Analyysi: Venäjän strategiassa isku Lappiin
Lähteet kertovat, millaisia ovat olleet kuolemanvakavat pohdinnat kulisseissa ja mitä Natossa nyt valmistellaan Suomen varalle, kirjoittaa Lauri Nurmi analyysissään.
Lauri Nurmi
Eilen klo 16:07
Vakava uhka-arvio Suomen ja muiden Pohjoismaiden turvallisuudesta hahmottui jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Eri maiden tiedustelupalvelut päätyivät samaan käsitykseen siitä, mikä on Venäjän strategia Suomessa. Lähteet kertovat, millaisia ovat olleet kuolemanvakavat pohdinnat kulisseissa ja mitä Natossa nyt valmistellaan Suomen varalle.
Marraskuussa 2021 norjalaisen Ørlandin lentotukikohdan esikuntapäällikkö
Frank Knutsen esitteli Iltalehdelle karttakuvan Norjan ilmavoimien tekemästä uhka-arviosta.
Norjalaiset arvioivat, että Venäjä saattaisi yrittää miehittää osia Suomen Lapista ja Pohjois-Norjasta sekä Norjalle kuuluvat Huippuvuoret kaukana Jäämerellä.
– Vaaleanharmaalla alueella venäläiset haluavat kontrollin. Mustalla alueella he haluavat estää ketään muuta toimimasta, Knutsen vakavoitui.
Suurta siivua Pohjois-Lapista peitti musta väri, samoin Norjan Finnmarkia.
Knutsenia ei hymyilyttänyt.
Bastion-oppi
Venäläiset ovat palanneet
Vladimir Putinin johdolla kylmän sodan aikaiseen Bastion-sotilasoppiinsa.
Siihen sisältyy ajatus puskurivyöhykkeestä, joka suojaisi venäläisten pohjoista linnaketta: Murmanskin kaupunkia ja Novaja Zemljan saarta. Venäjän strategiset Borei-luokan ydinsukellusveneet partioivat Barentsinmerellä.
Kun Knutsen esitteli karttaa, Ruotsin puolustusministerinä vaikutti muuan
Peter Hultqvist.
Hultqvistilla on mökki Suomessa ja suomalainen puoliso.
Elokuussa 2024 Hultqvist
paljasti IL:lle kiinnostavan tiedon: Suomi, Ruotsi ja Norja muodostavat Pohjois-Suomeen yhteistä taistelujoukkoa.
Luumäellä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa paistoi silloin kesäinen aurinko.
Ellen Svinhufvudin nimikkoleivokset olivat makeita, mutta Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan ilme oli synkkä mutta päättäväinen, kun puheeksi tuli Venäjän-uhka.
Hultqvist erikseen painotti, että ruotsalaisia ja norjalaisia sotilaita sijoitetaan Suomen maaperälle.
– On luontevaa, että Ruotsi, Norja ja Suomi ottavat yhteisen vastuun Pohjois-Kalotin alueesta. Keskustelimme siitä jo silloin, kun minä olin puolustusministerinä, Hultqvist kertoi.
Tieto on kiinnostava.
Yhteinen uhka-arvio
Hultqvist työskenteli Ruotsin puolustusministerinä vuosina 2014–2022. Jo silloin maiden sotilastiedustelut olivat päätyneet samaan uhka-arvioon: Venäjä saattaisi haluta miehittää osia Pohjois-Norjasta ja Suomen Lapista, jotta sen ydinasetukikohtien ympärillä olisi laajempi puskurivyöhyke.
– Näemme, että Venäjä on kiinnostunut arktisesta alueesta. Venäläiset toimivat siten, että he saisivat siirrettyä asemiaan siellä eteenpäin, Hultqvist varoitti Kotkaniemessä.
Äkkiseltään ajatus Venäjän hyökkäyksestä Suomen Lappiin ja Finnmarkiin voi tuntua järjettömältä – ja sitä se suomalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten mielestä onkin.
Knutsenin ja Hultqvistin kertomat uhka-arviot on kuitenkin syytä ottaa tosissaan. Maailmaa ei pidä tarkastella pelkästään sellaisena kuin toivoisimme sen olevan.
Venäjälle ei tuota omantunnontuskia pommittaa raunioiksi Aleppon ja Mariupolin kaltaisia tiiviitä asutuskeskuksia.
Venäläisille ei siis tuottaisi senkään vertaa omantunnontuskia miehittää palaa Lapista, jos heillä olisi siihen edellytyksiä.
Halutessaan Venäjä saattaisi pyrkiä miehittämään osia Suomen Lapista ja Pohjois-Norjasta sekä Norjalle kuuluvat Huippuvuoret kaukana Jäämerellä. Norjan puolustusvoimien vuonna 2021 Iltalehdelle esittämä kartta kertoo Naton operatiivisen suunnittelun, strategian ja uhkakuvan lähtökohdista. Lauri Nurmi
Jäätynyt konflikti?
Suomella on pohjoisessa Lapissa Ivalon rajajääkärikomppania, jonka vahvuus on noin parisataa sotilasta.
Lapin jääkäriprikaati toimii satoja kilometrejä etelämpänä: Sodankylässä ja Rovaniemellä. Se kouluttaa vuosittain noin 2 200 varusmiestä.
Noin 4 000 sotilaan Kainuun prikaati sijaitsee 600 kilometrin päässä Ivalosta ja yli 700 kilometrin etäisyydellä Suomen ja Norjan välisestä rajasta.
Maavoimien osalta itärajalla ammottaa Lapissa potentiaalinen sotilaallinen tyhjiö, sillä mainitut joukko-osastot eivät pystyisi tosipaikassa puolustamaan pitkää maarajaa ilman apujoukkoja.
Kun Suomen valtionjohto alkoi kevättalvella 2022 valmistella Nato-jäsenyyden hakemista, puolustusvoimain komentaja
Timo Kivinen osallistui keskeisten ministerien ja tasavallan presidentin yhteiseen TP-Utvan kokoukseen.
Yksi uhka-arvioista oli Venäjän yritys luoda Suomeen jäätynyt konflikti.
Venäläiset maahanlaskujoukot olisivat saattaneet yrittää esimerkiksi Ivalon lentokentän valtaamista.
Lentokentillä työskenteleville rajavartijoille jaettiin rynnäkkökiväärit.
Jäädytetyn konfliktin luominen olisi ollut keino estää Suomen Nato-jäsenyys, sillä puolustusliitto ei hyväksy jäsenikseen sotaa käyviä maita.
– Piti miettiä, mikä voisi olla pahin tilanne, joka Suomessa tapahtuu jäsenyyden hakemisen aikana. Se voisi olla sotilaallinen maa-alueen loukkaus. Mitä tekisimme, kun sanottaisiin, että Suomi ei hallitse koko maa-aluettaan? Ja saisimmeko silloin sotilaallista apua Nato-mailta? ulkoministerinä Nato-keväänä toiminut
Pekka Haavisto (vihr) on vahvistanut kuolemanvakavat pohdinnat.
Vaikka Venäjän armeijan voimavarat ovat sidoksissa maan aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa, uhka ei ole poistunut Lapin ja Finnmarkin yltä.
Tiukka aikaikkuna
Korkea-arvoiset Nato- ja diplomaattilähteet arvioivat IL:lle jo keväällä 2023, että Venäjä saattaisi laajentaa hyökkäystään 2–5 vuodessa, elleivät itäisen sivustan Nato-maat rakentaisi sitä ennen suojakseen vahvaa puolustusta.
Suomen Puolustusvoimissa ja valtionjohdossa on päädytty siihen, että Suomi tarvitsee ennaltaehkäisevän pelotteen vahvistamiseksi Nato-maiden sotilaiden läsnäoloa Suomen maaperällä.
Asian toteuttamiseksi on aloitettu FLF-läsnäolon valmistelu.
Nato-maat ovat
perustamassa eteen työnnettyjä maavoimien joukkoja, joista käytetään englanninkielistä FLF-lyhennettä (Forward Land Forces).
Ruotsi ja Norja ovat halukkaita osallistumaan FLF-läsnäoloon Suomessa eli sijoittamaan Suomeen sotilaitaan.
Suomalaiset rannikkojääkärit osallistuivat keväällä 2024 Naton Nordic Response -maihinnousuharjoituksiin Jäämerellä. Ruotsi ja Norja aikovat sijoittaa sotilaitaan Suomeen. JANI KORPELA
Tätä valmistellaan
Norjan maavoimien pohjoisen prikaatin kotipaikka on Bardufossin varuskunta, joka sijaitsee Tromssan kaupungin eteläpuolella.
– Tromssan alueelta on liian pitkä matka Venäjän rajalle. Siksi norjalaisia jalkaväen sotilaita on järkevää siirtää Suomen Lappiin eli lähemmäs mahdollista uhkaa, eräs lähteistä
kertoo.
Bardufossista on linnuntietä matkaa Venäjän rajalle noin 400 kilometriä ja maanteitse lähes 800 kilometriä.
Lähteet painottavat, että FLF-läsnäolon valmistelu on Natossa meneillään.
Ideana on, että upseeristoa ja osa joukoista olisi koko ajan Suomessa. Jos Venäjä alkaisi keskittää joukkojaan lähelle Suomen tai Norjan rajaa, paikan päällä valmiudessa olevien FLF-joukkojen vahvuutta nostettaisiin.
Suunnittelun lähtökohtana on, että Venäjän hyökkäysaikeista saataisiin vihiä viimeistään 30 päivää ennen operaation suunniteltua alkamista.
Nato-mailla olisi siis aikaa kasvattaa FLF-läsnäolon sotilaiden lukumäärä täyteen vahvuuteensa. Tärkeää kuitenkin on, että esimerkiksi ruotsalaisia ja norjalaisia sotilaita on Suomessa jonkin verran koko ajan.
Siksi valtionjohdossa puhutaan ulkomaisten Nato-sotilaiden läsnäolosta, ei kiertävästä harjoittelusta.
Näillä kahdella asialla on iso ero.
Tasavallan presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö
Alexander Stubb suhtautuu myönteisesti naapurimaiden sotilaiden läsnäoloon.
– Toivottavasti Suomeen tulee mahdollisimman paljon Ruotsin Nato-sotilaita, Stubb sanoi vieraillessaan Maarianhaminassa.
Valtionjohdon tavoitteena on sitouttaa naapurimaat Ruotsi ja Norja myös Suomen puolustukseen.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén pitää Venäjän hyökkäystä mahdollisena. ”Vastaus on kyllä. Tiedustelupalvelumme ovat tulleet siihen tulokseen ja perustavat arvionsa siihen, mitä olemme nähneet. Tapahtumat kehittyivät negatiivisesti koko viime vuoden ajan. Seikkoja on riviksi asti”, Bydén arvioi tammikuussa Sälenissä. evelina carborn
Myös Ruotsin etu
Ruotsalaisilla ja norjalaisilla on FLF-läsnäolossa motiivina myös maiden oma kansallinen etu.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja
Micael Bydén kertoo IL:lle, että Bodeniin sijoitettu ruotsalaisprikaati on jo harjoitellut Suomen alueelle siirtymistä.
Jos Venäjä hyökkää, on Ruotsin etujen mukaista, että venäläiset eivät pääse etenemään Suomen Lapissa.
Siten Pohjois-Ruotsi ja varsinkin Kiirunan ympäristössä sijaitsevat malmikaivokset ovat suojassa panssareilta ja tykistöltä.
– Meillä on sotilaallisia suunnitelmia taistella yhdessä, muun muassa pohjoisessa. Olemme harjoitelleet niitä. Otimme harjoituksessa isomman joukon ja opettelimme, miten Suomen rajan ylittäminen tapahtuu täysimiehistöisellä ja täysin varustellulla yksiköllä, Bydén on sanonut IL:lle.
Seuraava askel on ruotsalaisten läsnäolo Lapissa.
Norjan maaraja Venäjän kanssa on vain 198 kilometriä, mutta norjalaisten huolena on, että venäläiset yrittäisivät koukata hyökätessään heidän selustaansa Suomen kautta.
Siksi norjalaisten on järkevää valmistautua pysäyttämään hyökkäys yhdessä suomalaisten kanssa.
FLF-joukkojen perustamiseen sisältyy niiden aseistuksen ennakkovarastointi Suomeen.
Samaan aikaan Nato-valmistelee maavoimien alajohtoportaan sijoittamista Mikkeliin.
Mikkelin esikunta
Naton nopean toiminnan armeijakunnan (Allied Rapid Reaction Corps) komentaja, kenraaliluutnantti
Ralph Wooddisse vieraili heinäkuussa Mikkelissä.
– Taito operoida Pohjolassa rakentuu tekemisen kautta, ja siksi sovimme käytännön toimista jo tälle syksylle, Suomen maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti
Pasi Välimäki painotti Maavoimien tiedotteessa.
Suomalaiset hyötyvät Ruotsin ja Norjan halukkuudesta sijoittaa sotilaitaan FLF-läsnäoloon.
Kun ennaltaehkäisevä pelote on koko ajan olemassa, Venäjä tuskin uskaltaa yrittää aluevaltauksia Finnmarkissa ja Suomen Lapissa, vaikka ne olisivat venäläisen sotilasopin mukaisesti hyödyllisiä vallitsevassa tilanteessa.
Uhka on alati olemassa, mutta arjessaan suomalaiset eivät sitä havaitse.
