Suomi pohtii suurta lisäjoukkoa Libanoniin

#1
Suomi pohtii suurta lisäjoukkoa Libanoniin – vastaus Ranskan avunpyyntöön Pariisin terrori-iskujen jäljiltä
Suomi valmistelee päätöstä lähettää noin 150 uutta rauhanturvaajaa Libanoniin. Eduskunnan on määrä käsitellä asia vielä ennen kesälomia.


Suomalaiset rauhanturvaajat partioivat Libanonissa lokakuussa 2012.

Suomi valmistautuu päättämään noin 150 rauhanturvaajan lähettämisestä Libanoniin vielä kevään aikana. Lisäjoukot olisivat vastaus Ranskan avunpyyntöön Pariisin terrori-iskujen jäljiltä.

Pohdinnassa on ollut myös rauhanturvaajien määrän tuntuva lisäys Maliin, Afrikkaan. Virkamiesvalmistelu on HS:n tietojen mukaan kallistumassa Libanonin vahvistamiseen.

Libanon on nyt Suomen ylivoimaisesti suurin rauhanturvaoperaatio. Mali-vaihtoehto on osoittautunut ainakin nopealla aikataululla toteutettuna työlääksi ja kalliiksi.

Libanonissa suomalaisia toimii paraikaa 310 ja Malissa 15.

”Ranskan kanssa on myös sopivasta avusta keskusteltu. Eivät nämä operaatiot ihan ilmoitusasioita ole. Libanon on nyt aikataulullisesti etusijalla oleva vaihtoehto”, sanoo turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Mikko Kinnunen ulkoministeriöstä.

Joukkojen lähettämistä pitää linjata ensin tasavallan presidentin sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnassa (tp-utva). Eduskunnan on määrä käsitellä asiaa kevätistuntokaudella.

Lisäjoukot Libanoniin maksaisivat noin 15–18 miljoonaa euroa.

”Olemme olleet Libanonissa jo pitkään. Meillä on siellä hyvä osaaminen, tunnemme alueen ja työtämme arvostetaan. Hallitus nyt pähkäilee, että kumpaa, Libanonia vai Malia vahvistetaan. Itse pidän Libanonia parempana vaihtoehtona”, sanoo Libanonissa juuri vieraillut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk).

Suomalaisten enimmäisvahvuus Libanonissa voi nykypäätöksillä olla 350. Määrä putoaa kuitenkin puoleen marraskuun lopulla. Tuolloin myös johtovastuu irlantilais-suomalais-virolaisesta rauhanturvaajajoukosta vaihtuu Suomelta Irlannille.

Malin operaatiota eduskunta voisi miettiä virkamieskaavailujen mukaan hieman tuonnempana. Suomalaiset toimivat Malissa nyt YK:n ja EU:n operaatioissa. Harkinnassa on nostaa määrää alkuun muutamalla kymmenellä.

Mali on haastava ympäristö, eikä luontevaa käyttöä suomalaissotilaille ole toistaiseksi löytynyt. Turvallisuustilanne on myös vaikea, jota todistaa yritys hyökätä EU-operaation tukikohtaan maanantaina. Ranskan taitoisia rauhanturvaajia on Suomessa niin ikään niukasti.

Suomella on eri kriisinhallintaoperaatioissa paraikaa 490 rauhanturvaajaa. Libanonia vahvistamalla Suomella säilyisi ainakin yksi iso operaatio. Samalla Suomi vapauttaisi osan Ranskan Libanonissa toimivista joukoista muualle.

Suomi joutuu lähiaikoina linjaamaan myös kriisinhallinnan painopisteitä.

Afrikka on jo noussut YK:n sotilaallisen kriisinhallinnan suurimmaksi kohteeksi, sen jälkeen kun Naton Afganistanin suuroperaatio päättyi. Kriisiytyneestä Afrikasta pelätään lähtevän myös seuraava turvapaikanhakijoiden aalto pohjoiseen.

”YK:n rauhanturvaoperaatioissa on 130 000 sotilasta, heistä 90 000 on nyt Afrikassa. Suomessakin pitää miettiä, pitääkö meidän olla siellä tulevaisuudessa vahvemmin”, Kinnunen sanoo.

Eduskunta saa keväällä hallitukselta puolivuosikatsauksen kriisinhallintaan. Sen yhteydessä eduskunta arvioi muun muassa tulevaa läsnäoloa Afganistanissa ja Afrikassa.

Jo viime joulukuussa, heti Ranskan avunpyynnön jälkeen tp-utva linjasi, että Suomi harkitsee apua Irakiin, Libanoniin ja mahdollisesti Maliin. Irak-operaation vahvistaminen 50 sotilaalla on paraikaa eduskunnan käsittelyssä.

http://www.hs.fi/paivanlehti/23032016/a1458632080025
 
#2
Suomi pohtii suurta lisäjoukkoa Libanoniin – vastaus Ranskan avunpyyntöön Pariisin terrori-iskujen jäljiltä
Suomi valmistelee päätöstä lähettää noin 150 uutta rauhanturvaajaa Libanoniin. Eduskunnan on määrä käsitellä asia vielä ennen kesälomia.
Näin sitä ambitiotaso laskee. 1990-2000 -luvuilla oltiin monesti 2000 ulkona olevan rauhanturvaajan määrissä. Toki tärkeintä on muistaa että tehtävätkin ovat aivan eri luokkaa.
 
#3
Yhteistyö ranskalaisten kanssa alkaa Libanonissa
22.3.2017 12.31
TIEDOTE

Libanoniin YK-johtoiseen UNIFIL-operaatioon lähetettävän suomalaisten rauhanturvaajien lisäjoukon pääosat keskitetään operaatioalueelle 22.3.2017.

Suomi lisää osallistumistaan operaatioon noin 160 sotilaalla vastauksena Ranskan marraskuussa 2015 esittämään avunantopyyntöön. Suomalaiset vapauttavat ranskalaisjoukkoja operaation reservipataljoonasta korvaamalla ranskalaisen komppanian. Tasavallan presidentti päätti asiasta 14.10.2016.

Suomalaisten operatiivinen toiminta alkaa osana ranskalaista reservipataljoonaa FCR (Force Commander Reserve) 1. huhtikuuta. FCR:n suomalaiseen kokoonpanoon kuuluu noin 160 sotilaan jääkärikomppania, esikuntaupseereita sekä tukiosa. Poikkeuksena muuhun suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon Libanonissa, komppanian rauhanturvaajat palvelevat neljän kuukauden rotaatioissa.

FCR:n tehtävät ovat pääosin samat kuin suomalaisilla irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa. Joukon tehtäviin kuuluu partiointi-, vartiointi-, tarkkailu- ja saattuetehtävät. FCR tehtäviin kuuluu lisäksi Libanonin armeijan koulutus sekä toimiminen koko UNIFIL:n vastuualueella reservipataljoonana. Reservipataljoonan tehtävä on reagoida tarvittaessa UNIFIL:n joukkoihin kohdistuviin uhkiin vahventamalla alueellisesti muita joukkoja. Pataljoonan suorituskyky ja aseistus on tästä johtuen monipuolisempi ja vaativampiin tehtäviin tarkoitettu. FCR:ssa toimiva henkilöstö on saanut koulutusta muun muassa joukkojen hallintaan ja eri asejärjestelmiin.

Suomi toimii Libanonissa edelleen myös osana irlantilais-suomalaista pataljoonaa (IRISHFINBATT). Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) muodostuu huhtikuusta alkaen irlantilais-suomalaisen pataljoonan jääkärikomppaniasta sen esikunta- ja tukiosista sekä FCR:n jääkärikomppaniasta ja sen tukiosista. Osallistuminen FCR:n toimintaan nostaa suomalaisten kokonaisvahvuuden Libanonissa jälleen noin 340 rauhanturvaajaan 1.4.2017 - 31.8.2018 väliseksi ajaksi.

Tehtävänsä mukaisesti UNIFIL avustaa Libanonin väestöä luomalla vastuualueelleen turvallisen ja vakaan ympäristön. Tehtävään sisältyy myös humanitaarisen avun toimittamisen varmistaminen. Operaatio koordinoi tehtävänsä Libanonin ja Israelin hallitusten kanssa.

Osallistuminen operaatioon tukee Puolustusvoimien kriisinhallinnan suorituskyvyn kehittämistä ja etenkin reserviläisen osaamisen kehittämistä sekä kotimaan puolustuksen että kansainvälisten tehtävien tarpeeseen.

http://puolustusvoimat.fi/web/kansa...eistyo-ranskalaisten-kanssa-alkaa-libanonissa

Edit, teksti vaihdettu suoraan pv lähteeseen ja lisätty Ruotuväki:
http://ruotuvaki.fi/uutinen/-/asset_publisher/suomalaiset-lahtevat-libanoniin-ranskalaisten-avuksi
 
Viimeksi muokattu:
#4
Reservipataljoonan tehtävä on reagoida tarvittaessa UNIFIL:n joukkoihin kohdistuviin uhkiin vahventamalla alueellisesti muita joukkoja. Pataljoonan suorituskyky ja aseistus on tästä johtuen monipuolisempi ja vaativampiin tehtäviin tarkoitettu. FCR:ssa toimiva henkilöstö on saanut koulutusta muun muassa joukkojen hallintaan ja eri asejärjestelmiin.
Mielenkiintoinen muutos jos joku tietäisi asiasta enemmän. Tältäosin on tehtävä siis muuttunut aiempaan Libanon-komennuksiin verrattuna. Siis jos uhkahälytys tulisi. Tuo aseistuksen monipuolisuus onkin mielenkiintoinen määritys. En näe oikein muuta eroa kuin jos vaunuissa on eri aseistusta kuin aiemmin tai onko aiemmin ollut konekiväärejä. Muilta osin koulutus on ymmärtääkseni kattanut normaalit jääkärin erikoiskoulutukset eli rynkyn lisäksi pistooli, haulikko, TRG, konekivääri, panssarintorjunta. Näistä viimeiset kolme vain aselajin mukaan.
 
#5
Mielenkiintoinen muutos jos joku tietäisi asiasta enemmän. Tältäosin on tehtävä siis muuttunut aiempaan Libanon-komennuksiin verrattuna. Siis jos uhkahälytys tulisi. Tuo aseistuksen monipuolisuus onkin mielenkiintoinen määritys. En näe oikein muuta eroa kuin jos vaunuissa on eri aseistusta kuin aiemmin tai onko aiemmin ollut konekiväärejä. Muilta osin koulutus on ymmärtääkseni kattanut normaalit jääkärin erikoiskoulutukset eli rynkyn lisäksi pistooli, haulikko, TRG, konekivääri, panssarintorjunta. Näistä viimeiset kolme vain aselajin mukaan.
Onkos muutes KRKK ollut ikinä käytössä kriha-joukoilla? Sellaisen luulis ainakin lisäävän tulivoimaa.
 
#10
Ei noihin ollut tietääkseni mitään muuta kuin pelkkä sirpalekranaatti.

Ilmeisesti kranaattien kanssa oli ongelmia ja saattoivat räjähtää kesken lennon.

Venäjä otti tuotantoon uuden kranaattimallin, mutta siinä vaiheessa aseet oli jo stenattu. No siinä vaiheessa länsihybris oli kova ja krihakiivailu oli kiivaimmillaan. Suomi oli ainoa länsimaa missä AGS-17 oli käytössä ja kun harjoituksissakin oli kuollut yksi reserviläinen, niin aseen kohtalo oli sinetöity.
 
#11
Muistatko, mikä a-tarvike oli varattu toimeen?
Ei tule enää mieleen, mitä silloin asiasta mainittiin. :oops:
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#12
Ei tule enää mieleen, mitä silloin asiasta mainittiin. :oops:
A-tarvike ei tainnut olla kovin luotettava alkujaankaan. Käsittääkseni tuohon aikaan siihen etsittiin kissojen ja koirien kanssa korvaajaa, mutta tarjonta oli tuhtaa. Luotettavaa Lada-laatua. :rolleyes:
 

AKE-ukki

Kenraali
Lahjoittaja
#14
Pieneen risuun kranu osui ja kajahti... muistaaksen muutaman metrin päässä tuliasemasta. Sergeissä on myöskin joissain a-tarvikkeissa samanlainen ongelma. Vesisateella ei voi ampua ko. kranutyyppiä. Sytytin on liian herkkä.

KRKK on ollut jo A-maassakin mm. RG:n katolla.
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#15
Hallitus nyt pähkäilee, että kumpaa, Libanonia vai Malia vahvistetaan. Itse pidän Libanonia parempana vaihtoehtona”, sanoo Libanonissa juuri vieraillut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
Osaatteko sanoa, miksi Kaikkonen linjaa asiaa tällä tavoin? Mikä tulokulma hänellä tässä todennäköisesti on?
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#17
Ei tule enää mieleen, mitä silloin asiasta mainittiin. :oops:
Rauhanturva ym. kaikissa muissa kv-toimissa olleet voisivat aktivoitua ja kirjoittaa enemmän kokemuksistaan tällä saitilla. Toimissa mukana olleita on varmasti paljonkin saitilla, kirjoituksia vähän.

Sitä ei kannata säikähtää, kun osa jäsenistä ilman muuta väheksyy kaikkea mikä on tapahtunut muualla kuin Parolannummella tai Sodankylässä. :cool:

Kv-kokemus on kuitenkin sellaista hallitulla riskillä hankittua tietotaitoa, jota ei ole liikaa koskaan.
 
#19
Rauhanturva ym. kaikissa muissa kv-toimissa olleet voisivat aktivoitua ja kirjoittaa enemmän kokemuksistaan tällä saitilla. Toimissa mukana olleita on varmasti paljonkin saitilla, kirjoituksia vähän.
Kyllä rauhanturvaajien kokemuksista ja näkemyksistä olisi varmasti paljonkin hyötyä.

Toki kannattaa postata jutut oikeaan ketjuun. Esimerkiksi Komo ja Merkava korttien ajamiset sinne iltavapaisiin.
 
#20
Pieneen risuun kranu osui ja kajahti... muistaaksen muutaman metrin päässä tuliasemasta. Sergeissä on myöskin joissain a-tarvikkeissa samanlainen ongelma. Vesisateella ei voi ampua ko. kranutyyppiä. Sytytin on liian herkkä.
Näin on. Sadetta varten vyötetään hitaampia kranaatteja.