Suunnistaminen, kartat, kompassit, satelliittipaikantaminen ja -laitteet

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#21
Sanoit myös, että:
.......
Ollaan pohdittu, että olisikos miehillä parempi suuntavaisto johtuen luolamiesajoista. Leirille jäi naiset, lapset ja vanhukset kun miehet lähtivät metsästämään välillä hyvinkin kauas leiripaikalta. Ja kun saalista tuli, niin piti osata suunnistaa/taivaltaa saaliin kanssa takaisin leirille pitkänkin matkan päästä, muuten koettaa tiukat ajat leiriin jääneille.
Voit olla tuossa täysin oikeassa.
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
#22
Sanoit myös, että:
Tervepäisen ihmisen on pirun vaikea eksyä yhtään mihnkään jos on kompassi mukana, niin tiheässä on kuitenkin metsäautoteitä, että kun kulkee sen 5-10km yhteen suuntaan, niin varmasti tulee tie vastaan.
Samaa mieltä. Lapissakin vaellusretkellä ollessani, mietin aina valmiiksi, että missä ilmansuunnassa on lähin tie. Yleensä katson lähimmän valtatien. Eksymistapauksessa jos vain rinkassa ruokaa riittää ja pitää kompassisuunnan tiukasti kohti tuota valtatietä, niin kyllä 2-3 päivän kuluttua tielle viimeistään pitäisi tulla jos ei ole loukkaantunut. On vain pidettävä kompassisuunnasta tiukasti kiinni ja hermot kurissa.

Tämä oli mielenkiintoinen juttu, kiitoksia: https://yle.fi/uutiset/3-8981082

Siinä sanottiin mm. näin:
Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös muun muassa siitä, että miehet pärjäisivät suuntavaistoon liittyvissä testeissä keskimäärin naisia paremmin.
Tämä voi osaltaan edesauttaa käsitystä suuntavaistosta osin synnynnäisenä ja muuttumattomana ominaisuutena.

Tuo suuntavaisto on jännä asia. Olen vaimoni ja muidenkin naispuolisten henkilöiden kanssa juteltu asiasta. Heidänkin havaintojen mukaan naisilla olisi heikompi suuntavaisto kuin miehillä (ei tietenkään kaikilla).
mm. vaimo ja anoppi menevät uudessa kaupungissa vieraillessa hyvin nopeasti sekaisin ja eivät löydä takaisin hotellille. Itse usein hölmistyn ja sanon, että tuonne päin täytyy mennä.
Ollaan pohdittu, että olisikos miehillä parempi suuntavaisto johtuen luolamiesajoista. Leirille jäi naiset, lapset ja vanhukset kun miehet lähtivät metsästämään välillä hyvinkin kauas leiripaikalta. Ja kun saalista tuli, niin piti osata suunnistaa/taivaltaa saaliin kanssa takaisin leirille pitkänkin matkan päästä, muuten koettaa tiukat ajat leiriin jääneille.
On siinä vinha perä, kyllä meillä emäntä eksyy todella nopeasti ilman karttaa/gepsiä vaikka paljon onkin metsässä kulkenut. Jotain tutkimuksia siitäkin tehty:

https://tieku.fi/ihminen/aivot/miesten-suuntavaisto-on-parempi-kuin-naisten
 
#23
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/...t-elamaamme-nelja-mullistusta-ja-yksi-yllatys

Miten digikartat ovat muuttaneet elämäämme? Neljä mullistusta ja yksi yllätys

Jutussa mm.

Karttasovellusten hyödyistä ja heikkouksista väännetään kättä. Digikartat ovat pelastus varsinkin niille, joille perinteisen kartan luku on hankalaa tai joilla on heikko suuntavaisto. Samaan aikaan olemme melko avuttomia ilman teknologiaa. Jopa GPS-riippuvuudestaon puhuttu.

Yhdysvalloissa on tutkittu autonavigaattoria käyttävän autoilijan kytköksiä ympäristöön.
Yhtäältä ymmärrys heikkeni: maamerkkejä ei tarvitse enää painaa mieleen. Ympäristö muuttuu tilojen sijaan paikkojen kokoelmaksi.

Digitaaliset kartat heikentävät kykyämme sietää epävarmuutta. Jos kännykät ja paikannus poistettaisiin, sopeutumiskykymme olisi koetuksella. Yhteiskunta todennäköisesti lamaantuisi.

Kaikkea ei sentään ole menetetty, kun kännykän akku tyhjenee. Meistä jokaisella on navigointijärjestelmä päässämme: Aivojen hippokampukseen tallentuu kognitiivinen kartta ympäristöstä. Tuo kartta kiertyy ympäristön mukaan. Kartan avulla tunnistamme tutut paikat ja löydämme uusia reittejä.

Suuntavaiston katoaminen onkin yksi muistisairauden merkeistä.

GPS-navigoinnin on todettu laiskistavan navigointiin ja suunnitteluun käytettäviä aivojen osia.

On uumoiltu, että nettikartat tekevät painetut kartat tarpeettomiksi.
Näin ei ole käynyt, ainakaan toistaiseksi.
Suomen Autoliitossa taitettavien karttojen kokonaismyynti on jopa hiukan noussut.

Vanhanaikainen kartta toimii myös, kun kenttä on huono tai kännykän akku lopussa.

Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitsemme jatkossakin karttoja.
Ympäristön hahmottamiseen tarvitaan näkymää myös ylhäältä päin – ei vain oman itsen tasolta.
 
Top