Tvälups
Ylipäällikkö
Venäjä-seuran johtaja: Suomi on sepittänyt jatkosodasta omituisen tulkinnan
Olli Ainola
27.4.2013 19:36
Neuvostoliiton suurpommitusten tuhoja Helsingin Runeberginkadulla talvella 1944.
SA-kuva
Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja, entinen suurlähettiläs Heikki Talvitie ihmettelee suomalaisten vaihtuvia tulkintoja jatkosodan lopputuloksesta.
Suomi joutui 1944 tekemään pakkorauhan ja hävisi jatkosodan. Sittemmin Suomessa kehitettiin Talvitien mukaan versio, jonka mukaan Suomi saavutti jatkosodassa torjuntavoiton.
”Nykyinen tulkinta lähtee siitä, että Suomi voitti jatkosodan ja että muunlaisen loppupäätelmän esittäminen loukkaisi veteraanien kunniaa”, Talvitie hymähtää asiantuntijalausunnossaan, jonka eduskunnan puolustusvaliokunta pyysi häneltä valiokunnan käsitellessä hallituksen puolustus- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Talvitien mielestä ailahtelevat tulkinnat kertovat siitä, että Suomessa harrastetaan moraalia nostattavaa verbaalista voimistelua.
Yksi uhka: Venäjä
Kokenut diplomaatti on lukenut huolellisesti hallituksen selonteon. Hänen mukaansa selonteossa ”Suomella on yksi iso uhka ja se on Venäjä”.
Suomen ja Venäjän turvallisuusasemassa juuri mikään ei ole Talvitien mielestä olennaisesti muuttunut. Venäjän intressit Suomen suunnalla ovat yhä edelleen puolustukselliset.
”Toisin sanoen asia kiikastaa siitä kuka kontrolloi Suomen aluetta. Jos se on Suomi, niin mitään uhkaa ei kohdistu Venäjään joten Venäjäkään ei silloin uhkaa Suomea. Jos sen sijaan Suomi luovuttaa alueensa kontrollin Venäjän sotilaalliselle vastavoimalle tai jos Suomi luopuu suvereenisuudestaan, niin silloin Suomen alueesta tulee Venäjälle turvallisuusuhka ja sitä kautta myös Venäjän uhka Suomea kohtaan realisoituu”, Talvitie kirjoittaa lausunnossaan.
Talvitien mukaan oleellisinta nykytilanteessa on tajuta, että Suomen itsenäisyys on Venäjän intresseissä ”korkealla prioriteettilistalla”.
”Toinen oleellinen seikka on sen tosiasian ymmärtäminen, että Suomen omat tulkinnat siitä, milloin se menettää itsenäisyytensä tai milloin se luovuttaa alueensa kontrollin muille, eivät paina mitään tässä vaakakupissa vaan nämä tulkinnat ratkaistaan Venäjällä venäläisten arvioiden pohjalta.”
Jos Suomi luovuttaisi sotilaallisen kontrollin alueellaan ”muille” eli Natolle, Talvitien mukaan Venäjä kohdistaisi Suomeen eurooppalaisessa suurkriisissä ensi iskun, josta Suomi ”nyt on vapaana”.
Venäjä-politiikka uusiksi
Talvitie antaa hallitukselle ja presidentille ”pinnoja” siitä, että Suomi hoitaa arktista politiikkaa kahdenvälisesti Venäjän kanssa eikä esimerkiksi EU:n verhon takaa.
Muutoin suurlähettiläs antaa huutia Suomen Venäjän-politiikalle. Politiikan sisältö ja toimintatavat pitäisi miettiä ”ihan uudelleen”, jotta Suomi saisi ulosmitattua hyödyllisiä asioita eikä olisi EU:n jäsenmaiden päätöksentekojärjestelmän vanki.
”Tosin olemme jo ajaneet itsemme varsin vaihtoehdottomaan tilanteeseen verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan”, Talvitie kirjoittaa.
Tätä pitää vahtia
Eurokriisin takia Saksan asema on nopeasti voimistunut, Talvitie huomauttaa. Saksan ja Venäjän yhteistyö on hänen mukaansa periaatteessa Suomen etujen mukaista.
”Historia on kuitenkin osoittanut, että tällä yhteistyöllä voidaan polkea myös Suomen intressejä. Siksi on tärkeätä, että meillä on hyvät ja itsenäiset suhteet molempiin voimakeskuksiin.”
Olli Ainola
27.4.2013 19:36
Neuvostoliiton suurpommitusten tuhoja Helsingin Runeberginkadulla talvella 1944.
SA-kuva
Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja, entinen suurlähettiläs Heikki Talvitie ihmettelee suomalaisten vaihtuvia tulkintoja jatkosodan lopputuloksesta.
Suomi joutui 1944 tekemään pakkorauhan ja hävisi jatkosodan. Sittemmin Suomessa kehitettiin Talvitien mukaan versio, jonka mukaan Suomi saavutti jatkosodassa torjuntavoiton.
”Nykyinen tulkinta lähtee siitä, että Suomi voitti jatkosodan ja että muunlaisen loppupäätelmän esittäminen loukkaisi veteraanien kunniaa”, Talvitie hymähtää asiantuntijalausunnossaan, jonka eduskunnan puolustusvaliokunta pyysi häneltä valiokunnan käsitellessä hallituksen puolustus- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Talvitien mielestä ailahtelevat tulkinnat kertovat siitä, että Suomessa harrastetaan moraalia nostattavaa verbaalista voimistelua.
Yksi uhka: Venäjä
Kokenut diplomaatti on lukenut huolellisesti hallituksen selonteon. Hänen mukaansa selonteossa ”Suomella on yksi iso uhka ja se on Venäjä”.
Suomen ja Venäjän turvallisuusasemassa juuri mikään ei ole Talvitien mielestä olennaisesti muuttunut. Venäjän intressit Suomen suunnalla ovat yhä edelleen puolustukselliset.
”Toisin sanoen asia kiikastaa siitä kuka kontrolloi Suomen aluetta. Jos se on Suomi, niin mitään uhkaa ei kohdistu Venäjään joten Venäjäkään ei silloin uhkaa Suomea. Jos sen sijaan Suomi luovuttaa alueensa kontrollin Venäjän sotilaalliselle vastavoimalle tai jos Suomi luopuu suvereenisuudestaan, niin silloin Suomen alueesta tulee Venäjälle turvallisuusuhka ja sitä kautta myös Venäjän uhka Suomea kohtaan realisoituu”, Talvitie kirjoittaa lausunnossaan.
Talvitien mukaan oleellisinta nykytilanteessa on tajuta, että Suomen itsenäisyys on Venäjän intresseissä ”korkealla prioriteettilistalla”.
”Toinen oleellinen seikka on sen tosiasian ymmärtäminen, että Suomen omat tulkinnat siitä, milloin se menettää itsenäisyytensä tai milloin se luovuttaa alueensa kontrollin muille, eivät paina mitään tässä vaakakupissa vaan nämä tulkinnat ratkaistaan Venäjällä venäläisten arvioiden pohjalta.”
Jos Suomi luovuttaisi sotilaallisen kontrollin alueellaan ”muille” eli Natolle, Talvitien mukaan Venäjä kohdistaisi Suomeen eurooppalaisessa suurkriisissä ensi iskun, josta Suomi ”nyt on vapaana”.
Venäjä-politiikka uusiksi
Talvitie antaa hallitukselle ja presidentille ”pinnoja” siitä, että Suomi hoitaa arktista politiikkaa kahdenvälisesti Venäjän kanssa eikä esimerkiksi EU:n verhon takaa.
Muutoin suurlähettiläs antaa huutia Suomen Venäjän-politiikalle. Politiikan sisältö ja toimintatavat pitäisi miettiä ”ihan uudelleen”, jotta Suomi saisi ulosmitattua hyödyllisiä asioita eikä olisi EU:n jäsenmaiden päätöksentekojärjestelmän vanki.
”Tosin olemme jo ajaneet itsemme varsin vaihtoehdottomaan tilanteeseen verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan”, Talvitie kirjoittaa.
Tätä pitää vahtia
Eurokriisin takia Saksan asema on nopeasti voimistunut, Talvitie huomauttaa. Saksan ja Venäjän yhteistyö on hänen mukaansa periaatteessa Suomen etujen mukaista.
”Historia on kuitenkin osoittanut, että tällä yhteistyöllä voidaan polkea myös Suomen intressejä. Siksi on tärkeätä, että meillä on hyvät ja itsenäiset suhteet molempiin voimakeskuksiin.”