Suomi-Venäjä seuralla YT neuvottelut

Ozero

Kersantti
BAN
RÖLLIKKÄ
SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYIVÄT

Seuramme valtionapua leikattiin tänä vuonna 5,6 % eli 64 000 euroa ja ensi vuodelle 2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittämässä valtionapumme leikkaamista tämän lisäksi vielä noin 15 % eli 161 250 euroa. Yhteensä valtionapumme on supistumassa 225 250 euroa. Näin suurta säästöä Seuramme ei voinut toteuttaa ilman henkilöstökulujen pienentämistä.

Seurassamme 9.10. aloitetut koko seuran vakituista henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut saatiin päätökseen eilen 7.11. Seuramme hallitus joutui tekemään raskaita päätöksiä: henkilöstöä joudutaan vähentämään yhteensä 5,4 henkilötyövuotta, osa kokonaisina irtisanomisina, osa työajan lyhennyksinä. Entisten 18 työntekijän sijaan Seuran palvelukseen jää 11 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista työntekijää.

Lisäksi Suomi-Venäjä-Seuran piirijärjestöt osallistuvat valtionavun pienenemisen kattamiseen. Seuran matkatoimiston VenäjänMatkojen toiminta joudutaan lopettamaan kokonaan.
 
Tuon seuran rahoittaminen on ollut aivan posketonta YYA-rakenteiden säilyttämistä. Mun puolesta saa olla Venäjän ystävä, mutta voi olla sitä omilla rahoilla.

https://www.verkkouutiset.fi/usu-su...puolet-ystavyysseurojen-valtionavuista-68721/
USU: Suomi–Venäjä-seuralle yli puolet ystävyysseurojen valtionavuista
ILKKA AHTOKIVI | 09.08.2017 | 19:23
Suomi–Venäjä-seura saa yhä yli puolet ystävyysseurojen valtionavustuksista, mikä on herättänyt arvostelua.
Suomi–Venäjä-seura sai tänä vuonna kahden miljoonan euron avustuspotista yli puolet eli 1,1 miljoonaa euroa. Monet seurat joutuvat tyytymään 2 000 euron avustukseen.
– Suomalaisvenäläisen kansalais- ja kulttuuritoiminnan yhteistyön ja vuoropuhelun rakentaminen on niin tärkeää, että valtionapu on perusteltu. Se ei ole ylisuuri ajatellen sitä, että me toimimme koko maassa ja olemme kansainvälinen järjestö, vastaa Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Merja Hannus kritiikkiin.
Hannuksen mukaan seura tekee Suomea tunnetuksi Venäjällä ja toimii venäjän kielen edistämiseksi Suomessa. Lisäksi järjestö toimii alustana, jonka kautta monet muut tahot voivat ponnistaa Venäjä-yhteistyöhön. Seura on ollut auttamassa muun muassa ystävyyskaupunkitoimintaa.
Kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että lähialueita koskeva yhteistyö on perinteisesti ollut ja on yksi painopisteistä avustuksia jaettaessa. Tämä näkyy esimerkiksi Suomi–Venäjä-seuran, Pohjola-Nordenin ja Tuglas-seuran (Viro) toiminnan tukemisessa.
– Suomi–Venäjä-seuran avustuksen suuruutta selittää edelleen se, että Suomi–Venäjä-seura on henkilömäärältään suuri yhdistys (11 000 jäsentä) ja sen toiminta on monipuolista, valtakunnallista sekä alueellista, Lummepuro selittää.
Lisäksi valtio on osoittanut seuralle tehtäviä, joita on muun muassa Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin toiminnasta vastaaminen.
Ystävyysseurojen liiton ja Suomi–Namibia-seuran puheenjohtaja Seppo Kalliokoski kertoo Uutissuomalaiselle, että monien seurojen avustus jää muutamaan tuhanteen euroon, mutta hän ”on tyytyväinen siitäkin”.
 
New #3
Tuon seuran rahoittaminen on ollut aivan posketonta YYA-rakenteiden säilyttämistä. Mun puolesta saa olla Venäjän ystävä, mutta voi olla sitä omilla rahoilla.

Näitä erilaisia -seuroja- laidasta laitaan pitäisi kohdella enemmän malliin tehkää omilla rahoillanne mitä haluatte. Suomi yhdistysten ja seurojen luvattu maa, liikaa virtaa julkista rahaa edelleen eri toimintoihin.

Venäjän tunteminen on pirun tärkeää oloissamme, mutta ovatko tällaiset -seurat- tuntemuksen lisääjinä yhtään mitään....tuskin vain.
 
(y) nämä on kyllä käsittämättömiä rahareikiä, mukaanlukien Aleksanteri-insitituutistä aina Pietarin vedenpuhdistamoon.

Näitä piirijärjestöjä on suomessa täysin käsittämätön määrä - melkein jokaisessa nakkikylässä omansa. Näen joka kerta punaista kun tuo järjestö hyppää otsikoihin, on kyllä niin naamioitu "kulttuuri" järjestöksi.
 
nautin.png
 
Jaahas
 
Viimeksi muokattu:

Henk.koht. verenpaine nousee.


Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee 34 ystävyysseuran toimintaa 2 037 000 eurolla. Avustukset myönnetään Veikkauksen tuotosta.
Ystävyysseurojen saamilla avustuksilla tuetaan kansainvälisen kulttuuriyhteistyön ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämistä. Tavoitteena on ministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 mukaisesti lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin.
Ministeri Sampo Terhon mukaan toiminnallaan ystävyysseurat edistävät aktiivista kansalaistoimintaa, joka perustuu paljolti vapaaehtoistyöhön. Seurojen tilaisuuksia ja tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea.
Suurin avustuksen saaja on Suomi-Venäjä -seura, jolle myönnettiin 915 000 euroa. Seuran osalta ystävyysseura-avustus pieneni viime vuodesta 15 prosenttia. ”Halusin jakaa rajallista määrärahaa aiempaa tasapuolisemmin ystävyysseurojen välillä. Suomi-Venäjä –seuran osuus on aiemmin ollut peräti puolet koko määrärahasta”, Terho toteaa.
Eduskunta lisäsi momentille muut avustukset yhteensä 200 000 euroa Suomi-Venäjä-seuran toimintaan. Eduskunnan lisäys huomioon ottaen on Suomi-Venäjä -seuran kokonaisavustus vuonna 2019 yhteensä 1 115 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 36.
Valtionavustukset kansainvälisen yhteistyön ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen vuonna 2019
Lisätietoja:
-neuvotteleva virkamies Anne Mattero, p. 0295 3 30206
- erityisavustaja Toni Kokko, p. 02953 30113
 
Ymmärrän hyvin sen, että kansainvälisiä ystävyysseuroja rahoitetaan - nimenomaan silloin kun on kyse kansainvälisyyteen eikä monikultturismiin pyrkimisestä.

Kaikkien noiden seurojen rahoitusta pitäisi koskea sama normisto, joka lähtee Suomen ja valtion edusta ja pyrkii torjumaan Suomeen kohdistuvaa seurojen kautta tapahtuvaa ulkoista vaikuttamista. Se tarkoittaa, että noita seuroja pitäisi rahoittaa vertailukelpoisilla määrillä.

Vertailukelpoisuus edellyttää kaikkia seuroja koskevia yhteismitallisia ja julkilausuttuja kvantitatiivisesti mitattavia normeja.

Normit voisi hyvin rakentaa niin että jyvitetään kyseisen maan/kansan/alueen BKT, sinne muuttaneiden ja sieltä tänne muuttaneiden määrä, kauppatase, opiskelijavaihto, se, kuulutaanko samoihin kansainvälisen yhteistoiminnan järjestöihin (EU, puolustusyhteistyö, rikollisten luovutussopimukset, ottaako vastaan käännytettyjä omia kansalaisiaan...) ja sopimuksiin.

Kansainväliset ystävyysseurat voivat olla Suomelle erittäin hyödyllisiä, mutta vain jos ne eivät muodostu ulkoisen vaikuttamisen kanaviksi, suojatyöpaikkojen naamioiksi tai joidenkin puolueiden toiminnan piilorahoittamisen kanaviksi.
 
Seuran palvelukseen jää 11 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista työntekijää.
Suomi-Venäjä -seuran kokonaisavustus vuonna 2019 yhteensä 1 115 000 euroa.

Keskiarvo n.80k/pää.. kaipa sillä jokusen pullon vodkaa saa illanistujaisiin ja kokoustamisiin...

Sympatiseeratkoon omilla rahoillaan tai hakekoot Venäjältä tukea...
 
Back
Top