Superpower for Hire (Private Military)

Ulkoistaminen toimii alalla kuin alalla, niin myös sotahommissa. Tosiaankin, sellainen likainen työ on sopivaa antaa ulkoiselle toimijalle, mikä tapahduttuaan voisi olla valtiolle hankalaa käsiteltävää kansainvälisillä poliittisilla foorumeilla. Blackwater oli ehkä liikaa sidoksissa USA:n armeijaan. Oman käsitykseni mukaan nimenomaan niiden sotkujen takia firma joutui negatiiviseen valoon ja nimen muuttaminen lopulta Academiksi oli tarpeen.
En ole sittemin seurannut firman toimialueita, mutta kai entisestä metelistä jotain on opittu.
Briteillä oli jossain vaiheessa entisistä SAS-hemmoista koottu yritys Keeny Meeny Services.....mahtaako nykyään toimia jollain toisella nimellä?

Enivei, ulkoistettu järjestely on tarpeen kun valtio haluaa pitää itsensä ulkona tapahtumista poliittisella foorumilla. Voidaankin kysyä mikäs järjestely Venäjällä sitten on kyseessä koska ilmeisesti mikään yritys ei ole se joka toimii Itä-Ukrainassa? Ehkä venäläisten malli on vielä pidemmälle viety ulkoistus, kun edes ketään selkeää toimijaa ei saa nalkkiin. Kuten tiedämme "Venäjän valtion armeijahan ei ole Itä-Ukrainassa".....virallisesti.


.

Joskus sain duunitarjouksen vanhalta Sandline-yritykseltä. Nykyisin sen nimi on Aegis ja oli aika iso toimija Irakissa. Hengelle hupaa touhua tosin.
 
Joskus sain duunitarjouksen vanhalta Sandline-yritykseltä. Nykyisin sen nimi on Aegis ja oli aika iso toimija Irakissa. Hengelle hupaa touhua tosin.
Jaa ... oletkos armeijan miehiä? Ehkä olet jossain esittelyssä itseäsi kuvannut mutta tällainen ei ole osunut mun silmään.
 
Eikö noihin vaadita kokemusta taistelukentiltä ja kovaa koulutusta?

Riippuu tehtävästä. Ovia potkimaan ja liikenteenvalvontaan suomalainen koulutus ei tarjoa hirveästi plussaa rekrytanttien silmissä, mutta erikoiskoulutus on asia erikseen. Käsittääkseni joidenkin alojen kapiaisia kosiskellaan firmojen toimesta tehtäviin ja jonkinverran kai virkavapaalla olevia finskejä lieneekin maailmalla. Palkka on kuulema "tyydyttävä", mutta riskit (ymmärrettävästi) rajoittavat värväytymistä.
 
Mutta siis vakavasti puhuen, näinhän se on. Sinänsä palkkasotureitahan on ollut pitkin historiaa, joten sinänsä uusi juttu ei ole kyseessä. Vanha tapa vain nostaa uudestaan päätään. Upseerithan olivat varsin liikkuvaisia puolenvalinnassaan vielä 1800-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen palkkasoturitoimintaa oli (ja on varmaan edelleen) varsin reilusti Afrikassa. Heikko tai olematon hallinto yhdistettynä valtaviin luonnonvaroihin on sinänsä helppo yhdistelmä. Kohtuullisen vakuuttava kirja palkkasoturitoiminnasta Afrikassa on Al Venterin War Dog, Fighting Other People's Wars. http://www.mercenary-wars.net/books/war-dog-review.html

Palkkasotilaat ovat valtioille sinänsä helppo ratkaisu, sillä omia joukkoja ei tarvitse vaarantaa ja tarvittaessa joukko voidaan hylätä jopa toiminta-alueelle, jos tilanne niin vaatii. Vähänkin moraalisesti arveluttavat operaatiot on näppärä sälyttää palkkasotureille, sillä jäljet on helppo peittää.

Nykymeiningillä palkkasotureiksi halukkaita tulee olemaan aika paljon. Sotilaskoulutuksen ja -kokemuksen saaneita on jo nyt länsimaissakin varsin paljon ja jos otetaan huomioon jenkkien suunnitellut armeijan henkilöstöleikkaukset, niin markkinoilla tulee olemaan aika paljon potentiaalisia ehdokkaita. Osa jatkaa seikkailunhalusta ja adrenaliinivajeissaan, osa ei pääse henkisesti irti sotimisesta ja osalla ei ole mitään muutakaan koulutusta.

Vielä ensimmäisessä maailmansodassa amerikkalaisia ja kanadalaisia painui länsirintamalle Ranskan ja Englannin joukkoihin, kun oman maan joukkojen mukana ei päässyt. Tosin kyse oli (ainakin osittain) ns. moraalisesta valinnasta "brutaalien hunnien" toiminnasta Belgiassa syntyneen mielenpahoituksen seurauksena. Kuitenkin Peter Englund kertoo etelä-amerikkalaisesta (en muista maata), joka liittyi Turkin armeijaan 1914 päästäkseen isoon sotaan mukaan. Olisi halunnut liittyä Saksan armeijaan, muttei voinut hyväksyä Belgian valloitusta. Tämä yksilö oli vain esimerkkinä ko. sotaan liittyneestä "sotaturismista".

Ja toisen maailmansodan aikaan Suomeenkin tuli vapaaehtoisia (virallisesti moraalisista syistä) lähinnä talvisodassa, mutta Reino Lehväslaihon Panssarisotaa 1941-1944 -teoksessa (on muuten pirun hyvä kirja ja paljon parempi kuin Sotkalla sodassa) kerrotaan espanjalaisesta upseerista Panssaridivisioonassa hyökkäysvaiheessa.

Kuitenkin nykyisestä tilanteesta puhuttaessa, aiheesta on keskusteltu paljonkin kv-oikeudellisesta näkökulmasta. Palkkasotilaiden käytössä on nimittäin se ongelma (tai siis tilaajan kannalta kätevä juttu), että mahdollisten sotarikosten yhteydessä palkkasotilaita on erittäin vaikea saada vastuuseen. Kun oikeus-homma toimii valtioiden tasolla ja välillä, yksityiset yhtiöt voivat surffata "tutkakatveessa", kuten häikäilemättömimmät perinteiset firmat verotuksen suhteen. Lisäksi ongelma (moraalis-eettisestä -näkökulmasta) on, että siinä missä perinteisten armeijoiden sotilailla on toiminassaan myös "ylevämpiä" periaatteita, palkkasotilaiden toimintaa ohjaa pelkästään halu säilyä hengissä/pitää muu porukka hengissä. Siispä toiminta on erittäin suoraviivaista, mikä nykyisessä epäsymmetrisessä sodankäynnissä vaikkapa Irakissa tai Afganistanissa johtaa siviilitappioihin yms. "sotarikoksiin".
 
Riippuu tehtävästä. Ovia potkimaan ja liikenteenvalvontaan suomalainen koulutus ei tarjoa hirveästi plussaa rekrytanttien silmissä, mutta erikoiskoulutus on asia erikseen. Käsittääkseni joidenkin alojen kapiaisia kosiskellaan firmojen toimesta tehtäviin ja jonkinverran kai virkavapaalla olevia finskejä lieneekin maailmalla. Palkka on kuulema "tyydyttävä", mutta riskit (ymmärrettävästi) rajoittavat värväytymistä.

itsellâ kyse oli venäläisten Igla-ohjusten koulutustehtävästä, palkka olisi ollut aika mukava. Mutta päätin, että en nyt lähde kaikkia klovneja opastamaan noiden käytössä. Joku muu saa tehdä sen. :D
 
itsellâ kyse oli venäläisten Igla-ohjusten koulutustehtävästä, palkka olisi ollut aika mukava. Mutta päätin, että en nyt lähde kaikkia klovneja opastamaan noiden käytössä. Joku muu saa tehdä sen. :D
:)
Enpä ihmettele ratkaisua.
 
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ts_vastakaappaus-38963

Suomalainen turvallisuusalan yritys on tarvittaessa valmis tekemään lasten takaisinkaappauksia esimerkiksi Syyrian ISIS-alueilta, kertoo Turun Sanomat.

– Kyllä se on mahdollista, sanoo yksityisen Suomen erikoisturvaryhmä Oy:n operatiivinen johtaja Mikko Salmi TS:lle.

Yhtiö toimii nimenomaan tapauksissa, joissa yksinhuoltajuuden saaneen vanhemman lapsi on viety entisen puolison mukana ulkomaille.

Salmen mukaan yritys on jo tehnyt niin sanottuja takaisin- tai vastakaappauksia operatiivisilla joukoillaan, joissa toimivilla entisillä sotilailla ja viranomaisilla on kokemusta korkean riskin alueista.

Keskusrikospoliisi sekä ulko- ja oikeusministeriö pitävät Scandinavian Childrescue Servicen Suomen-haarakonttorin toimintaa juridisesti ja eettisesti epäilyttävänä, mutta ainakaan toistaiseksi yhtiön toiminnasta ei ole aloitettu tutkintaa.
 
200 tonnia lapsen hakemisesta Syyriasta kova hinta. Mahtaako valtio tai vakuutusyhtiö olla maksumiehenä?
Ties vaikka tämä kaapattu suomalainen upseeri vaimonsa kera oltaisiin vapautettu voimatoimin. Naisen työnantaja Neste maksumiehenä.
 
Muutin ketjun nimessä "privet" -> "private" oikeakielisyyssyistä. Ei muuta, jatkakaa... :cool:
 
Kyse pitkälti tuossa ulkoistamisessa on että "meillähän ei ollut tämän kanssa mitään tekemistä..."
 
Ei luulisi olevan työvoimapulaa yksityisarmeijoilla.

ULKOMAAT
Työtön entinen merijalkaväen sotilas nukkuu pakettiautossa - 4 600 kohtalotoveria Los Angelesissa
HEIKKI JANTUNEN http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/los angeles veteraani sota irak-39131
5 tuntia ja 23 minuuttia sitten(päivitetty 5 tuntia ja 4 minuuttia sitten)
Yhä useammat kotiutuneet sotaveteraanit ovat yhdysvaltalaisen uutiskanavan mukaan saaneet huomata, etteivät he löydä töitä tai vakituista asuntoa

  • 0c245f73d3e9139eee411c271e783815b24f08aedec443e6a81f42b75d22cddd

    Kaikilla sotaveteraaneilla ei mene hyvin. Kuvassa yhdysvaltalaisia sotilaita Afganistanissa 2010.

    (Lehtikuva/Heikki Saukkomaa)
Uutiskanava NBC:n eteläkalifornialaisten paikallisuutisten mukaan yhä useammat yhdysvaltalaiset sotaveteraanit palaavat kotiin vain huomatakseen, etteivät he löydä töitä tai vakituista asuntoa.

Los Angelesissa on NBC:n mukaan enemmän kodittomia veteraaneja kuin missään muualla Yhdysvalloissa. Piirikunnan alueella on yli 4 600 koditonta veteraania.

Heihin kuuluu 29-vuotias Antonio Salazar, joka on joutunut välillä nukkumaan pakettiautossaan sen jälkeen, kun hän kotiutui palveluksesta vuonna 2012.

Tämä Irakissa taistellut entinen merijalkaväen sotilas uskoi saavansa kotiin palattuaan kunnon töitä armeijassa hankittujen taitojensa avulla.

Vaan toisin kävi, paluu osoittautuikin vaikeaksi. Salazar kertoo NBC:lle, että armeijasta vain heitetään ulos ja sen jälkeen tuntee olevansa aika hukassa.

– Muusta kuin sotilaselämästä ei tiennyt mitään, ja aina oli huolenpidon kohteena. Nyt joutuu olemaan aika omillaan, hän kertoo.

Salazar on kahden sadan muun veteraanin kanssa päässyt mukaan United Way of Greater Los Angeles -järjestön uuteen koulutusohjelmaan, jossa he saavat rakennusalan työkoulutusta.

Suomessa kriisinhallintaveteraanien jälkihoitoa kehitetään
Suomessa jaetaan ensi vuonna kaikille rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleille kriisinhallintaveteraanikortti, joka oikeuttaa Puolustusvoimien ja Rauhanturvaajaliiton erikseen neuvottelemiin etuihin. Valmisteilla on myös erillinen tapaturmalaki kriisinhallinnassa palveleville.

Rauhanturvaajaliitto kertoo pitävänsä positiivisena viime aikoina tapahtunutta kehitystä kriisinhallintaveteraanien jälkihoidossa. Kokonaistavoitteena on viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden tukiverkosto, joka tukisi rauhanturvaajia ja heidän läheisiään palvelukseen valmistautuessa, palveluksen aikana sekä erityisesti palveluksen jälkeen.

Talvi- ja jatkosodan veteraanien asiat puolestaan ovat vieläkin esillä 70 vuoden jälkeen. Viime keväänä Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto vetosivat yhteisessä vaaliliitteessään uuteen eduskuntaan, että "veteraanien asiat on saatava kuntoon teoilla eikä lupauksilla".
 
Ei siviilissä kukaan tarvitse jalkaväkeä, tykki- tai panssarimiehiä. Niin se vain menee.

Monet yrittääkin ammattiarmeijoissa päästä sellaiseen tehtävään mistä saa pätevyyden johonkin siviilipuolen hommaan.
 
http://maanpuolustus.net/threads/ir...milainen-valtio-isis.3657/page-49#post-249440

Sota ISIS:tä vastaan on tuottoisaa - tämä perheyritys on netonnut satoja miljoonia euroja

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Yritys ISIS sota-39132

http://www.thedailybeast.com/articles/2015/08/02/the-company-getting-rich-off-of-the-isis-war.html


Useat puolustusteollisuuden alalla toimivat yhtiöt hyötyvät Yhdysvaltain johtaman liittouman Islamilaista valtiota vastaan käymästä sodasta.

Sota Islamilaista valtiota vastaan ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. Yhdysvaltain johtama liittouma on tehnyt Irakissa ja Syyriassa Isistä vastaan ilmaiskuja vuoden ajan, mutta jihadistijärjestö on pitänyt pintansa.

Monet puolustusteollisuusyritykset ovat hyötyneet Isiksen vastaisesta sodasta. SOS International on yksi suurimmista toimijoista Irakissa. Päämajaansa New Yorkissa pitävä perheyritys työllistää eniten amerikkalaisia Irakissa Yhdysvaltain suurlähetystön jälkeen, kertoo The Daily Beast.

Yhtiö ilmoittaa kotisivuillaan saaneensa 364 miljoonan euron edestä urakkasopimuksia Irakissa vuodelle 2015.

Yhtiö toimittaa muun muassa aterioita sekä turva-, sammutus-, ja terveyspalveluita Irakissa sijaitsevaan Besmayan leiriin. Leiri on yksi useista paikoista, joissa Yhdysvallat kouluttaa irakilaisjoukkoja.

Yhdysvaltain asevoimat myönsi SOS Internationalille erillisen urakan kesäkuun lopussa. Sopimuksen arvo on 91 miljoonaa euroa, ja se koskee Camp Taji -leiriin toimitettavia samanlaisia palveluita. Yhdysvaltain puolustusministeriö odottaa sopimuksen jatkuvan vuoden 2018 kesäkuun loppuun asti.

Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti ilmaiskut Isistä vastaan viime vuoden elokuussa. Irakissa on tällä hetkellä 3 500 amerikkalaissotilasta koulutus- ja neuvontatehtävissä.

Lehden mukaan Yhdysvaltain operaatiota tukeva alihankkijaverkosto on kasvanut koko ajan suuremmaksi. Yhdysvaltain asevoimien mukaan Irakissa työskentelee tällä hetkellä 6 300 alihankkijoiden toimesta työllistettyä henkilöä.
 
Tulee mieleen KBR...jonka lempinimi Afghanistanissa oli "Klansmen, Brothers and Rednecks" :D
 
Tuo yhtiöityminen on vaarallista. Se on tulevaisuudenkuva josta ollaan luettu scifikirjoista ja elokuvista. Jos on suuri palkkasotilaita tarjoava yhtiö se tarkoittaa että ne on usein myös ostettavissa. Joten suuret globaalit konsernit jotka omistavat jo öljy-yhtiöt ja ruokatehtaat ja kaiken tulevat jossain vaiheessa ostamaan myös suuret sotilasyhtiöt. Mitäs sitten tapahtuu? Sitä kehitystä sata vuotta ja valtioilla on haastaja.
No, eroaako tämä nyt paljoakaan siitä, että suuret globaalit konsernit "omistavat" poliitikot, jotka tekevät heidän kannaltaan sopivia päätöksiä ml. vievät maitaan sotimaan. Halliburton - Cheney linkki on varmasti näistä tunnetuimpia. Samoin 1980-luvulla puhuttiin United Fruitista ja sen yhteyksistä USA:n poliittiseen päätöksentekoon ja sitä kautta Keski-Amerikan asioiden asevoimia käyttäen itselleen sopivaksi järkkäilyyn.
 
No nyt sekin on tapahtunut että valtio palkkasikin yksityisen armeijan hoitamaan maan armeijan homman,tappavan tehokkaasti.


10.8.2015 07:30

9 min
Luettu (10 687)
Facebook (23)

Pohjoisnigerialaisen Maidugurin asukkaat ovat tottuneet kaduillaan kolisteleviin raskaasti aseistettuihin sotilasajoneuvoihin. Ränsistynyt miljoonakaupunki on Nigeriaa piinaavan ääri-islamilaisen terrorijärjestön Boko Haramin syntysija ja sitä jahtaavan armeijan komentokeskus.

Mutta maaliskuussa monet kaupunkilaiset hätkähtivät.

Panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen ampuma-aukoista ja konekiväärien tähtäimien takaa kurkisteli sotilaita, jotka mustista aurinkolaseistaan, kypäristään ja syvästä rusketuksestaan huolimatta saattoi tunnistaa valkoisiksi.

Naamat kuuluivat Specialized Tasks, Training, Equipment and Protection(STTEP) -nimisen eteläafrikkalaisen yksityisarmeijan palkkasotureille. He olivat silloisen presidentin Goodluck Jonathanin viimeinen valttikorttipresidentinvaalikamppailussa, jonka pääteemaksi oli noussut kehnosti edennyt sota Boko Haramia vastaan.

Jonathan värväsi eteläafrikkalaiset, kun Nigerian armeija oli epäonnistunut yrityksissään vapauttaa Boko Haramin huhtikuussa 2014vangitsemat lähes 300 kristittyä koulutyttöä eikä kyennyt edes estämään uusia sieppauksia tai tuhoiskuja.

STTEP:n rungon muodostavat entiset valkoiset eteläafrikkalaiset sotilaat, poliisit ja turvallisuuspalvelun miehet, jotka toteuttivat aikanaan Etelä-Afrikan rotuerotteluhallituksen erikoisoperaatioita vapautusliikkeitä vastaan Angolassa ja Namibiassa sekä tukahduttivat väkivaltaisesti kansalaisliikkeiden toimintaa.

Päällystö ja alipäällystö ovat valkoisia, miehistöstä suuri osa mustia.

Palkkasoturien tehtävänä oli turvallisuuslähteiden mukaan alun perin neuvoa ja kouluttaa nigerialaisjoukkoja vapauttamaan koulutytöt, mutta ”nopean sodankäynnin käytännön harjoitukset” muuttuivat äkkiä suoraksi toiminnaksi.

Siinä joukko on osoittautunut armottoman tehokkaaksi.



STTEP:tä johtaa Eeben Barlow, 62, joka on entinen Etelä-Afrikan erikoisjoukkojen eversti ja puskasotien veteraani. Hän on sanonut yhtiönsä ”tarjoavan afrikkalaisia ratkaisuja afrikkalaisiin ongelmiin”.

Yhtiöllä on myös omat verkkosivut.

Suurin osa Barlow’n miehistä on samanlaista ukkokaartia, mutta vaarallista sellaista. Heillä on yli 30 vuoden kokemus Afrikan oloissa tapahtuvasta väijyttämisestä ja kohteen tappamisesta epäröimättä heti, kun se vain on mahdollista.

Moni heistä soti Etelä-Afrikan miehityshallinnon työkaluna Namibiassa toimineiden pahamaineisten Koevoet- eli sorkkarautajoukkojen riveissä.

Koevoet-joukot jahtasivat ja tappoivat Namibian vapautusliikkeen Swapon sissejä ja aktiivikannattajia raa’an tehokkaasti. Ne tekivät myös iskuja syvälle naapurimaahan Angolaan, jossa Swapon tukikohdat sijaitsivat ja jossa Etelä-Afrikan erikoisjoukot kävivät 1980-luvulla Afrikan mantereen laajimpia rintamataisteluja Angolan armeijaa ja sitä tukevia kuubalaisjoukkoja vastaan.

Koevoetit saivat palkkansa päälle huomattavia bonuksia tappamistaan ja vangitsemistaan vastustajista sekä takavarikoimastaan sotilaskalustosta. Se lisäsi joukkojen liipasinherkkyyttä ja tuotti vielä enemmän ihmisoikeusrikoksia kuin Etelä-Afrikan turvallisuusjoukkojen tylyt toimet keskimäärin.

YK:n pääsihteerin erityisedustajana Namibian itsenäistymishanketta 1989–1990 johtanut Martti Ahtisaarikäytännössä pakotti Etelä-Afrikan hajottamaan Koevoet-joukot, kun oli käynyt selväksi, että niiden toiminta vaaransi koko rauhansuunnitelman.

Sen seurauksena Barlow kumppaneineen perusti Executive Outcomesin, STTEP:n edeltäjän. Palkkasoturiarmeija työllisti huippuvuosinaan 1500 eteläafrikkalaista. Executive Outcomeslakkautettiin vuonna 2000, kun sen tehokkuus Sierra Leonen sisällissodassa hallituksen tukena tuotti liian kiusallista julkisuutta Etelä-Afrikalle.

Nyt Barlow kauppaa soturijoukkonsa palveluksia STTEP:n nimellä.



Eeben Barlow otti Nigeriassa käyttöön saman takaa-ajo- ja jäljitysstrategian, jota hän sovelsi Namibian ja Angolan puskasodissa yllättäen iskevien ja nopeasti vetäytyvien sissijoukkojen nujertamiseksi.

Siellä Etelä-Afrikan erikoisjoukot haravoivat maastoa, kuulustelivat väkivaltaisesti väestöä, jäljittivät ja lopulta tappoivat Swapon sissejä operaatioissa, joissa nopeasti liikkuvat joukot saivat tukea helikoptereilta ja vahvalla tulivoimalla varustetuilta panssaroiduilta miehistönkuljetusvaunuilta.

Sissien jäljittämisessä Etelä-Afrikan joukot tukeutuivat värväämiinsä ”bushmannioppaisiin”, jotka olivat Kalaharin autiomaassa vaeltavaa san-alkuperäiskansaa. He pystyivät Barlow’n mukaan tarkkaan arvioimaan, kuinka vanhoja jäljet ovat, kuinka raskaita taakkoja jälkien jättäjät olivat kantaneet ja miten nopeasti edenneet.

Nigeriassa Barlow’n palkkasoturit ovat kouluttaneet samaan tapaan viidakkoseutujen asukkaita oppaikseen ja jäljittäjikseen. Heidän avullaan joukot arvioivat Boko Haramin todennäköisimmät hyökkäys- ja huoltoreitit ja keskittivät niiden varsille nopeita helikopterihyökkäyksiä.

Ne näyttävät yllättäneen Nigerian armeijan tehottomiin ja huolimattomiin operaatioihin tottuneen Boko Haramin täysin. Varsinkaan kun niistä ei vuotanut etukäteistietoa järjestölle, jolla on runsaasti ilmiantajia huonosta moraalistaan ja lahjottavuudestaan tunnetuissa armeijan joukoissa.



Huolella salassa pidetyn hankkeen paljasti Nigerian sosiaalinen media, jossa tarinat valkoisista eteläafrikkalaisista alkoivat kiertää, kun heitä näkyi Maidugurissa ja viidakkokylissä.

Salaus petti lopullisesti kun eräät operaatioon osallistuneet ja heidän omaisensa eivät malttaneet pysyä hiljaa.

Yhden palkkasoturin kuoltua Boko Haramia vastaan tehdyssä hyökkäyksessä he julkaisivat seinillään ja blogeissaan kuvia ja kirjoituksia Nigerian tapahtumista.

Nigerian hallitus yritti peitellä palkkasoturien olemassaolon kutsumalla heitä ulkomaisiksi turvallisuuskouluttajiksi, mutta vahinko oli jo tapahtunut.



Eteläafrikkalainen yksityisarmeija näyttää muutamassa kuukaudessa onnistuneen siinä, missä Nigerian armeijalta on valunut hukkaan vuosia.

Boko Haram on kevään ja kesän kuluessa joutunut vetäytymään useista valtaamistaan kaupungeista ja kylistä. Järjestö tekee edelleen tuhoisia pommi-iskuja, mutta niitä toteuttavat entistä useammin itsemurhapommeina käytettävät naiset ja tytöt, eivät aseistetut pyssymiehet.

Suuri osa sen asemiehistä on palannut piileskelemään järjestön perinteiselle ydinalueille, Sambisan vaikeapääsyiselle viidakkoseuduille Kamerunin rajan liepeillä.

Koulutyttöjen orjuuttamisella ja muilla islamin nimissä toteutetuilla raakuuksilla ylvästellyttä Boko Haramin ”emiiriä” Abubakar Shekauta ei ole kevään jälkeen näkynyt järjestön propagandavideoissa, joista tuorein ilmestyi elokuun alussa.



Viime hetken sotilaallinen menestys ei ehtinyt auttaa Jonathania päihittämään maaliskuun lopun presidentinvaalien päävastustajaansa. Voiton korjasi entinen sotilasdiktaattori ja kovaotteinen kenraali Muhammadu Buhari.

Buhari lupasi vaalikampanjassaan nujertaa Boko Haramin armottomasti. Hän on suhtautunut edeltäjänsä toimiin ärtyneesti, vaikka antoi hiljattain epäsuoraa tunnustusta palkkasotureille.

”On häpeällistä, että Nigerian armeijan oli pakko tukeutua eteläafrikkalaisiin palkkasotureihin, jotta sota Boko Haramia vastaan kääntyisi menestykseksi”, hän jyrisi.

Buhari erotti heinäkuussa armeijan ylijohdon kokonaisuudessaan. Nyt Boko Haramia jahdataan yhteisessä sotilasoperaatiossa Nigerin, Tšadin ja Kamerunin kanssa ja valtaosa Barlow’n miehistä on palannut Etelä-Afrikkaan presidentin vaihduttua.

Nigerialaisten ja Buharin itsensä kannalta ratkaisevan tärkeää on, osoittautuuko nykyinen sotamenestys pysyväksi vai jääkö se kaivoon kannetuksi vedeksi.

Paikallisten luottamus puolustajiinsa ei toistaiseksi ole suurta. Nigerian armeijan joukkojen ilmestyminen kylän laidalle herättää asukkaissa lähes yhtä paljon pelkoa kuin Boko Haramin saapuminen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää armeijaa järjestelmällisistä ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja 8 000 vangin surmaamisesta.



Kotiin palanneita palkkasotureita saattaa odottaa rangaistus.

Etelä-Afrikan hallitus kriminalisoi kansalaistensa sotimisen ulkomailla palkkasotureina tai turvallisuusasiantuntijoina vuonna 2006. Se on suhtautunut erittäin ärtyneesti tietoihin ”eteläafrikkalaisten voitoista” Nigeriassa.

Kiukkua lisää se, että Barlow’n miesten pääkohteina rotuerottelukaudella olivat Afrikan kansalliskongressin ANC:n johtohenkilöt. ANC on hallinnut Etelä-Afrikkaa sen enemmistövallan alusta asti.

Palkkasotureilla saattaa kuitenkin olla jo uusi työmaa tiedossaan. Tuorein turvallisuusalalla kiertävä väite kertoo, että Etelä-Sudanin hallitus olisi vastikään kouluttanut Ugandassa salaa ”ulkomaisia turvallisuusasiantuntijoita”.

Maailman uusin itsenäinen valtio Etelä-Sudan vajosi vuonna 2013 lohduttomaan sisällissotaan, jossa ei näy ratkaisua. Hallituksen väitetään nyt hakevan siihen vauhtia lennättämällä vahvan palkkasoturiosaston entisen pääministerin Riek Macharinjohtamia kapinallisjoukkoja vastaan.



Turvallisuuslähteiden mukaan Nigerian armeija ylläpitää kuitenkin yhä erillistä ilmasodankäynnin yksikköä, johon näyttäisi kuuluvan sekä ukrainalaisia että eteläafrikkalaisia palkkasotureita.

Läsnäoloon viittaa se, että paikallisten viestimien mukaan Boko Haram ampui heinäkuun puolivälissä alas ukrainalaisen sotilaskoneen, joka oliSambisan viidakkojen yllä tiedustelulennolla. Maahansyöksyssä kuoli viisi ulkomaista palkkasoturia.

Ukrainalaiset ovat Neuvostoliiton hajoamisesta asti olleet vakiovieraita Afrikan sotien helikopteri- ja lento-operaatioissa.

Usein se on tapahtunut yhteistyössä eteläafrikkalaisten maasotaan osallistuneiden palkkasoturien kanssa.

Kun seurasin Sierra Leonen sisällissotaa Executive Outcomesin huippukaudella vuonna 1999, ukrainalaisten taistelu- ja kuljetushelikopterien kyytiin nousi jatkuvasti sekä nigerialaisia ”rauhanturvaajia” että valkoisia ”turvallisuusasiantuntijoita”.



Boko Haramin kuusi vuotta jatkunutterroriaalto on ollut valtava nöyryytys Nigerian hallitukselle, joka on esitellyt useita Afrikan rauhanturvaoperaatioita johtavaa armeijaansa mantereen ykkösnyrkkinä.

Parina viime vuonna järjestö on vallannut useita kaupunkeja ja kyliä Nigerian koillisosien kolmessa islaminuskoisessa osavaltiossa huolimatta siitä, että alueelle on lähetetty runsaasti lisäjoukkoja.

Se on perustanut nykyistä esikuvaansa, Syyrian ja Irakin äärijärjestöä Isisiä matkien valtaamilleen alueille ”islamilaisen valtion”, joka uhoaa tappavansa kaikki, jotka vastustavat järjestön jyrkän vanhakantaista tulkintaa islamista. Puolitoista miljoonaa ihmistä on paennut kotoaan ja ainakin 15 000 saanut surmansa.
 
Back
Top