Voit olla tuossa täysin oikeassa.
Suunnistaminen, kartat, kompassit, satelliittipaikantaminen ja -laitteet
- Viestiketjun aloittaja Kustaanmiekka
- Aloitus PVM
Voit olla tuossa täysin oikeassa.
D
Deleted member 2762
Guest
On siinä vinha perä, kyllä meillä emäntä eksyy todella nopeasti ilman karttaa/gepsiä vaikka paljon onkin metsässä kulkenut. Jotain tutkimuksia siitäkin tehty:
https://tieku.fi/ihminen/aivot/miesten-suuntavaisto-on-parempi-kuin-naisten
Kustaanmiekka
Kenraali
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/...t-elamaamme-nelja-mullistusta-ja-yksi-yllatys
Miten digikartat ovat muuttaneet elämäämme? Neljä mullistusta ja yksi yllätys
Jutussa mm.
Karttasovellusten hyödyistä ja heikkouksista väännetään kättä. Digikartat ovat pelastus varsinkin niille, joille perinteisen kartan luku on hankalaa tai joilla on heikko suuntavaisto. Samaan aikaan olemme melko avuttomia ilman teknologiaa. Jopa GPS-riippuvuudestaon puhuttu.
Yhdysvalloissa on tutkittu autonavigaattoria käyttävän autoilijan kytköksiä ympäristöön.
Yhtäältä ymmärrys heikkeni: maamerkkejä ei tarvitse enää painaa mieleen. Ympäristö muuttuu tilojen sijaan paikkojen kokoelmaksi.
Digitaaliset kartat heikentävät kykyämme sietää epävarmuutta. Jos kännykät ja paikannus poistettaisiin, sopeutumiskykymme olisi koetuksella. Yhteiskunta todennäköisesti lamaantuisi.
Kaikkea ei sentään ole menetetty, kun kännykän akku tyhjenee. Meistä jokaisella on navigointijärjestelmä päässämme: Aivojen hippokampukseen tallentuu kognitiivinen kartta ympäristöstä. Tuo kartta kiertyy ympäristön mukaan. Kartan avulla tunnistamme tutut paikat ja löydämme uusia reittejä.
Suuntavaiston katoaminen onkin yksi muistisairauden merkeistä.
GPS-navigoinnin on todettu laiskistavan navigointiin ja suunnitteluun käytettäviä aivojen osia.
On uumoiltu, että nettikartat tekevät painetut kartat tarpeettomiksi.
Näin ei ole käynyt, ainakaan toistaiseksi.
Suomen Autoliitossa taitettavien karttojen kokonaismyynti on jopa hiukan noussut.
Vanhanaikainen kartta toimii myös, kun kenttä on huono tai kännykän akku lopussa.
Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitsemme jatkossakin karttoja.
Ympäristön hahmottamiseen tarvitaan näkymää myös ylhäältä päin – ei vain oman itsen tasolta.
Miten digikartat ovat muuttaneet elämäämme? Neljä mullistusta ja yksi yllätys
Jutussa mm.
Karttasovellusten hyödyistä ja heikkouksista väännetään kättä. Digikartat ovat pelastus varsinkin niille, joille perinteisen kartan luku on hankalaa tai joilla on heikko suuntavaisto. Samaan aikaan olemme melko avuttomia ilman teknologiaa. Jopa GPS-riippuvuudestaon puhuttu.
Yhdysvalloissa on tutkittu autonavigaattoria käyttävän autoilijan kytköksiä ympäristöön.
Yhtäältä ymmärrys heikkeni: maamerkkejä ei tarvitse enää painaa mieleen. Ympäristö muuttuu tilojen sijaan paikkojen kokoelmaksi.
Digitaaliset kartat heikentävät kykyämme sietää epävarmuutta. Jos kännykät ja paikannus poistettaisiin, sopeutumiskykymme olisi koetuksella. Yhteiskunta todennäköisesti lamaantuisi.
Kaikkea ei sentään ole menetetty, kun kännykän akku tyhjenee. Meistä jokaisella on navigointijärjestelmä päässämme: Aivojen hippokampukseen tallentuu kognitiivinen kartta ympäristöstä. Tuo kartta kiertyy ympäristön mukaan. Kartan avulla tunnistamme tutut paikat ja löydämme uusia reittejä.
Suuntavaiston katoaminen onkin yksi muistisairauden merkeistä.
GPS-navigoinnin on todettu laiskistavan navigointiin ja suunnitteluun käytettäviä aivojen osia.
On uumoiltu, että nettikartat tekevät painetut kartat tarpeettomiksi.
Näin ei ole käynyt, ainakaan toistaiseksi.
Suomen Autoliitossa taitettavien karttojen kokonaismyynti on jopa hiukan noussut.
Vanhanaikainen kartta toimii myös, kun kenttä on huono tai kännykän akku lopussa.
Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitsemme jatkossakin karttoja.
Ympäristön hahmottamiseen tarvitaan näkymää myös ylhäältä päin – ei vain oman itsen tasolta.
Kustaanmiekka
Kenraali
Katso miten kotiseutusi on muuttunut vuosikymmenten saatossa – Mikko Kutilainen, 27, teki ilmaisen karttasivuston kaikkien käyttöön
Vanhat kartat -nettisivu on kiinnostanut ihmisiä, kävijöitä on ollut jo 174 000.
yle.fi
Katso miten kotiseutusi on muuttunut vuosikymmenten saatossa – Mikko Kutilainen, 27, teki ilmaisen karttasivuston kaikkien käyttöön
Vanhat kartat -nettisivu on kiinnostanut ihmisiä, kävijöitä on ollut jo 174 000.Viime keväänä pahimpaan korona-aikaan oululainen Mikko Kutilainen, 27, julkaisi internetissä ilmaisen Vanhatkartat.fi -sivuston.
Sen avulla kuka tahansa voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut.
Sivuston avulla näkee selkeästi, kuinka taloja on tullut lisää, teitä rakennettu, puistoalueita vähentynyt.
Vanhimmat kartat ovat vuodelta 1928, joten Suomen muuttuminen entistä kaupunkimaisemmaksi ja tiiviimmin rakennetuksi on jokaisen havaittavissa helposti.
Tästä linkistä pääset vanhat kartat sivustolle:
Vanhat kartat
Katso kuinka kotiseutusi on muuttunut aikojen saatossa! Vanhat kartat -palvelu sisältää yli 10 000 karttalehteä vuosilta 1870 - 1997.
vanhatkartat.fi
MeriTJ
Ylipäällikkö
Oma setti on vuosien saatossa muotoutunut seuraavaksi: ranteessa aina (paitsi puvun kanssa) Suunnon kello jossa kompassi + ilmanpuntari myrskyvaroituksella, kännykässä maksullinen karttasofta jossa offline kartat ladattuna valmiina alueille minne menen sekä sille varavirtalähde. Sen lisäksi reisitaskussa paperinen isohkon mittakaavan kartta A3 printti (jos mennään yhtään kauemmas tai vieraammille maille) ja repun läppätaskussa vielä ihan perinteinen kompassi aina varalla. Vähän "tortta på tortta" mutta jotenkin tullut sellainen merellä liikkumisesta että on pää ja varajärjestelmä + mielellään vielä niissäkin jotain ässänä hihassa. Ikinä ei ole tuolla setillä tarvinnut olla huolissaan vaikka menty joskus pitkiäkin pätkiä monta päivää pohjoisessa. Kännykän akkua voi säästää pitämällä lentotilassa näytön himmeänä ja laittamalla GPS:n päälle vain silloin kun tarvitsee verifioida tarkka sijainti.
Kustaanmiekka
Kenraali
Paikkatietoala tukee taisteluiden suunnittelua harjoituksessa
Maavoimien paikkatietoala tukee Northern Forest 21 -harjoituksessa joukkojen operatiivista toimintaa paikka- ja olosuhdetiedoilla.
Maavoimien paikkatietoala tukee tulevien taisteluiden suunnittelua tuottamalla maastoon, vuodenaikaan ja olosuhteisiin liittyvää reaaliaikaista tietoa ja analyysiä.
Analyyseillä on vaikutusta operaatioita suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Paikkatiedon ammattilaisilla on käytössä sellaista dataa, mitä muilla ei ole.
Asiantuntijoilta löytyy tietoa esimerkiksi maaperästä: Missä maa kantaa? Missä se ei kanna? Mikä on paras kulkureitti raskaalle kalustolle?
Näillä tiedoilla voidaan arvioida omien joukkojen toimintamahdollisuuksia ja samalla myös vastustajan.
Analyyseillä voidaan nostaa esiin yksityiskohtaisempia tietoja kuin tavallisissa kartoissa.
Sotilailla on maastossa käytössä kartta mittasuhteella 1:50 000. Tämä kartta ei välttämättä kerro kaikkea, mitä todellisessa maastossa on.
Paikkatietoja analysoidaan tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hyödyntäen.
Lopputuloksena pystytään antamaan hyvin tarkkaa tietoa vaikkapa alueen kulkukelpoisuudesta.
Tätä eivät normaalit kartat kerro.
Analyysin avulla voidaan saada selville vaikkapa rinteen korkeus ja sen kaltevuudet. Näin voidaan määrittää, voiko esimerkiksi panssarivaunu kulkea rinteen yli.
NF21-harjoituksessa on mukana paikka- ja olosuhdetiedon reserviläisiä.
Reserviläiset ovat siviilielämässään paikkatieto-alan ammattilaisia, joiden taitoja ja moninaista osaamistaustaa hyödynnetään poikkeusolojen tehtävässä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Maanmittauslaitoksen historialliset ilmakuvat avautuivat suomalaisten käyttöön – kiinnostus ollut heti valtavaa
Katso upeat kuvat: Maanmittauslaitoksen historialliset ilmakuvat avautuivat suomalaisten käyttöön – kiinnostus ollut heti valtavaa
Maanmittauslaitoksen historiallisten ilmakuvien arkisto avautuu verkossa tänään. Yleisön saataville tulee kymmeniä tuhansia kuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kuvia voi selata ja vertailla.
yle.fi
Maanmittauslaitoksen historiallisten ilmakuvien arkisto avautuu verkossa tänään. Yleisön saataville tulee kymmeniä tuhansia kuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kuvia voi selata ja vertailla.
Kuvia voi katsoa osoitteessa www.paikkatietoikkuna.fi/historiallisetilmakuvat
Kustaanmiekka
Kenraali
Suomi alkaa valmistella huipputurvallisen satelliittinavigointijärjestelmän käyttöönottoa
Suomessa otetaan käyttöön Galileo-satelliittien huipputurvallinen navigointijärjestelmä kolmen vuoden päästä.
Kyberturvallisuus | Suomi alkaa valmistella huipputurvallisen satelliittinavigointijärjestelmän käyttöönottoa
Suomessa otetaan käyttöön Galileo-satelliittien huipputurvallinen navigointijärjestelmä kolmen vuoden päästä.
www.hs.fi
Liikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt valmistelemaan lainsäädäntömuutoksia, jotka mahdollistavat uudenlaisen Galileo-satelliitteihin perustuvan paikannusjärjestelmän käyttöönoton myös Suomessa.
Vuonna 2024 käyttöön tulevaa huipputurvallista sijainti- ja aikatietojärjestelmää on kuvattu EU:n tärkeimmäksi yhteiseksi kyberturvallisuushankkeeksi.
Julkisesti säännellyksi eli prs-palveluksi (public regulated service) kutsutulla palvelulla arvioidaan olevan Suomessa vuonna 2028 noin 63 000 käyttäjää.
Galileo-satelliittipaikannukseen perustuva prs on tarkoitettu viranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille.
Palveluun oikeutetut käyttäjäryhmät nimeää liikenne- ja viestintäministeriö.
”Viranomaiset hyväksyvät kaikki käyttäjät ennen kuin he voivat saada salausavaimen ja purkaa satelliittisignaalin”, sanoo Suomen prs-palvelun vastuuhenkilö Matti Kesäläinen Liikenne- ja viestintävirastosta (Traficom).
Viranomaisista prs:n käyttäjiä tulevat olemaan tyypillisesti poliisi, pelastustoimi, Tulli ja Puolustusvoimat.
Huoltovarmuuskriittisillä aloilla sitä voivat käyttää esimerkiksi energia-, tele-, liikenne- ja logistiikka-alan yritykset sekä pankit.
Tarkasta paikkatiedosta on tullut yhä tärkeämpi osa yritysten ja viranomaisten toimintaa ja ihmisten arkea.
Logistiikka- ja liikennejärjestelmät perustuvat yhä enemmän satelliittipaikannukseen.
Pankit ja tietoliikenneverkot taas hyödyntävät signaalien hyvin tarkkaa aikatietoa eri osiensa synkronointiin.
Ongelmaksi on muodostunut se, että satelliittinavigointijärjestelmiä voidaan häiritä (jamming) tai väärentää (spoofing).
Häirinnällä tarkoitetaan tahallista radiolähetystä, jolla peitetään satelliitin lähettämä heikko aika- ja paikkatietosignaali.
Väärentämisessä vastaanottimia taas huijataan syöttämällä niihin virheellinen paikkatietosignaali.
Gps-häirintä on vaarallista muun muassa siviililentoliikenteelle.
Esimerkiksi Norjan sotilastiedustelu julkaisi vuonna 2019 kartan, jossa esitettiin Venäjän harjoittamaa gps-signaalin häirintää Kuolassa sotilasliitto Naton edellisvuoden Trident Juncture -harjoituksen aikana. Kartan mukaan häirintä olisi ulottunut Suomen Lappiin asti.
Kuuluisin gps-signaalin häirintä tapahtui kesäkuussa 2017 Mustallamerellä lähellä Venäjän rannikkoa.
Tuolloin parisenkymmentä laivaa havaitsi laitteissaan virheellisiä sijaintitietoja. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan gps-satelliittinavigointilaitteet ilmoittivat useiden alusten sijainniksi rannikolla olevan lentokentän. Tuolloin epäiltiin, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi ollut käymässä Mustanmeren huvilallaan ja gps-signaalin väärentäminen olisi käynnistetty hänen suojakseen.
Venäläisten on epäilty pyrkivän signaaliväärennöksien avulla huijaamaan mahdollisia liian uteliaita lennokkeja tai kamerakoptereita luulemaan, että ne ovat lentokenttäalueella, jolloin kaupalliset lennokit yleensä joko laskeutuvat tai poistuvat paikalta. Venäjä ei ole myöntänyt asiaa.
Galileo on eurooppalainen satelliittipaikannusjärjestelmä, jonka on rahoittanut ja jonka omistaa EU.
Vastaavanlaisia järjestelmiä ovat Yhdysvaltojen Gps, Venäjän Glonass ja Kiinan Beidou.
Galileo poikkeaa muista kuitenkin sikäli, että se on siviilien hallinnoima järjestelmä toisin kuin muut, jotka ovat puolustushallintojen ylläpitämiä.
Galileo-järjestelmään kuuluu toistaiseksi 22 toimivaa satelliittia. Määrä kasvatetaan lähivuosina 30:een.
Ne kiertävät maapalloa runsaan 23 000 kilometrin korkeudella.
Galileon avulla on haluttu varmistaa Euroopan riippumattomuus muiden satelliittinavigointijärjestelmistä.
Kaikki Galileo-järjestelmälle ajatellut palvelut eivät ole vielä käytössä, sillä järjestelmän käyttöönotto on ollut myöhässä.
Erilaisia palveluja on suunnitelmissa puolisen tusinaa. Niistä tunnetuin on jo käytössä oleva, ilmainen ja kaikille avoin paikka- ja aikapalvelu Open Service.
Sen paikannustarkkuus on 1–2 metriä. Lisäksi hyvin pitkällä on niin kutsuttu tarkkuuspalvelu, jonka paikannustarkkuus olisi 20 senttimetriä.
Prs-palvelun paikannustarkkuus tulee olemaan samaa luokkaa kuin avoimen palvelun, mutta sitä on huomattavasti vaikeampi häiritä, koska signaali lähetetään satelliitista voimakkaammalla teholla ja salattuna. Salauksen tarkoituksena on estää vastaanottimiin kohdistuvat huijausyritykset.
Suomessa prs-palvelun käyttöönotosta ja kehittämisestä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto ja siellä Kybertuvallisuuskeskus.
Suomessa tulee olemaan kaksi prs-palveluoperaattoria, eli Puolustusvoimat ja Suomen erillisverkot.
Erillisverkot on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, joka tuottaa tietotekniikkapalveluja viranomaisille ja huoltovarmuuden kannalta kriittisille toimijoille.
Käytännössä Erillisverkot ja Puolustusvoimat operoivat ja ylläpitävät prs-palvelun vaatimia salausavaimia ympäri vuorokauden.
Tällä hetkellä prs-vastaanottimia on vasta testikäytössä.
”Prs-signaali tulee kyllä taivaalta kaiken aikaa. Sitä voitaisiin hyödyntää, jos olisi sellainen vastaanotin, joka pystyy purkamaan salauksen”, sanoo Kesäläinen.
Hänen mukaansa toiveena on, että myös Suomeen syntyisi vastaanotinvalmistajia.
Muutamia turvallisuushyväksyttyjä yrityksiä on jo mukana yleiseurooppalaisissa hankkeissa.
”Tämä on hyvin säädeltyä, koska tähän liittyy salausalgoritmeja ja muita turvallisuusseikkoja.”