Erkki
Ylipäällikkö
Nykyisessä lumitilanteessa parhaankin metsurin tulos jäisi melko laihaksi, ensiharvennuksella varsinkin. Ja hyvältähän tuo hakkuujälki näyttää kaikin puolin.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
@Leaderwolf Onko Loimaan maatalousmuseo tuttu? Turkkarissa oli siitä mielenkiintoinen juttu ja tästä syystä kiinostaisi vierailla. Päivästä riippuen vierailu voi jatkua Loimaan seurahuoneella
Leaderwolf
Respected Leader
Kyllä siitä jokusen tuhatta kertaa on tullut ajettua ohi sekä Karhulantietä että ysitietä. Kerran vain käynyt tosin. En tiedä onko Viikistä siirretyt kamat jo siellä@Leaderwolf Onko Loimaan maatalousmuseo tuttu? Turkkarissa oli siitä mielenkiintoinen juttu ja tästä syystä kiinostaisi vierailla. Päivästä riippuen vierailu voi jatkua Loimaan seurahuoneella
Lauantaina Sekellä voikin olla joku, etenkin jos on hyvä(maalaisittain) esiintyjä, perjantaisin Loimaalla ei ole kuin ehkä Torni pubissa ja Edgarissa porukkaa, mutta ne eivät ole käymisen arvoisia 
Mutta Loimaan keilahalli on oikein laadukas paikka aloitella lauantaita, ei mikään perus peltihalli 
YliKoo
Greatest Leader
Savikukkoon kanssa pitää mennä!Kyllä siitä jokusen tuhatta kertaa on tullut ajettua ohi sekä Karhulantietä että ysitietä. Kerran vain käynyt tosin. En tiedä onko Viikistä siirretyt kamat jo siellä
Leaderwolf
Respected Leader
En olekkaan ennen ollut baarissa ouija laudan välityksellä
Savikukko kantaa nykyään nimeä Edgar, ja kuten nimi, myös baari oli ennen laadukkaampi Edit. Nykyään aika perus Loimaalla on käydä ensin keilaamassa, sitten Bar & grill lankoon syömään, siitä parille Torniin tai Edgariin, ja sitten Sekelle. Tai sitten ryypätään puoli kahteen kotona ja suoraan sekelle.
Siellä on myös Pub legenda. Ei.
Justin Case
Eversti
Lamminkadulla tuli asioitua silloin nuoruuden päivinä, Jouni,Masa ja Mika tulivat tutuiksi amerikan autojen osia myydessä, sekä Kalle joka oli silloin muistaakseni talon toisessa päässä 
Baltriber
Eversti
On toi teholihajalostus kyllä ihan posketonta. Meillä on pronssikalkkunoita joista vanhimmat on 5 tai 6 vuotiaita, käy ja kukkuu. Sitten on (tai enemmänkin oli, 1 enää oottaa teurastusta) kokeilussa niitä lihakalkkunoita, täälläkin kauhistelin sitä lihaköntsää mikä tulee alle vuotiaasta kalkkunasta. Joku toive oli risteyttää pronssi ja but keskenään että saisi vähän isompaa, mutta mun tekee huonoa kattoa tollasia elukoita mitkä on jalostettu tommosiks että ne kasvaa vuodessa ittensä hengiltä. Jalat ei kanna ja pumppu prakaa.
Vitut ne mitään risteydykkään kun kukot ei pysty enää polkemaan kun ne olis sukukypsiä. Kalkkunan keinosiemennykseen en todellakaan rupea (asiasta kiinnostuneille löytyy youtubesta opetusmateriaalia kuinka kalkkunasta kerätään spermaa..)
Vitut ne mitään risteydykkään kun kukot ei pysty enää polkemaan kun ne olis sukukypsiä. Kalkkunan keinosiemennykseen en todellakaan rupea (asiasta kiinnostuneille löytyy youtubesta opetusmateriaalia kuinka kalkkunasta kerätään spermaa..)
miheikki
Greatest Leader
Suomalainen nauta vähentää sotimista tulevaisuudessa.
Ympäristö13.03.2019Eija Mansikkamäki
Suomeen tuodaan ruokaa ja muita maataloustuotteita seuduilta, joita vaivaa vesipula.
PÄIVI SIVONEN
Suomessa olisi tuotantoresursseja tuottaa paljon enemmän naudanlihaa kuin tuotamme nyt, sanoo tutkija Mika Jalava.
Jos maailma aikoo syödä nautaa, sen kannattaisi olla suomalaista. Väite liittyy vedenkäyttöön ja sen siirtelyyn alueilta ja maanosista toisiin.
Sustainability-tiedelehdessä julkaistiin vastikään tutkimustulos, jonka takana on Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan Elina Lehikoisen vetämä projektiryhmä.
Tutkijoiden havainto ja suositus on, että paljon vettä vaativa ruuantuotanto kannattaisi keskittää sinne, missä on paljon vettä.
Osa maailmasta kärsii vesipulasta, mutta Suomi kuuluu maihin, joissa vettä riittää. Sitä voisi siis viedä ja vähentää samalla maailman vesistressiä.
Lisäksi runsasvetisten alueiden kannattaisi minimoida oma kulutuksensa ja maksimoida vienti eli viedä mahdollisimman paljon vettä vaatineita tuotteita maailmalle.
Näin säästyy niin sanottua virtuaalivettä eli vettä, jonka maailmalla paikasta toiseen liikkuvat ruokatavarat sisältävät joko itsessään tai ovat kuluttaneet tuotanto- ja kasvatusvaiheessa.
"Kilossa lihaa ei ole montaa sataa grammaa vettä, mutta sen tuottamiseen sitä on kulunut tuhansia litroja", sanoo yksi ryhmän jäsen, tohtorikoulutettava Mika Jalava.
Naudanlihaa tulee Suomeen esimerkiksi Brasiliasta, jossa yhden nautakilon tuottaminen vie vettä 19 400 litraa. Maailmalla luku on keskimäärin 14 000–15 000 litraa ja Suomessa puolet tästä, noin 7 000 litraa.
Brasiliassa ei ole vesipulaa, mutta tuotanto vaatii laajoja laidunalueita, jotka syövät tilaa sademetsiltä. Se voi muuttaa haihduntaa, sadantaa ja koko maanosan ilmastoa.
Tutkijaryhmä tarkasteli naudanlihaa juuri siksi, että se on kuluttaa paljon vettä.
Tuotantoon ja kulutukseen tehtiin vaihtoehtoisia malleja sen mukaan, millä tavoin naudanlihan tuotantoa lisättäisiin, kuinka paljon sen kotimaista kulutusta vähennettäisiin ja paljonko tuontirehua korvataan kotimaisella rehulla ja nurmella.
Ääritilanteessa vajaakäyttöiset laidunmaat otettaisiin hyötykäyttöön, kotimaassa lopetettaisiin naudanlihan syönti kokonaan ja se korvattaisiin kasviksilla. Näin vienti saataisiin mahdollisimman suureksi eli korvaisimme muun maailman niukkoja vesivaroja maksimaalisesti.
Suomen naudanlihan tuotantoon liittyvän virtuaaliveden nettovienti kasvaisi 3,7 miljardiin kuutioon eli 25-kertaiseksi nykyisestä, kun huomioon otetaan maidontuotanto ja rehun kulutus.
Oman kulutuksen nollaaminen ei ole kuitenkaan realistista.
Silti nykyisestä nettotuonnista päästäisiin helpostikin nettovientiin, jos kulutusta edes vähennettäisiin ja lisättäisiin kotimaisen rehun käyttöä. Tuontirehut kun heikentävät vesikaupan tasetta.
Vaikka ruokinta pidettäisiin nykyisellään, mutta puolittaisimme kulutuksemme, nautavienti tuplaantuisi.
"Yhdistämällä tuotannon ja kotimaisten resurssien lisäys kasvatetaan sekä vietävän veden määrää että pienennetään sen kulutusta. Ensisijaisesti on tietenkin mielekästä pienentää ylikulutusta ja tuottaa se, mikä kulutetaan siellä, missä se on tehokasta", Jalava sanoo.
"Naudanliha on helpoin tapa viedä isoja määriä vettä markkinoille, ja sen tuotannon kasvattamisella on Suomessa valtavasti potentiaalia. Hinta tietenkin vaikuttaa vientiin, mutta jos pystymme viemään markkinoille kaikkein rasittavimpia tuotteita, panoksemme maailman ruokavesitalouteen on mahdollisimman suuri."
"Mutta toki myös suomalaisen kuluttajan on järkevää syödä suomalaista naudanlihaa", Jalava jatkaa.
Tutkimus ei ota kantaa muihin ympäristötekijöihin kuin veteen, ja siinäkin vain määrään.
Suomalaisen naudantuotannon puolesta puhuu Jalavan mukaan paitsi vesi myös se, että eläinten hyvinvointiasiat ovat meillä kunnossa.
"Toivoisin, että politiikassa otettaisiin enemmän huomioon vaikutuksia ja niiden vertailua ja asiantuntemusta, kun se näyttäytyy nykyään ensisijaisesti eturyhmäpolitiikkana."
Otsikkoa päivitetty 14.3.2019 klo 10:41.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Tässä huippuammattilaisen taidonnäyte. Huumaavaa katsottavaa. Sormet käy kuin hanurin soittajalla.
Ikarus
Respected Leader
Hienosti pistelee, ei ollut ensimmäistä kertaa kahvoissa kiinni!
Ensiharvennuksella 70-80 runkoa tunti pistelee ammattilainen, huippu kohteessa 100 runkoa/h.
Aukolla varmaankin enemmän.
Toisen kehitysluokan hyvässä kasvussa ollutta metsää videossa aukoksi, jos minun olisi ollut, olisin vielä antanut kasvaa.
Kollaa kestää
Korpraali
Viime vuoden viljasato oli pienin 26 vuoteen - Luonnonvarakeskus
Vuosi 2018 oli toinen peräkkäinen huono satovuosi Suomen pelloilla. Viime …
www.luke.fi
"Kuminasta hyvä sato, härkäpapu epäonnistui
– Suomi jatkaa edelleen maailman suurimpana kuminantuottajana, sillä kuminasato kasvoi lähes kymmenesosan. Monivuotinen kumina ei kärsinyt yksivuotisten kasvien tavoin yhtä paljon kuivasta kasvukaudesta. Kuminaa viljellään jo suuremmalla alalla kuin sokerijuurikasta, lähes yhtä suurella alalla kuin perunaa ja härkäpapua, Partala jatkaa."
Kumina – Wikipedia
Kuka opettaisi kiinalaiset juomaan akvaviittiä? Varmasti menisi Aasian markkinoilla kuin kuumille kiville jos sekoittaisi esim poronsarvijauhetta+kossua+kuminaa ja lanseerattaisiin Aasian markkinoille keskiyön aurinko ja revontuli teemalla terveysvaikutteisena tärpättinä, joka auttaa joka vaivaan, niin ulkoisesti kuin sisäisesti nautittuna.
Erkki
Ylipäällikkö
Pitkästä aikaa oli talvi, jolloin tykkylumi aiheutti metsässä tuhoa. Naapurilta meni juuri harvennettu nuori kuusikko aivan päreiksi, meiltä katkeili onneksi vain lähinnä tukkikuusten latvoja, mikä antoi aiheen hankintahakkuuseen. Lähemmäs parisataa mottia on kevään mittaan tehty puhdetöinä noita katkenneita.Black Bart
Luutnantti
Muistaakseni se oli jotain 500h puikoissa ennenkuin homma alkaa sujua sen suuremmin sitä ajattelematta. Tuohon ei taida 5000h riittää
Ikarus
Respected Leader
Melkoinen urakka, etenkin oto-hommina. Hyvän näköistä jo varsin järeää metsää. Ei tuo liian harvaksikaan onneksi mene.
Jos metsäyhtiön metsää, tuon olisi leiponut jo sileäksi. Tyypillisesti 2. kehitysluokan metsiä ne niittää aukoksi, niillä on ekonomit laskemassa.
Itselläkin oli vastaavaa savottaa syyspuolella, viime talvisia lumituhoja. Senkin olisi jo hätäisempi vetässyt sileäksi.
Toisaalta tiheästä asennosta harvennettu varsin järeäkin metsä järeytyy lisää jo kymmenessä vuodessa aika lailla.
20-vuotta moton ohjaimissa tämä Seppänen. Metsälehdessä juttua..Muistaakseni se oli jotain 500h puikoissa ennenkuin homma alkaa sujua sen suuremmin sitä ajattelematta. Tuohon ei taida 5000h riittää
17-vuotiaana yrittäjäksi isänsä kuoltua.
Ihan mielenkiintoinen klippi Seppäsellä, jossa drone seuraa konetta..
Ikarus
Respected Leader
Minäkin tunnen pari metsäkoneen hytissä kasvanutta. He ovat virtuooseja.
''Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.'' Nämä kaverit kun lataa ajokoneesta pinon puista tien varteen, niin siihen voisi asentaa suoraan tapetin.
Patu
Kenraali
Mitä nuista tehdään? Polttopuita vai jotain hienompaa?
Ikarus
Respected Leader
Hakkuiden lisääminen saa Nyt Liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimoilta kannatusta vain, jos puiden istutuksia pystytään lisäämään.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.402710
Mitäs se Hjallis? Hyvin näyttää olevan perillä metsälaista.
Hakkuita voi lisätä kasvatushakkuita (harvennus) lisämällä, jolloin ei tarvita istuttaa uusia taimia.
Jos hakataan aukkoa, on selvää, että alue uudistetaaan joko istuttamalla uudet taimet, (useimmiten istuttamalla) luontaisesti karummilla maapohjilla tai kylvämällä. Suomessa ei ole vaihtoehtona se, että alue siloitellaan ja jätetään oman onnensa nojaan, siitä pitää huolen metsälaki.
Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite. Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun alueelle on saatu taimikko siten kuin 8 §:ssä säädetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.402710
Mitäs se Hjallis? Hyvin näyttää olevan perillä metsälaista.
Hakkuita voi lisätä kasvatushakkuita (harvennus) lisämällä, jolloin ei tarvita istuttaa uusia taimia.
Jos hakataan aukkoa, on selvää, että alue uudistetaaan joko istuttamalla uudet taimet, (useimmiten istuttamalla) luontaisesti karummilla maapohjilla tai kylvämällä. Suomessa ei ole vaihtoehtona se, että alue siloitellaan ja jätetään oman onnensa nojaan, siitä pitää huolen metsälaki.
Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite. Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun alueelle on saatu taimikko siten kuin 8 §:ssä säädetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093