaminen paperiin kestää oman aikansa mutta kaikella on aikansa.
 
Tyylipisteitä ei Erdogan ainakaan saa. Vaan saako mitään muutakaan, mitä on hakemassa? Samaan hengenvetoon pakko todeta, että toisaalta Turkki on kyllä aivan keskeinen NATO-maa Lähi-Idän kaaoksessa, vaikka toki itsekin siellä lusikka syvällä sopassa.

Alkaa tämä jo tympiä aika lailla.
Mikä hätä tässä enää olisi? Vastahan Suomi sai jätettyä jäsenhakemuksensa...jo pelkästään se oli iso askel Suomen päättäjiltä.

Eikä NATO ole vielä ehtinyt pitää kokoustaan ja käsitellä hakemusksia...ehkä jo heinäkuun alussa tiedämme lisää.

Virallisesti jäsenyys tulee kun on tullakseen. Järjestössä on 30 jäsenvaltiota joilla kaikilla on sanansa sanottavana organisaation toiminnasta ja tavoitteista. Kysymys ei ole pelkästään Turkin mielipiteistä.
- Suomi ja Ruotsi täyttää kaikki jäsenedellytykset, mutta ymmärrettävästi jäsenyyden virallinen hyväksyminen vie oman aikansa...kuukausia, vuosia tai vaikkapa vuosikymmeniä.
 
Mikä hätä tässä enää olisi? Vastahan Suomi sai jätettyä jäsenhakemuksensa...jo pelkästään se oli iso askel Suomen päättäjiltä.

Eikä NATO ole vielä ehtinyt pitää kokoustaan ja käsitellä hakemusksia...ehkä jo heinäkuun alussa tiedämme lisää.

Virallisesti jäsenyys tulee kun on tullakseen. Järjestössä on 30 jäsenvaltiota joilla kaikilla on sanansa sanottavana organisaation toiminnasta ja tavoitteista. Kysymys ei ole pelkästään Turkin mielipiteistä.
- Suomi ja Ruotsi täyttää kaikki jäsenedellytykset, mutta ymmärrettävästi jäsenyyden virallinen hyväksyminen vie oman aikansa...kuukausia, vuosia tai vaikkapa vuosikymmeniä.
Toki, silläpä tuon twiitin jaoin. Nämä päivittäiset Erdoganin uhot alkavat tympiä, myös, joten lomaboikotti Turkkiin.

Seuraava reissu Kreikkaan, ihan vastavuoroisesti. Mitenköhän saisi terveiset Erdoganille, että "katso peiliin, te tämän aiheutitte" :uzi:
 
En nyt jaksa päivittäin henkeä pitäen jännittää, mitä Turkin viimeksi sanotaan sanoneen tai vaatineen. Olennaisesti tämä on Naton sisäinen vääntö, ei Suomen asia. Tällä hetkellä - ja tuskin useaan vuoteenkaan - Venäjän ei vaan parane yrittää tänne hyökätä tai saisi ihan vaan meiltä niin selkäänsä ettei kotiaan osaisi. Puhumattakaan siitä, että meillä on de facto -turvatakuut lännen johtavien valtioiden tahoilta. Eli odotellaan vaan rauhassa eikä mennä mukaan mihinkään basaari-huutokauppaan.
 
Suomi (ja Ruotsi) ovat vasta jättäneet hakemuksensa NATO:n jäsenyydestä...
- asian normaali käsittelujärjestys lienee että NATO:n jäsenet päättävät kokouksessaan miten hakemukseen suhtaudutaan..
- erilaisia näkemyksiä saattaa nousta esille?

Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa siitä miten hakemuksia käsitellään...
- NATO:n tulevan (kesäkuun lopulla) kokouksen jälkeen tiedämme tarkemmin miten asia etenee.

Minun tietojeni mukaan NATO:ssa on jäseninä muitakin maita kuin Turkki..
- vaikka uusien maiden jäsenhakemuksista päätetään yksimielisyysperiaatteella niin tuskinpa NATO:n hallinto toimii ja tekee päätöksiään pelkästään siten mitä Turkki määrittelee.
- NATO:lla on olemassa kaikkien jäsenmaiden hyväksymät säännöt, periaatteet ja päätökset järjestön toiminnasta ja tarkoituksista. Jäsenmaiden keskinäinen vastuu/oikeudet tarkoittaa paljon muutakin kuin yhden maan esittämiä (varsin kyseenalaisia) vaatimuksia.
- ehkä jonkun nettikirjoittelijan mielestä tällä ole mitään merkitystä - yksittäiset jäsenmaat (=Turkki) voivat tehdä mitä tahansa. Itse olen kokonaisuudesta toista mieltä. NATO:n täytyy pitää huolta omasta uskottavuudestaan. 30 valtion muodostama yhteinen turvallisuusliitto ei voi rampautua yhden jäsenmaan vaatimuksiin.
- voisin veikata että todennäköisesti myös kaikkien muiden jäsenmaisen (kuin Turkki) mielipiteitä huomioidaan NATO:n päätöksissä. Myös monissa muissa asioissa kuin uusien hakijamaiden jäsenyydestä päätettäessä.

Selvää on että Suomen ja Ruotsin jäsenyyskäsittely kestää oman aikansa. Hakijat ovat jo hoitaneet oman osuutensa ja täyttävät ne vaatimukset joita uusilta jäsenmailta edellytetään.
- NATO:n nykyisten jäsenmaiden yhteisenä tehtävänä on hakemusten käsittely..jää nähtäväksi kuinka se siinä onnistuu?

Mihinkään hätään tai hötkyilyyn ei ole tarvetta. Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen uskottavuus on jo pelkän NATO:n jäsenhakemuksen vuoksi noussut merkittävästi paremmaksi kuin aikaisemmin.
- Suomi ja Ruotsi ovat konkreettisesti sitoutuneet länsimaiden yhteiseen turvallisuusjärjestelmään.
- Puolustusliiton jäsenyyden virallinen vahvistaminen koittaa sitten aikanaan. Ehkä viimeisten nimien saaminen paperiin kestää oman aikansa mutta kaikella on aikansa.
Aikamoista mutuilua tuo "tuskinpa NATO:n hallinto toimii ja tekee päätöksiään pelkästään siten mitä Turkki määrittelee.", valitettavasti yksimielisyys tarvitaan jäsenyyteen liittyvissä asioissa, tämä kyllä käy useamastakin lähteestä hyvin selville. Koko NATO:n historian aikana ei ole kävelty tämän sääntöihin kirjoitetun yksimielisyys pykälän ylitse kun uusia jäseniä on liittynyt.
Jos NATO maat eivät sisäisesti pääse yksimielisyyteen Suomen ja Ruotsin liittymisehdoista, sellaisessa muodossa jotka kelpaa Turkkille ja jotka, Suomi ja Ruotsi voivat hyväksyä, niin jäsenyys prosessi voi kestää vuosia tai jopa vuosi kymmenen (joskus kalkkunamaan kalifikin jättää tomumajansa tai tehtävänsä). Tällä hetkellä Turkin maalitolpat liikkuu siihem malliin, että Suomen ja Ruotsin on aivan turha hakea ratkaisua... täään kun annetaan ymmärtää että jonkin suhteen voidaan joustaa, niin huomenna voidaa vaatia jotain ihan muuta.
Itse en usko että NATO Turkin perseilyn takia lähtee hajoittamaan liittoumaa ja tämä varaan Turkkikin laskee. Nyt pitää rauhallisesti jaksaa katsella Madridin huippukokoukseen. Voisi olettaa että Turkki pitää tuolloin aikamoisen shown ja voi olla ettei silloinkaan löydy yhteistä saveltä - ollaan sitten limbossa.
 
ote defenceone -jutusta, koskien viimeisintä Ruotsin hallituksen luottamusäänestystä ja sen seurauksia, boldaukset omia

Sweden’s NATO Bid Is in Trouble

Andersson saved Johansson—even though it meant jeopardizing Sweden’s NATO bid. Erdogan is a difficult man, and Turkey has always been a tricky member of NATO, but as a member it has the right to reject applicants it doesn’t like. Had Andersson signaled willingness to compromise, it’s likely that Erdogan would have softened his opposition to Sweden. Now, with Andersson and her government at the mercy of Kakabaveh, he’s extremely unlikely to do so. Sweden’s NATO bid is close to derailing.

That puts Finland in in a difficult spot.
The two countries have long remained outside NATO together and it was always clear that if they were going to join, they’d join together. In May, after a closely coordinated discernment process, they submitted their applications together. And now? It would hardly be surprising if Finland gets annoyed with the wait. But it doesn’t matter whether Finland is annoyed, because the only country that can cut the wait is Turkey—and Turkey might decide to let Finland in and keep Sweden out. There go the two perfect applicants’ perfectly managed NATO applications submitted at the perfect moment.

Sweden, of course, remains an extremely attractive NATO applicant, and there’s no doubt that it will be a considerable asset to NATO when it joins. That, though, won’t be this summer, and it may not be at the same time as Finland. The culprit is clearly Turkey, but Andersson—a rookie prime minister without foreign or security policy experience—clearly mismanaged the no-confidence vote against Johansson. As a result, Swedish national security will suffer at an extremely sensitive moment. It doesn’t matter that the Pentagon sent the amphibious assault ship USS Kearsarge as well as Chairman of the Joint Chiefs of Staff Mark Milley, to Stockholm earlier this month. It also doesn’t matter that the U.S. and the UK (and other NATO member states including Germany) have in the past few weeks given Sweden and Finland security guarantees. NATO membership is different—and now it sadly looks more distant. At least for Sweden.
 
Totta on tuo, että Ruotsi on vielä hankalammassa paikassa hallitussotkujensa vuoksi. Toisaalta Ruotsissakin vallitsi laaja yhteisymmärrys Natoon liittymisen järkevyydestä, joten ihan vähällä tuskin sielläkään tätä prosessia keskeytetään.
 
Spekulaatiota:

Kummallakaan maalla, ei Suomella eikä Ruotsilla, ole mitään ongelmia NATOon liittymisen kriteerien kanssa. Molemmat täyttävät kriteerit kirkkaasti. Erdoganin kenkkuilulla ei ole mitään tekemistä näiden maiden kanssa. Kunhan kiristää Yhdysvaltoja saadakseen etuja itselleen. Minä olen jo aikoja sitten kääntänyt katseeni pois Suomen ja Ruotsin neuvotteluista Turkin kanssa. Ne ovat pelkkää teatteria.

Nyt kannattaisi Yhdysvaltojen näyttää Erdoganille kaapin paikka, ettei tällainen pitkään jatkunut kettuilu enää vetele. Tekee hallaa koko NATOlle tuollainen. Voisivat hyvinkin vetää pois esimerkiksi Turkin F-16:sten huollot ja varaosat kokonaan. Silloin Turkin ilmatila olisi kokonaan muiden NATO-maiden turvattavana, eikä minnekään Syyriaan olisi Erdoganilla edes toivoa lähteä rymistelemään.

Sellainen taitanee kuitenkin olla melko rankka toimenpide, joten niin pitkälle en uskoisi niiden menevän. Luulen että jenkkilässä mietitään nyt kuumeisesti sitä Erdoganille sopivinta peukaloruuvia, jonka hän vielä nielee pakenematta Putlerin luokse (ellei ole jo). Sitä nimittäin ei haluta.
Ellei ole jopa vuosia sitten tehty mietinnät ja suunnitelmat tällaisen varalta valmiiksi. Tämähän ei ole ensimmäinen kerta kun Erdogan asettuu NATOn kanssa poikkiteloin, ja varmasti ollut tiedossa ettei myöskään ole viimeinen kerta.

Meidän ei täällä siis tarvitse taipua yhtään mihinkään. Meillä on oma paletti kunnossa. Tämä juttu lienee Erdoganin ja USA:n välinen kiista. Se täytyy nyt vain kulisseissa pelata maaliin sillä tavalla, että se ulospäin näyttää kaikkien kannalta hyvältä. Ties vaikka koko homma olisi hoidettu jo ja tämä nyt käynnissä oleva palloilu on vain sovittua teatteria.

En tässä asiassa luottaisi ollenkaan julkisuudessa kirjoitettuun sanaan. Todelliset neuvottelut pidetään luultavimmin salassa ja ministereitämme briiffataan niiden edistymisestä. Luotan siihen, että olemme NATOn jäseniä ennen vuoden loppua.
 
ote defenceone -jutusta, koskien viimeisintä Ruotsin hallituksen luottamusäänestystä ja sen seurauksia, boldaukset omia

Sweden’s NATO Bid Is in Trouble

Andersson saved Johansson—even though it meant jeopardizing Sweden’s NATO bid. Erdogan is a difficult man, and Turkey has always been a tricky member of NATO, but as a member it has the right to reject applicants it doesn’t like. Had Andersson signaled willingness to compromise, it’s likely that Erdogan would have softened his opposition to Sweden. Now, with Andersson and her government at the mercy of Kakabaveh, he’s extremely unlikely to do so. Sweden’s NATO bid is close to derailing.

That puts Finland in in a difficult spot.
The two countries have long remained outside NATO together and it was always clear that if they were going to join, they’d join together. In May, after a closely coordinated discernment process, they submitted their applications together. And now? It would hardly be surprising if Finland gets annoyed with the wait. But it doesn’t matter whether Finland is annoyed, because the only country that can cut the wait is Turkey—and Turkey might decide to let Finland in and keep Sweden out. There go the two perfect applicants’ perfectly managed NATO applications submitted at the perfect moment.

Sweden, of course, remains an extremely attractive NATO applicant, and there’s no doubt that it will be a considerable asset to NATO when it joins. That, though, won’t be this summer, and it may not be at the same time as Finland. The culprit is clearly Turkey, but Andersson—a rookie prime minister without foreign or security policy experience—clearly mismanaged the no-confidence vote against Johansson. As a result, Swedish national security will suffer at an extremely sensitive moment. It doesn’t matter that the Pentagon sent the amphibious assault ship USS Kearsarge as well as Chairman of the Joint Chiefs of Staff Mark Milley, to Stockholm earlier this month. It also doesn’t matter that the U.S. and the UK (and other NATO member states including Germany) have in the past few weeks given Sweden and Finland security guarantees. NATO membership is different—and now it sadly looks more distant. At least for Sweden.

Ruotsi tarvisi sitä NATO:n tukea myös kaupunkisotiensa rauhoittamiseen. Kurdien tuki ei taida riittää siihen.

"Enter Morgan Johansson. The veteran Social Democrat politician is minister of justice and the interior in Andersson’s minority government, and he has a dismal record. During his tenure, a wave of gun violence, mostly perpetrated by criminal gangs, has rapidly spread through the country. Already last year, Sweden was among the EU’s deadliest countries when it comes to gun violence, with four shooting deaths per million inhabitants compared to the EU average of 1.5, and since then the situation has further deteriorated. And on June 2, the parliamentary committee charged with scrutinizing government operations unanimously criticized Johansson for obfuscating. The opposition requested a parliamentary no-confidence vote in Johansson.

But instead of treating the parliamentary slap on the fingers as a welcome opportunity to sack a bungling minister, Andersson clung to Johansson—and as with all parliamentary decisions, her government needed every single one of the votes it had managed to sew together when it took office. The most decisive of those votes, the one that gives the government a one-vote majority of support in parliament, belongs to Kakabaveh—and she’d already accused Andersson of giving in to Turkey’s demands regarding NATO accession. She needed to be placated, which she apparently was. She voted with the government—and afterwards told Swedish media that the government had made promises to her regarding the Kurds. These promises, Swedish media report, clash with Erdogan’s demands. And just in case Andersson thought she could trick Kakabaveh, the latter declared after the vote that she’ll vote against the government’s budget in later this month if her demands are not met."
 
Suomen kannattaisi nyt epävirallisia kanavia pitkin laittaa buffia liikkeelle Erdon Turkin ja Venäjän kytköksistä. Se olisi sen sortin pr:ää joka ei vaalimenestystä kohentaisi.
USA:n tiedustelijoilla on varmaan jo aika ajantasaista tietoa salakähmyistä, mitä Erdog ja Puttela virittelevät. Toki, jos Suomella on antaa kontribuutiota, niin tikkana sitten.

Odottelen joka tapauksessa kiinnostuneena tulevaa Madridin kokousta. Siellä saattaa joku ottaa puheeksi 8. artiklan, joka kieltää sellaiset sopimukset, jotka ovat ristiriidassa Washingtonin sopimuksen kanssa.
 
Suomi-Venäjä-Seuran mies Heikki Talvitie kritisoi Suomen NATO-päätöstä. Aika sakeaa YYA-sontaa.



Talvitien mukaan Venäjä ei ole ollut Suomelle uhka. Rajalla ei ole ollut Suomea uhkaavia joukkoja. Myös Suomen ja Ukrainan vertaaminen toisiinsa on hänen mielestään hölynpölyä.

Talvitie painottaa, että koska Venäjä pitää Natoa uhkana, Nato-jäsenyys aiheuttaa uhkatekijän, eli jäsenyyden myötä Venäjästä muodostuu uhka Suomelle.

Heikki Talvitie arvostelee haastatteluissa eduskunnan hyväksymää turvallisuusselontekoa, jonka perusteella Nato-hakemus tehtiin.

Talvitien mukaan selonteosta puuttui kokonaan historiallinen näkökulma. Viimeisten 70–80 vuoden aikana turvallisuuspolitiikkaan on panostettu paljon.
Selonteosta saa vaikutelman, että historia alkoi Venäjän hyökkäyspäivänä 24. helmikuuta, Talvitie puuskahtaa.

Talvitie pitää hämmästyttävänä, että sosiaalidemokraattien johtama hallitus kääntyy näin nopeasti Naton kannalle. Hänen mielestään hallitus ajatteli tässä vain uudelleenvalintaansa.

Talvitie syyttää tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa yleisen mielipiteen johdattelusta.

Naton propagandan tehtävänä on laillistaa sen hyökkäystoimintaa, Talvitie sanoo.

Ukrainan ja Venäjän välille vuonna 1994 hyväksytty raja on Talvitien mukaan koko ajan ollut ongelmallinen Krimin ja Donbasin osalta. Ongelman ratkaisua ei vain ole keksitty.

Talvitie pitää vääränä tulkintaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi mielenvikainen. Talvitien mielestä Putin on erityisesti uskollinen Venäjälle.
 
Back
Top